Keski-Suomen hyvinvointialue uudistaa organisaatiotaan päällekkäisyyksiä purkamalla ja päälliköiden ja johtajien määrää vähentämällä

Kun hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi on saatu päätökseen, on sopiva hetki arvioida organisaation toimintaa. Tarkastelussa otetaan huomioon saadut palautteet organisaation toimivuudesta sekä hyvinvointialueen kohtaama haastava taloudellinen tilanne.

- Tavoitteenamme on tutkia hyvinvointialueemme johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä selvittää, kuinka hyvin ne tukevat palveluiden järjestämistä ja tuotannon yhteensovittamista. Lisäksi tarkastelemme, miten nykyiset järjestelmät ja rakenteet tukevat tuloksellista ja tavoitteellista esihenkilötyötä ja sen kehittämistä, kertoo strategiajohtaja Anu Pihl Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Hyvinvointialueen henkilöstöstä noin 530 osallistui johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen arviointia koskevaan kyselyyn, jonka lisäksi arviointityön aikana on toteutettu noin 60 haastattelua ja useita johtoryhmätapaamisia. Henkilöstön näkemyksen mukaan myönteisenä koettiin yhteistyön lisääntyminen ja yhteiset toimintatavat hyvinvointialueella. Toisaalta yhteistyön koettiin tulleen paikoin haasteellisemmaksi organisaation ulkopuolelle, jota voi osin selittää se, että huomio hyvinvointialueelle siirryttäessä täytyi siirtää uuden organisaation käynnistämiseen.  

Ylimpien johtajien määrä Keski-Suomen hyvinvointialueella vähentynyt 

Keski-Suomen hyvinvointialueella ylimmässä johdossa työskenteli 43 henkilöä marraskuussa 2023. Johtajien määrä Keski-Suomen hyvinvointialueella on vähentynyt, sillä 68 ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä siirtyi liikkeen luovutuksella hyvinvointialueelle 1.1.2023. Esihenkilötehtävissä on tunnistettu työskentelevän hyvinvointialueella ainakin 600 henkilöä. Laskentaa vaikeuttaa se, että esihenkilönä voi toimia monella eri nimikkeellä. Palveluvastaavia on noin 190, joiden lisäksi on merkittävä määrä osastonhoitajia, apulaisosastonhoitajia, ylihoitajia ja muita, joiden rooliin kuuluu esihenkilötyötä. Laskennallisesti yhdellä esihenkilöllä on noin 20 työntekijää. Esihenkilötyö jakautuu kuitenkin hyvin epätasaisesti, sillä hyvinvointialueella on sekä erittäin suuria yksiköitä että todella pieniä, muutaman työntekijän yksiköitä.  

-Arvioinnin mukaan rinnakkaisia, maantieteellisiä johtamisjärjestelmiä on syytä tarkastella. Näkisin, että meidän on siirryttävä enemmän kokonaisuuksien johtamiseen sekä vahvistettava myös prosessinomaista johtamista mikä tarkoittaa alueellista, tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan prosessin mukaisesti, kertoo Pihl.

Yhteistoimintamenettelyssä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden henkilöstö

Yhtenä toimenpiteenä Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa yhteistoimintamenettelyn, jonka kohteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan koti- ja asumispalveluiden, sairaalapalveluiden ja laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualueiden henkilöstö sekä pelastustoimen henkilöstö. 

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään ainakin 

• johtamisjärjestelmän muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialan koti- ja asumispalvelujen ja sairaalapalvelujen vastuualueilla,  
• johtamisjärjestelmän ja hallinnon tehtävien muutoksia pelastustoimessa, 
• ensihoidon organisoitumista pelastustoimesta osaksi sairaalapalvelujen vastuualuetta sekä  
• terveyssosiaalityön uudelleen organisointia.  

Muutoksien arvioidaan vaikuttavan enintään 100 henkilön palvelussuhteen olennaisiin ehtoihin ja olevan henkilötyövuosien vähennyksenä enintään 30 henkilötyövuotta. Mahdolliset henkilötyövuosien vähennykset kohdistuisivat ensisijaisesti päällikkö- ja johtotehtäviin. Henkilötyövuosien vähennykset eivät lähtökohtaisesti kohdistu asiakas- ja potilastyötä tekeviin. Yhteistoimintaa käydään vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa.

Hyvinvointialueen toiminta on vielä vakiintumassa

Hyvinvointialueuudistus on ollut Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus ja se on tuonut merkittäviä uudistuksia keskisuomalaisille tuotettaviin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluihin.

- Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta on vielä vakiintumassa. Hallinnon rakenteet elävät edelleen ja niitä on tarve täsmentää. Lisäksi on muistettava, että hallinnon rakenteiden uudistamisen rinnalla myös palvelut uudistuvat arjen työssä sekä esimerkiksi palvelujen kehittämishankkeiden kautta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet Keski-Suomen hyvinvointialueelta.  

Lisätietoja:

• Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
• Anu Pihl, strategiajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 320 4896, anu.pihl(at)hyvaks.fi
• Eija Heikkilä, HR-johtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 567 9972, eija-liisa.heikkila(at)hyvaks.fi