Influenssa- ja koronarokotuksen ajoitus on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukainen

Viime vuosi oli poikkeus. Vuoden 2022 influenssakausi alkoi poikkeuksellisesti vasta vuoden 2023 tammikuussa ja uusi influenssa aalto jälleen tämän vuoden keväällä (huhti-toukokuussa). Tämän vuoksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut, että Suomessa influenssarokote otettaisiin aiempia vuosia myöhemmin, jotta influenssarokotteen teho riittäisi vuoden 2024 alusta aina ensi kevään loppuun saakka. Eli influenssarokotuksien antaminen nyt loppuvuodesta on ajoituksellisesti hyvä, jotta riskiryhmäläisillä on tulevan influenssaepidemian alkaessa hyvä vaste influenssaepidemiaa vastaan.

Riskiryhmäläisten on hyvä ottaa myös koronarokote

Vaikka koronaviruksen aiheuttamaa tautia esiintyy nyt runsaasti, on taudinkuva selvästi lievempi suurelle osalle kansalaisista, kuin edellisissä aalloissa. Sairaalahoitoa vaativaa koronan vakavaa tautimuotoa on esiintynyt vähemmän kuin aiemmissa epidemia-aalloissa.  Tähän vaikuttavat aiemmin saadut rokotteet ja monen kohdalla myös sairastettu korona. Nyt loppuvuodesta riskiryhmäläisille annettava koronarokote ei estä lievän taudin saamista, mutta rokotteen avulla voidaan vakavan koronataudin riskiä vähentää näissä ryhmissä. Henkilöille, jotka tietävä, että he ovat sairastaneet koronan viimeisen 3 kuukauden aikana, koronarokotetta ei suositella. Näin siksi, että uusi koronarokote ei tuo lisätehoa vastustuskykyyn, jonka jo sairastettu korona on heille antanut. Tällä hetkellä iäkkäät sekä monisairaat henkilöt ovat voineet joutua lievässäkin koronassa perusterveydenhuollon vuodeosastolle hoitoon yleistilan laskun tai perussairauden pahenemisen vuoksi. Nämä perusterveydenhuollon vuodeosastojen potilaat eivät kuitenkaan ole saaneet koronan vakavaa tautimuotoa.

Erilaisten hengitystieinfektioiden torjunnassa hyvä käsihygienia on tärkeää

Keski-Suomessa esiintyy tällä hetkellä runsaasti erilaisia hengitystieinfektioita koronan lisäksi. Hengitystieinfektioiden oireita ovat kuume, lihas- ja päänsärky, kurkkukipu, nuha tai nenän tukkoisuus, yskä. Joskus tautiin voi liittyä lieviä vatsaoireita.  Sairastuneella voi esiintyä vain osa oireista ja niiden voimakkuus voi vaihdella hyvin lievistä oireista voimakkaisiin.  Oirekuvan perusteella ei voi päätellä, minkä viruksen aiheuttamasta taudista on kyse.

Kaikkien hengitystieinfektioiden torjunnassa on tärkeää oikea käsi- ja yskimishygienia. Noin 30 sekunnin käsien pesu esimerkiksi kauppareissun jälkeen lämpimällä vedellä ja saippualla poistaa hengitystievirusten lisäksi muutkin virukset kuten vatsatautia aiheuttavan noron käsistä.  Yskiminen pitäisi tehdä kyynärvarteen, ei käsiin, jotta käsien avulla virukset eivät siirry muihin ihmisiin tai pinnoille.  Nenän niistämisen jälkeen nenäliina laitetaan aina roskakoriin ja kädet pestään mielellään vedellä ja saippualla.  Flunssaisena suositellaan välttämään ylimääräisiä kontakteja, erityisesti riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Mikäli flunssaisena on oltava lähikontaktissa muiden kanssa, suositellaan käyttämään maskia tai pitämään etäisyyttä muihin henkilöihin.  Sairauden ensimmäisen viikon aikana suositellaan välttämään massatapahtumia tartuntojen ehkäisemiseksi.