Kehittämishankkeiden loppuseminaari korosti yhdessä tekemisen, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tärkeyttä

Loppuseminaaria oli seuraamassa mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, järjestöjen ja yritysten toimijoita, asiantuntijoita ja opiskelijoita, päättäjiä sekä muita sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä kiinnostuneita. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo avasi tilaisuuden kertomalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sekä kehittämishankkeiden, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman (2020–2023) ja Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen (2022–2023), taustaa. Hankkeiden taival osui vuodenvaihteessa muutokseen, jossa 26 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle 1.1. 

– Kehittämishankkeilla on ollut uudistuksessa suuri merkitys – olemme tehneet uudistuksen hankkeiden avulla. Hankkeiden tavoitteet eivät ole olleet irrallisia, vaan tavoitteet ovat lähteneet arjesta. Kun vuosi vaihtuu, hankkeissa kehitetyt asiat jatkuvat hyvinvointialueella, sanoi Kallimo. 

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Linda Soikkeli kannusti hyvinvointialueita jalkauttamaan hyväksi todettuja toimintamalleja: 

– Meillä on paljon hyviä käytäntöjä, mutta miten saadaan ne leviämään nopeasti? Testailun aika on ohi, nyt on tärkeä ottaa käyttöön hyvät käytännöt – käyttöönoton jälkeen voi tehdä vielä korjausliikkeitä, kannusti Soikkeli. 

Digipalvelut ihmiseltä ihmiselle 

Palvelupäällikkö Sari Nurmivaara ja sairaanhoitaja Lauri Paavolainen kertoivat hankkeessa kehitetystä Keski-Suomen digitaalisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta Omaks.fi-palvelusta, jossa asiakkaat saavat palvelua helposti matalla kynnyksellä. Sähköisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa eri ammattilaisten tiedot ja taidot täydentävät hyvin toinen toistaan ja asiakas voidaan ohjata nopeasti toiselle ammattilaiselle.  

– Yhtenä suurimmista haasteista on ollut asiakkaiden ja ammattilaisten pelko ja ihmetys siitä, mitä digitaalisuus ja etäily tuo tulleessaan. Vaikka palvelu viedään ihmisen kotiin, se ei tarkoita, että palvelu olisi etäistä, muistutti Nurmivaara. 

Kokemusasiantuntijakoordinaattori Annukka Harjula toi esiin asiakkaan kokemuksen palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa on saatu kokemusasiantuntijoiden avulla käynnistettyä asiakaslähtöisempiä palveluita. Asukas voi ottaa yhteyttä esimerkiksi mielenterveys ja riippuvuudet -chattiin sekä tavata ammattilaisen ilman ajanvarausta tietyillä alueilla. Erilaisia puhelinnumeroita esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin on mahdollisimman vähän. Myös Terapianavigaattori nopeuttaa hoitoon pääsyä. 

– Halusimme pitää palvelun yksinkertaisena mutta modernina. Monet ottavat mieluummin yhteyttä chatissa kuin puhelimessa, kertoivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen projektipäällikkö Sami Savonen ja sairaanhoitaja Jenni Aho. 

Myös Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen projektipäällikkö Sanna Vesala ja projektityöntekijä Heidi Rentola muistuttivat, että digi ei itsessään korvaa ammattilaisia, koska toisessa päässä on kuitenkin ihminen, joka kohtaa asiakkaan. Hankkeessa on kehitetty ikääntyneiden kotiin vietäviä palveluita, kuten kotihoidon kuntouttavaa arviointijaksoa sekä etähoivaa ja lääkeautomaatteja.  

– Etä- ja digipalvelut ovat olleet erittäin tärkeä ja pidetty palvelu ikääntyneiden keskuudessa. Osalla sujuu digipalveluiden käyttö hyvin, myös ammattilaiset ja omaiset auttavat laitteiden käytössä. Laitteiden käytön lisäämisellä saadaan lisää resurssia niille ikääntyneille, joilta ei suju digilaitteiden käyttö, kertoivat Vesala ja Rentola. 

Hankkeessa kehitetystä sähköisestä perhekeskuksesta ja siihen kuuluvista nuorten ja etäperhetyöntekijän chateista sekä Pyydä apua -napista kertoivat palvelupäällikkö Marja Lehtoranta, nuorten etätyöntekijä Miia Matilainen ja projektityöntekijä Anu Piispanen. Myös fyysiset perhekeskukset ovat tärkeä kohtaamispaikka, jossa asukkaat voivat kohdata toisiaan ja ammattilaisia. 

– Aina ei tarvitse jaksaa ja suorittaa vanhempana oloa, vanhempi voi sanoa ääneen ”mä en enää jaksa”. Nämä ovat merkittäviä tilanteita, joiden avulla pystytään ennaltaehkäisemään suurempia asioita. Kun perhekeskukseen tulee omana itsenään, se on tärkeinä, kannusti Piispanen. 

Kehitystä yhdessä tehden ja oikeisiin asioihin keskittyen

Vaikuttavuusylilääkäri ja Keski-Suomen laatuverkoston koordinaattorin Aapo Tahkolan sekä avosairaanhoidon palvelupäällikkö Anne Kirmasen mukaan muutoksia saadaan aikaan sitoutuneilla ammattilaisilla.  

Hankkeen tuella diabeteksen hoidon laatu on parantunut eniten Keski-Suomessa. Jatkossa tarvitaan lisää konkreettisia laatumittareita, joilla voidaan seurata, tehdäänkö oikeita asioita. Valmisteilla on alueen yhteinen diabeteskeskus ja hankkeen tuella on myös perustettu vuoden alussa toimintansa aloittanut palliatiivinen keskus. 

– Meillä on sydämellä työtä tekeviä ihmisiä, ja jotka ovat itse kokeneet mitä asiakkaat kokevat, kertoi Kirmanen. 

Hankkeessa on kehitetty myös eri ammattilaisten tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa vastaanottojen moniammatillista toimintamallia sekä yhteisasiakkaan palveluketjua, joista kertoivat valmentajat Marjo Jokinen ja Matias Vallisto sekä projektityöntekijä Merja Jämsinen.  

– Moniammatillisessa tiimissä jokaisella on oma paikkansa, mutta toisia tuetaan. Voi sanoa ääneen, jos ei tiedä tai osaa jotain. Yksi ammattilainen ei voi osata ja tietää kaikkea: yhdessä ollaan viisaampia ja voimakkaampia, kertovat valmentajat. 

Myös asiakasta osallistetaan ja vastuutetaan mukaan prosessiin. Asiakas on oman asiansa, kuten tunteidensa ja oireidensa, asiantuntija, ja tästä moniammatillinen tiimi saa arvokasta tietoa. 

Muutosten kohtaamisessa tarvitaan toinen toisiamme 

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytisen mukaan muutokset, kuten organisaatiomuutokset, voivat aiheuttaa pelkoa ja huolta mutta myös innostusta. Niin ikään teatteriohjaaja Kimmo Virtanen kannusti avautumaan yhä uudelleen, olemaan rennompi ja näkemään hyvän ihmisissä sekä hyväksymään oman vajavaisuutensa, epäonnistumiset ja stressin. 

– On tärkeä sallia tunteet, pysähtyä ja jakaa kokemuksia. Tarvitsemme toisiamme, on tärkeää kohdata haasteet yhdessä sekä kannatella ja tukea toisia. Organisaation täytyy mahdollistaa keskustelu ja kohtaamiset muutoksessa, muistutti Lyytinen. 

Kehittäminen ja keskeneräisyys jatkuvat 

Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula ja strategiajohtaja Anu Pihl keskustelivat kehittämistyön jatkosta. Kehittämishankkeet loppuvat 31.12.2023, mutta kehittäminen jatkuu hyvinvointialueella ja Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.  

– Kehittämishankkeiden työ on antanut hyvinvointialueen valmistelun alkuvaiheeseen sellaista boostia, joka jatkuu vielä pitkään. Meillä on nyt paljon palikoita valmiina, jotka liitetään hyvinvointialueeseen, iloitsee Pihl. 

– Ensi vuonna voimme paremmin arvioida, että miten uudistus meni. Tämä on palapeli, jota koko ajan rakennetaan eikä se varmaan koskaan valmiiksi tule. Jos jokin ei pelitä, niin laitetaan ensi vuonna pelittämään. Pitää kestää keskeneräisyyttä ja tunnistaa, että meillä on paljon hyvää, päätti Aula. 

Tilaisuuden tallenne ja materiaalit: 

• Kehittämishankkeiden loppuseminaarin 2.11. tallenne (Youtube) 
• Keski-Suomen Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeessa kehitetyt toimintamallit Innokylässä (päivittyvät loppuvuodesta) 
• Keski-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetyt toimintamallit Innokylässä (päivittyvät loppuvuodesta) 
• Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tiivistetty loppuraportti (pdf)  

Videot:

• Kotihoidon kuntouttava arviointijakso -video (Youtube) 
• Palliatiivinen keskus -video (Youtube
• Perhekeskustoiminta -video (Youtube) 
• Sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut -video (Youtube)  

Lisätietoja: 

• Mari Rantamäki, ohjelmapäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 311 8609, mari.e.rantamaki(at)hyvaks.fi