Keski-Suomen hyvinvointialue vahventaa TKKI-toimintaansa yhteisprofessuureilla

Keski-Suomen hyvinvointialueen haluaa eri tavoin vahvistaa TKKI-toimintaa (tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatiot). Tavoite perustuu hyvinvointialueen strategiaan, jossa strategisiin menestystekijöihin luetaan tieto ja uudistuminen. Niiden avulla voidaan kehittää palveluita – erityisesti palveluiden vaikuttavuutta, laatua ja tuottavuutta.

Professuurit on kohdennettu uudistumisen strategisille painopistealueille: hoito- ja sosiaalitieteisiin, nuorisopsykiatriaan, työkyvyn ylläpitämiseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueelle siirtyi vuoden vaihteessa sairaanhoitopiiriltä seitsemän professuuria, jotka ovat painottuneet terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Nyt perustettavat uudet professuurit laajentavat tutkimus- ja kehittämistyötä koko hyvinvointialueen toimintaa tukevaksi.

Tavoitteena on myös syventää ja monipuolistaa yhteistyötä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Työterveyslaitoksen kanssa.

Viisi yhteisprofessuuria ovat:

• Sosiaalityön työelämäprofessuuri
• Hyvinvoinnin ja terveyden tekoälytutkimuksen apulaisprofessuuri
• Työkyvyn edistämisen työelämä- tai tutkimusprofessuuri
• Nuorisopsykiatrian professuuri
• Hoitotieteen professuuri

Professuurien kustannukset jakautuvat yliopistojen ja hyvinvointialueen kesken, ja mukaan on tunnusteltu myös ulkopuolista rahoitusta. Kolme ensimmäistä professuuria on tarkoitus sijoittaa Jyväskylän yliopistoon ja loput Itä-Suomen yliopistoon.

Aluehallitus käsitteli muutosneuvotteluja

Aluehallitus merkitsi muutosneuvottelujen tuloksen tiedokseen ja totesi, että neuvottelutuloksen edellyttämien toimenpiteiden mukaiset päätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä hallintosäännön mukaisesti.

Hyvinvointialueen ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen 22.5.2023. Muutosneuvottelujen tarkoituksena oli yhtenäistää eri organisaatioista siirtyneiden työntekijöidemme palvelussuhteiden ehtoja mm. työtehtävien, työaikamuotojen ja työntekemispaikkojen osalta.

Palvelussuhteiden ehtoja tullaan yhtenäistämään hyvinvointialueella. Nimikemuutoksia tehdään niin sote-toimialalla kuin konsernipalveluissa. Samaa työtä tekevien nimikkeitä yhtenäistetään ja samalla hyvinvointialueen käytössä olevien nimikkeiden määrä vähenee. Myös työaikamuotoja yhtenäistetään niin sote- kuin konsernipalveluissa, jotta samassa tehtävässä noudatetaan samaa työaikamuotoa. Esimerkiksi hallinnon henkilöstöä siirtyy yleistyöajasta toimistotyöaikaan ja kotihoidon henkilöstöä yleistyöajasta jaksotyöaikaan.

Työtehtävissä ja palvelussuhteen muodoissa tullaan tekemään muutoksia. Erityisesti pienissä kunnissa on ollut yhdennettyjä tehtävänkuvia, joissa työntekijä tai viranhaltija on voinut hoitaa hyvin laaja-alaisesti oman ammattialansa tehtäviä. Hyvinvointialueella työtehtävät keskittyvät tarkemmin rajattuun kokonaisuuteen, mutta niitä tehdään laajemmalla alueella. Joidenkin henkilöiden kohdalla työtehtävät muuttuvat niin, että on tarpeen muuttaa virkasuhde työsuhteeksi tai työsuhde virkasuhteeksi.

Työssäkäyntialue laajenee ns. toiminnallisella perusteella. Tietyissä työtehtävissä voidaan jatkossa työskennellä entistä laajemmalla toiminnallisella alueella. Muutostarve koskee palveluita, joita tuotetaan keskitetysti useamman kunnan alueelle.

Muutosneuvottelujen alkaessa kymmenellä henkilöllä ei ollut heidän virkamääräyksensä tai työsopimuksensa mukaista tehtävää hyvinvointialueen uudessa organisaatiossa. Heistä niille, jotka ovat yhä hyvinvointialueen palveluksessa mutta eivät ole vielä sijoittuneet uusiin tehtäviin, on tarjottu ja tullaan aktiivisesti tarjoamaan hyvinvointialueella avoimia tehtäviä.

Aluehallituksen tietoon saatettiin myös työntekijäjärjestöjen eriävä mielipide.

Keski-Suomen hyvinvointialueella selvitetään moniviranomaisyhteistyön laajentamista

Aluehallitus päätti tehdä selvityksen moniviranomaisyhteistyön laajentamisesta Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Tavoitteena on tarkastella mahdollisuuksia hyvinvointialueen järjestämien ympärivuorokautisten palveluiden yhteensovittamiselle. Selvitys koskee kaikkia toimialoja eli sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen sekä konsernihallinnon tuottamat palveluja, joille on tarvetta ympäri vuorokauden. Käytännössä tällaisia voivat pelastustoimen ja ensihoidon tehtävien lisäksi olla esimerkiksi kotihoidon ns. turvapuhelin -palvelu, sosiaali- ja kriisipäivystys sekä akuutit mielenterveyden- tai päihde- ja riippuvuushoidon palvelut.

Selvityksen lähtökohtana on ennakkoluuloton ja organisaatiorajat ylittävä tarkastelu vaihtoehtoisista toimintamalleista sekä muista yhteen sovittamisen mahdollisuuksista asukkaiden tarpeista lähtien. Yhteistyön toteutustapana voi esimerkiksi olla se, että lainsäädännön rajoitteet huomioiden akuutteihin tarpeisiin vastaisi avuntarvitsijaa lähimpänä oleva viranomainen tai moniviranomaisyhteistyötä koordinoiva tilannekeskus.

Yksi moniviranomaisyhteistyön muoto voi olla myös ajantasainen tilannekuvatieto, johon pohjautuen toimintaa ohjattaisiin erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Hyvinvointialueen toimipisteiden tekninen päivystys ja -tuki, avainhallinta-, kulunvalvonta-, sekä sähköisten järjestelmien tuki ovat esimerkkejä toiminnoista, joita olisi sekä laadun- että kustannusten hallitsemiseksi perusteltua tarkastella kokonaisuutena.

Myös palvelujen tuottamistapa on yksi selvityksen tulokulma: yhteistyön rakentumista tulee arvioida omaan toimintaan, ostopalveluun, järjestöyhteistyöhön tai näiden yhdistelmään pohjautuen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiassa yhdeksi keskeiseksi menestystekijäksi on tunnistettu ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut, sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen. Nykyistä laajempi ja syvempi palvelujen yhteensovittaminen edistää hyvinvointialueen strategian tavoitteiden saavuttamista, kuten asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden vahvistamista. Palvelujen nykyistä tiiviimpi yhteensovittaminen on myös sote-uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita.

Selvitystä tekemään nimettiin ohjausryhmä ja sen jäsenet ovat:

toimialajohtaja Lasse Leppä, puheenjohtaja
aluehallituksen jäsen Kari Kiiskinen
turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Rajala
toimialajohtaja Kati Kallimo
pelastusjohtaja Ville Mensala
vastuualuejohtaja Juha Paloneva
vastuualuejohtaja Eva Pihlamaa-Tuononen
vastuualuejohtaja Tuija Koivisto
tilapalvelujohtaja Petteri Kontro
riskienhallintajohtaja Simo Oksanen, sihteeri.

Selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistellaan 31.12.2023 mennessä.

Sosiaali- ja terveystoimen varautumiselle yhteistyöryhmä

Aluehallitus asetti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän. Sen tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista.

Hyvinvointialueen on varauduttava valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Hyvinvointialueiden on sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa valmiussuunnitelmissaan otettava huomioon niiden yhteensopivuus alueensa pelastustoimen, kuntien ja yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi hyvinvointialueiden on varmistettava palveluiden jatkuvuuden turvaaminen myös palveluja järjestettäessä yksityisten palvelutuottajien toimesta. Yhteistoiminnallinen valmiussuunnittelu tulee olla valmiina 31.12.2023 mennessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmän kuuluvat turvallisuuslautakunnan esityksen mukaisesti:

Kuntien edustajat:

kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen, Viitasaaren kaupunki
kunnanjohtaja Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta
kunnanjohtaja Linda Leinonen, Laukaan kunta
kunnanjohtaja Matti Mäkinen, Hankasalmen kunta
kaupunginjohtaja Hanne Helaste, Jämsän kaupunki
kaupunginjohtaja Noora Pajari, Keuruun kaupunki
kunnanjohtaja Jarkko Määttänen, Muuramen kunta
kunnanjohtaja, Toivakan kunta
riskienhallintapäällikkö Liina Kuusela, Jyväskylän kaupunki
kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, Jyväskylän kaupunki.

Ympäristöterveydenhuollon edustajat:

ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi, Jyväskylän seutu
vastaava ympäristöterveystarkastaja Janne Litmanen, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi.

Hyvinvointialueen edustajat:

johtajaylilääkäri, professiojohtaja Heikki Miettinen
johtajaylihoitaja, professiojohtaja Heljä Lundgrén-Laine
sosiaalityön johtaja, professiojohtaja Raija Kojo
palvelupäällikkö Maarit Kinnunen, sosiaali- ja kriisipäivystys
riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen, pelastustoimi
valmiuspäällikkö Pasi Vilhunen, pelastustoimi
valmiuspäällikkö Jarkko Jäntti, konsernipalvelut
riskienhallintajohtaja Simo Oksanen, konsernipalvelut

TKKI-neuvottelukuntaan varajäsennet

Aluehallitus päätti nimetä Jyväskylän yliopistosta neuvottelukunnassa edustavaksi varsinaiseksi jäseneksi dekaani Jari Ojalan yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen tilalle.

Lisäksi aluehallitus nimesi seuraavat henkilöt neuvottelukunnan tutkimuksen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä elinkeinoelämän organisaatioiden varsinaisten jäsenten henkilökohtaisiksi varajäseniksi:

• ELY-keskus: erikoissuunnittelija Päivi Hamarus
• Itä-Suomen yliopisto: dekaani Sari Rissanen
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu: yksikönjohtaja Pertti Malkki
• Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia: kehittämisjohtaja Anu Tokila
• Jyväskylän yliopisto: dekaani, professori Sarianna Sipilä
• Keski-Suomen liitto: aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho
• Keski-Suomen Yrittäjät: Veli Puttonen
• Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto: kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela

Aluehallitus nimesi myös TKKI-neuvottelukunnan jäseninä toimiville aluevaltuutetuille henkilökohtaiset varajäsenet: Mauno Vanhala (Kesk.), Tuula Peltonen (SDP), Pekka Huikko (Kok.), Katri Savolainen (Vihr.) ja Sonja Karppinen (Vas.)

Aluehallitus käsitteli talouden kuukausiraporttia

Aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tammi-huhtikuun talousraportin. Tilikauden alijäämäennuste on-51 miljoonaa euroa. Ennusteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja toteuma alittaa talousarvion.

Talousarvion toteutumiseen vaikuttavia riskejä ja epävarmuuksia aiheuttavat muun muassa talousarvion tietojen oikeellisuus, sillä talouden pohjatiedot perustuvat kuntien antamiin tietoihin, jotka on kerätty pääosin vuoden 2022 talousarvioon perustuen. Todellinen kustannustaso tarkentuu jatkuvasti sen myötä, kun toteumatietoa kertyy pidemmältä aikaa. Myös siirtyneiden sopimuksien kustannusvaikutus tarkentuu sopimusten haltuunoton myötä. Inflaatio ja korkomarkkinoiden muutokset, uudet tehtävävelvoitteet ja valtion rahoituksen määräytymistekijöiden kehitys sekä palvelutarpeen kasvu ja hoito- ja hoivavelan kehitys tuovat aiheuttavat epävarmuutta.

Toimenpiteenä talouden tasapainottamiseksi on tuottavuusohjelma, joka hyväksyttiin aluevaltuustossa 9.5. Tuottavuusohjelman kärkiteemojen projektointi on parhaillaan käynnissä ja toimenpiteitä tarkennetaan myös osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua ja ne otetaan huomioon myös strategian toimeenpano-ohjelman mukaisia ohjelmia laadittaessa. Lisäksi osana vuosien 2024-2026 taloussuunnitelman valmistelua laaditaan talouden tasapainottamisohjelma, jonka avulla hyvinvointialueen ennakoitu alijäämä katetaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja toiminnan menot saadaan sopeutettua valtion rahoituksen tulopohjaan.

Lausunto kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja hyvinvointialueiden rahoituksesta annettujen asetusten muuttamisesta

Aluehallitus antoi vastauksen lausuntopyyntöön kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja hyvinvointialueiden rahoituksesta annettujen asetusten muuttamisesta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen lausunnossa kannatetaan ehdotettua asetusluonnosta, jotta siirtolaskemat vastaisivat tarkoitustaan ja kohtelevat kuntia ja hyvinvointialueita oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän tulisi toimia niin, että vuoden 2023 hyvinvointialueiden rahoitus vastaa kunnista ja kuntayhtymistä siirtyneitä toiminnan kaikkia ja tosiasiallisia kustannuksia.

Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että asetuksessa tulisi ottaa huomioon kaikki mahdolliset olennaiset ja kertaluontoiset erät, joilla on merkittävä vaikutus tilivuosien 2021 ja 2022 laskelmiin. Muina laskelmia mahdollisesti vääristävinä tekijöinä pidetään koronan hoitoon liittyvien korvauksien ja kustannuksien käsittely ja erityisesti koronan aiheuttaman hoitovelan huomiointi. Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmissa tulisi ottaa huomioon myös valtioneuvoston asetus kunnan ja hyvinvointialueen välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä vuosina 2023-2026. Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmissa kiinteistökustannukset tulisi huomioida tosiasiallisten vuotta 2023 koskevien kustannuksien perusteella eikä vuosien 2021-2022 kuntien omien kiinteistökustannuksien perusteella.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi tietoturva- ja tietosuojapolitiikan. Tietoturva- ja tietosuojapolitiikka määrittää hyvinvointialueen ylimmän johdon asettaman tavoitetilan tietoturvallisuudelle ja tietosuojalle. Politiikka määrittää tavoitetilan lisäksi tietoturvan ja tietosuojan organisoinnin, vastuut sekä seurannan ja valvonnan menetelmät, joita hyvinvointialueella noudatetaan tietoturvan ja tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Aluehallitus päätti hyväksyä muutoksia Jämsän Terveys Oy:n kanssa tehtyyn palvelusopimukseen, joka on voimassa 31.8.2025 saakka. Asiassa on jatkettu neuvottelua Jämsän Terveys Oy:n kanssa, koska 20.12.2022 esitetyt sisällöt eivät olleet sellaisenaan hyväksyttävissä. Nyt hyväksytty sopimuksen muutosehdotus on läpikäyty osapuolten välillä ja se on hyväksytty Jämsän Terveys Oy:n hallituksessa. Sopimus on siirtynyt Keski-Suomen hyvinvointialueelle Jämsän kaupungilta. Sopimuksen osalta on käyty Jämsän Terveys Oy:n ja sen emoyhtiö Pihlajalinnan kanssa neuvotteluita viime syksystä asti osana hyvinvointialueen valmistelua. Lotta Ahola toimi puheenjohtajana asiakohdassa Maria Kaisa Aulan jäävättyä itsensä asian käsittelystä.

Aluehallitus valitsi Katri Savolaisen (Vihr.) edustajakseen lasten, nuorten ja perheiden lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Kaisa Garedewin (PS) tilalle.

Aluehallitus esitti, että aluevaltuusto myöntää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Ulla Palmulle tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeuden aluevaltuuston 13.6.2023 kokoukseen, kun käsitellään Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä koskevaa arviointikertomusta.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tulleet yhtiökokouskutsut. Aluehallitus on jo aiemmin valinnut yhtiökokousedustajat Sansia Oy:n, Una Oy:n ja Kiinteistö Oy:n Kinkomaan Vitapoliksen yhtiökokouksiin.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073