IPS-työhönvalmennus tuo toivoa ja tuloksia – mielenterveyden häiriöt eivät ole este työllistymiselle

Tulokset pilotista ovat olleet hyviä, ja IPS-työhönvalmennus jatkuu Keski-Suomen hyvinvointialueella osana mielenterveys- ja päihdepalveluja ja aikuisten sosiaalipalveluja.

Pilotin aikana työhönvalmennuksen aloitti yhteensä 75 asiakasta. Heistä 51 % ohjautui työhönvalmennuksen aika kohti avoimia työmarkkinoita:

• 22 (29 %) asiakkaista työllistyi
• 13 (17 %) asiakasta suoritti opintoja (joista 2 myös työllistyi)
• 7 (9 %) asiakasta aloitti työkokeilun (joista 2 myös työllistyi)

Lisäksi 2 asiakasta aloitti työhönvalmennuksen aikana vapaaehtoistyössä, ja he kokivat sen riittäväksi osallistumiseksi työelämään.

Järjestimme viime viikolla IPS-työhönvalmennuksen pilotin loppuseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja keskusteltiin vilkkaasti mielenterveyshäiriöistä kuntoutuvien työllistymisestä.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole este hyvinvoinnille tai työllistymiselle

Loppuseminaari käynnistyi projektipäällikkö Sampsa Nyyssösen tervetulosanoilla ja IPS-työhönvalmennuksen esittelyllä. Tämän jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Esa Nordling puhui toipumisorientaatiosta mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Nordling korosti puheenvuorossaan, että mielenterveyden häiriöt eivät ole este positiiviselle mielenterveydelle, vaan esimerkiksi mielenterveyshäiriötä sairastava voi tuntea itsensä hyvinkin toiveikkaaksi, hyödylliseksi ja itsevarmaksi.

Aamupäivän toisessa puheenvuorossa Oulun yliopiston lääketieteen tutkijatohtori Tuomas Majuri kertoi psykoosia sairastavien ihmisten työllistymisestä Suomessa ja maailmalla. Majuri kertoi muun muassa, että Suomessa vain 3–7 % skitsofreniaa sairastavista käy töissä, vaikka huomattavasti useampi haluaisi työllistyä. Psykoosisairaiden työllistymisestä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että IPS-työhönvalmennus on yksi parhaista aidosti vaikuttavista keinoista psykoosia sairastavien työllistymiseen.

Voinnin kohenemista ja huomattavia kustannussäästöjä

Iltapäivällä työhönvalmentajat esittelivät IPS-työhönvalmennuksen juurruttamisen ja toteuttamisen tuloksista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Keskustelua herättivät erityisesti asiakkaiden kokemukset: asiakkaat olivat kokeneet työhönvalmennuksen paitsi auttaneen uuden työpaikan etsinnässä, myös kohottaneen mielialaa (86 %) ja vahvistaneen voimavaroja (78 %) sekä itsetuntoa (80 %). Lisäksi melkein puolet asiakkaista (46 %) oli kokenut työhönvalmennuksen vähentäneen heidän psyykkistä oireiluaan.

Myös kustannusvaikuttavuudesta keskusteltiin niin Keski-Suomen työhönvalmentajien kuin THL:n tutkija Noora Sipilän puheenvuorojen aikana. THL:n IPS- ja Suomalaisten hyvinvointi 2022 -tutkimusten pohjalta tehdyn kustannuslaskelma-arvion mukaan yksi IPS-työhönvalmentaja voi tuoda säästöä sote-palveluiden kustannuksiin 13 460 € vuodessa. 

”Ilman työhönvalmennusta en olisi varmaankaan enää löytänyt koulutustani vastaavaa työtä”

Päivä huipentui paneelikeskusteluun, jossa IPS-työhönvalmentaja Satu Pasanen, Jyväsriihi ry:n toiminnanjohtaja Leena Karjalainen ja IPS-työhönvalmennuksen asiakas Hanna-Leena kertoivat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään IPS-työhönvalmennuksesta ja työllistymisestä.

Paneelissa keskusteltiin Sampsan johdolla muun muassa siitä, miten työhönvalmennus sujui ennen työn aloitusta​ ja työnteon aikana sekä millaisia haasteita​ ja onnistumisia työhönvalmennukseen on liittynyt. Työhönvalmentaja Satu kertoi muun muassa, että Hanna-Leena on nyt sellaisessa työssä, minkä hän työhönvalmennuksen alussa kuvaili unelmatyökseen. Hanna-Leena totesi, ettei olisi varmaankaan ilman IPS-työhönvalmennusta löytänyt enää koulutustaan ja työkykyään vastaavaa työtä. Leenan mukaan Hanna-Leenan rekrytointi on ollut todella onnistunut: IPS:n avulla he ovat saaneet sellaisen työntekijän, jonka rekrytoiminen olisi voinut olla haastavaa, mutta jonka työpanosta he ovat todella tarvinneet. 

Tapahtuma päättyi THL:n projektipäällikkö Helka Raivion kommenttipuheenvuoroon, jossa hän kertoi, että IPS-työhönvalmennuksella on tähän mennessä tavoitettu yhteensä 1 100 asiakasta valtakunnallisesti. Toimintamallin laajentamista jatketaan ensi vuonna uusille hyvinvointialueille. 

Olemme tiivistäneet Keski-Suomen IPS-pilotin keskeisimpiä oppeja ja hyödyllisiä näkökulmia tähän loppuraportin ja työkirjan kokonaisuuteen. Kannustamme lämpimästi toisia hyvinvointialueita ja työhönvalmentajia hyödyntämään materiaalia oman IPS-työhönvalmennuksensa käynnistämisessä ja toteuttamisessa.

Kiitos kaikille seminaariin osallistuneille!

Lisätietoja

• Sampsa Nyyssönen, projektipäällikkö, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma, p. 050 5631331, sampsa.nyyssonen(at)hyvaks.fi

Image