Itä-Suomen yhteistyöalueen Kestävän kasvun ohjelmat kokoontuivat kehittämispäivillä Keski-Suomessa

Päivien aikana syvennyttiin toimintamallien juurruttamisen ja vaikutusten ennakkoarvioinnin teemoihin.

Image

Keskiviikko käynnistyi THL:n ja STM:n tervehdyksillä. Puheenvuoroissa kerrattiin kevään aikana järjestettyjen tapahtumien ja muiden foorumien antia sekä kehittämistyön tueksi tehtyjä materiaaleja ja ohjeistuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Maarit Hiltunen-Toura kertoi ohjelman loppuraportoinnin pohjista ja ohjeistuksista sekä syksyllä tulevasta digitaalisten palvelujen nykytilan kuvauksesta. THL:n Erja Heikkinen kävi läpi kehittämistyöntekijöiden THL:lle antamaa palautetta ja toiveita annettavasta tuesta ja yhteistyöstä. Lisäksi Kaisa Lahtinen, THL, kävi omassa puheenvuorossaan läpi toimintamallien kuvaamisen keskeisiä periaatteita ja aikataulua. 

Hyvä työarki on pohjana onnistuneelle muutokselle

Päivän keynote-puheenvuorossa Kati Rautio (Brossa) puhui hyvän työarjen merkityksestä muutoksessa. Hänen mukaansa aidosti vaikuttava kehittäminen uudistaa organisaation työkulttuuria eikä jää irralliseksi kehityshankkeeksi. Joskus ihmisiä voi olla haastavaa saada innostumaan ja omaksumaan uusia ajattelu- ja työtapoja kuormittavassa työarjessa, jossa työtä tehdään jatkuvien muutosten keskellä ja aikaa kehittämiseen on vähän. Kati antoikin näkökulmia ja vinkkejä siihen, miten muutosta tehdään kestävästi: kehittäminen kannattaa aloittaa niin, että siinä on mahdollista onnistua. Lisäksi nopeat muutokset parempaan motivoivat jatkamaan kehittämistyötä, vaikka ne olisivatkin pieniä.

Image

Katin puheenvuoron jälkeen Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman valmentajat esittelivät käytännön esimerkin juurruttamisesta: kuinka valmentaminen on auttanut moniammatillisen tiimimallin juurtumisessa Keski-Suomen hyvinvointialueella. Valmentajien esitys herätti paljon keskustelua mm. siitä, miten kehittämistyöstä tulisi palkita ja miten kehittämistyöntekijät toimivat usein sparraajina. Ison osan kehittämistyöstä ja juurruttamisesta tekevät usein ne työntekijät, joiden työhön muutokset vaikuttavat.

Työpajassa tuotettiin onnistuneen kehittämisen menestysreseptejä

Päivä jatkui työpajan merkeissä, jossa osallistujat pääsivät tuottamaan menestysreseptit onnistuneelle kehittämiselle. Reseptit kehitettiin uuden toimintamallin juurruttamisen, tiedolla johtamisen ja tiedon hyödyntämisen, johdon sitouttamisen, digitaalisten palveluiden sekä kehittämistyön motivaatiotekijöiden teemoihin. Kehittämisen ammattilaiset heittäytyivät yhteiseen keskusteluun ja saivat työpajassa lyhyessä ajassa aikaan oivaltavia tuotoksia. Työpajan purkuosuudessa yhden osallistujan suusta kuultu "koko sote leipoo" tiivisti työskentelyn hyvin yhteen: kaikkia tarvitaan mukaan, jotta kehittäminen onnistuu.

Image

Parasta keskiviikossa olivat osallistujien mukaan hyvät keskustelut ja rento tunnelma, jossa sai nostaa esiin rohkeitakin ideoita ja ajatuksia kollegojen kesken. He tunnistivat, että kehittämisessä haasteet, tavoitteet ja keinot tavoitetilaan pääsemiseksi ovat samankaltaisia riippumatta siitä, mitä toimintaa tai palvelua kehitetään.  Keskustelu päivän teemoista oli vilkasta ja kaikki olivat aktiivisesti mukana päivän alusta loppuun asti.

– Mielestäni tämä kertoo, että kehittäjien keskinäiselle yhteistyölle ja vaikuttavan kehittämisen reseptille on tarvetta, jotta tärkeimmät resurssit – aika, raha ja voimavarat – onnistutaan käyttämään fiksusti tulevaisuuden tarpeisiin, työpajan koontia vetänyt Kati toteaa.

Vaikutusten ennakkoarviointi toimii kehittämisen vaikuttavuuden työkaluna

Torstaina perehdyttiin vaikutusten ennakkoarviointiin Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämispäällikkö Jarna Virtasen johdolla. Kehittämistoimenpiteiden vaikutusten ennakkoarvioinnin tavoitteena on, että kehittämistyössä osattaisiin arvioida kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia ihmisiin, alueiden elinvoimaan, talouteen, henkilöstöön, ympäristöön sekä kaupunki- ja maaseutuun.

Image

Puheenvuoron jälkeen osallistujat pääsivät tekemään itse ennakkovaikutusten arviointia valitsemalleen toimenpiteelle. Työpajassa vaikutusten ennakkoarviointia tehtiin anonyymille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tarkoitetulle chat-palvelulle, henkilöstölle suunnatulle kirjaamisklinikalle, lakkautettavalle vuodeosastolle sekä kahdessa ryhmässä hyvinvointitarjottimelle. Keskustelua herätti esimerkiksi hoidon järjestäminen turvallisesti vuodeosaston lakkauttamisen tapauksessa.

Image

Lämmin kiitos kaikille osallistumisesta! Seuraavat Itä-Suomen YTA:n RRP-kehittämispäivät järjestetään loppuvuodesta Etelä-Savossa.

Image