Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Ammattilaiset keskustelevat pöydän ääressä.

Uutinen

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys vuodelle 2024 on julkaistu

31.10.2023

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajan Jan Tolletin talousarvioesitys on julkaistu 31.10.2023. Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta etenee sujuvan ja turvallisen siirtymän jälkeen kohti vakiinnuttamisen aikaa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta noin 273 000 keskisuomalaisen asukkaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluiden järjestäjänä on käynnistynyt vuoden 2023 aikana. Sujuva ja turvallinen siirtymä hyvinvointialueelle toteutui pääosin hyvin asukkaille, asiakkaille ja potilaille, henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Suomen historian merkittävimmässä hallinnollisessa uudistuksessa noin 11 500 työntekijää siirtyi hyvinvointialueelle 26 eri organisaatiosta ja Keski-Suomen hyvinvointialueesta muodostui Keski-Suomen suurin työnantaja 1.1.2023.

Vuosi 2024 tulee olemaan hyvinvointialueella toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Keskeisimpänä tehtävä hyvinvointialueella on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen linjausten ja pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätösten myötä hyvinvointialueella aloitetaan strategian toimeenpano-ohjelman toteuttaminen. Vuosi 2024 tulee olemaan myös uudistumisen ja kehittymisen aikaa, johon talouden raamit antavat reunaehdot. Hyvinvointialueen organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimivuutta tullaan arvioimaan vuoden 2024 aikana ja mahdolliset muutostarpeet tulevalle valtuustokaudelle toteutetaan hallintosääntöön syksyllä 2024. 

Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia käsitellään parhaillaan yhteistoimintaneuvotteluissa. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat konsernipalvelujen toimialaan.

Suurimmat haasteet hyvinvointialueella liittyvät toiminnan rahoitukseen ja henkilöstön saatavuuteen ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa.

– Hyvinvointialueuudistuksen tuomana etuna hyvinvointialue näkee yhden palveluiden järjestäjän ”leveämmät hartiat” yhdenvertaisten, saavutettavien ja ihmislähtöisten palveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen. Lisäksi mahdollisuuksia tuovat Itäinen alueyhteistyö (YTA), hyvinvointialueen laajuiset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen linjaukset ja pelastustoimen palvelutasopäätökset sekä organisaatioon muodostuvat uudet toimintatavat, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.

Kestävä talous on koko organisaation yhteinen asia ja myönteinen asenne ja kyky tehdä päätöksiä ratkaisevat onnistumisen.

Hyvinvointialueen talouden kokonaiskuva

Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on jäämässä alijäämäiseksi noin 94 miljoonaa euroa. Keskeisin syy syntyvään alijäämään on nykyisessä rahoitusmallissa, joka ei riittävästi huomioi 1.1.2023 hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä jo vuoden 2023 aikana tapahtunutta nopeaa kustannustason nousua. Rahoitusmallista johtuva rahoituksen vaje on yli 80 miljoonaa euroa. Kustannustason nousun taustalla ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu, ostopalveluiden hintojen, tilavuokrien sekä korkojen nousu ja inflaatio. Rahoitusvaje tulee jatkumaan vuonna 2024.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on jälkijättöinen. Vuoden 2023 rahoitus on pohjana vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään lainsäädännön mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin.

– Hyvinvointialueemme toimintaa haastaa lainsäädännöllisten velvoitteiden ja rahoituksen riittävyyden epätasapaino. Hyvinvointialueen tulee huolehtia lakisääteisistä palveluista ja perusoikeuksista samaan aikaan kun rahoitusjärjestelmä on alimitoitettu, toimintaa vaikeuttaa mittava henkilöstöpula ja ikääntyvän väestön myötä palvelutarve kasvaa. Myös talouden toimintaympäristö jatkunee epävakaana, kun maailmantilanne, inflaatio ja korot ja edelleen jatkuvat työvoiman saatavuuden haasteet tuovat epävarmuutta talouden näkymään, kertoo Tollet.

Vuoden 2024 talousarviosta esitetään -50,4 miljoonaa euroa alijäämäistä. Rahoitusvajeen ollessa yli 80 M€ edellyttää esitetty taso mittavasta alijäämästä huolimatta merkittävää talouden sopeuttamista jo vuonna 2024. Talousarvioon sisältyvillä tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteillä tavoitellaan 47,9 M€ vaikutusta vuonna 2024. Toimenpiteiden suurusluokka vastaa sitä tasoa, joka hallitusohjelman mukaisesti on tavoitteena hyvinvointialueiden omilla talouden sopeuttamistoimilla. Vuosi 2024 on taloudellisesti vaikea, mutta jo vuoden 2025 tuloksen ennakoidaan olevan positiivinen. Talous tasapainotetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

Hyvinvointialue pyrkii vastaamaan talouden tasapainottamiseen toimenpidekokonaisuudella, joka koostuu seuraavista toimenpiteistä:

1) Aluevaltuuston toukokuussa 2023 hyväksymän tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet

2) Vuoden 2024 talousarviovalmistelun yhteydessä suunnitellut muut talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosille 2024–2026

3) Hyvinvointialueen yleiset toimenpiteet ja välittömästi toteutettavat lyhyen aikavälin säästö- ja sopeuttamistoimenpiteet

4) Edunvalvonta hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja lainsäädännön velvoitteisiin vaikuttamiseksi

Sopeuttamistoimenpiteet ja talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026, jolloin myös rahoitusmalliin sisältyvä toteutuneen kustannustason jälkikäteistarkistus korjaa rahoituksen tasoa oikeammaksi suhteessa siirtyneen toiminnan kustannuksiin. Tehtävien sopeuttamistoimenpiteiden ja rahoituksen jälkikäteistarkastuksen myötä näkymä on, että hyvinvointialueen talous olisi ylijäämäinen jo vuonna 2025. 

-Tavoitteenamme on tasapainottaa talous suunnitelmallisesti ja hallitusti vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä edellyttää määrätietoista tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista. Toimenpiteet on kuitenkin suunniteltu siten, että ne eivät romuta hyvinvointialueen palvelujärjestelmää vaan sopeuttamista pyritään tekemään erityisesti toimintatapojen uudistamisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ja palvelurakenteen muutoksen kautta, kuvaa Tollet. 

Kaikki hyvinvointialueet arvioivat vuoden 2023 tuloksen olevan alijäämäinen ja tulosennusteet ovat pääosin heikentyneet keväästä. Pääosa hyvinvointialueista aikoo laatia myös vuodelle 2024 alijäämäisen talousarvion.

Toimialojen katsaukset

Hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi on ollut konsernipalveluiden toimialalla hallinnon, talouden ja tukipalveluiden haltuun ottoa ja uuden hallinnon tason rakentamista. Osana hyvinvointialueen talousarviota konsernipalveluiden toimialalla on valmisteltu tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteitä yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron edestä, joka on 3–4 % konsernipalveluiden talouden loppusummassa. Toimenpiteet ovat pääosin rakenteellisia toimintatapojen uudistuksia, joilla tavoitellaan vaikuttavia ja pysyviä kustannussäätöjä. Nämä toimenpiteet toteuttamalla konsernipalveluiden toimintakulut ovat vuonna 2024 matalammalla tasolla kuin kuluvana vuonna. 

Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla ensimmäinen vuosi on ollut pirstaleisen sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon haltuunottoa. Vuosi on ollut muutosjohtamista yhteen organisaatioon sekä henkilöstön että asiakas- ja potilastyön näkökulmasta. 1.1.2023 voimaan tulleet yhtenäiset palveluiden myöntämisen perusteet koko hyvinvointialueella ovat yhdenmukaistaneet palveluiden saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkoihin liittyvä harmonisointi ja palkankorotukset ovat haastaneet palvelutuotannon henkilöstömenojen toteutumista arvioidun mukaisesti. Myös henkilöstön saatavuudesta johtuvat erilaiset tavat hankkia henkilöstöä ovat vaikuttaneet merkittävästi kustannuksiin. Hyvinvointialueen väestön ikääntyminen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä muu palvelutarpeen kasvu ovat lisänneet sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla on valmisteltu tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteitä yhteensä noin 33 miljoonan euron edestä, joka on noin 3 % sosiaali- ja terveyspalveluiden talouden 2023 toteumaennusteesta käyttömenojen osalta. Toimenpiteissä ei ole omaishoidontuen tai ikääntyneiden kuntouttavan päivätoiminnan määrärahan leikkausta tai poistamista.

Pelastustoimen palveluissa turvallinen siirtymä toteutui hyvinvointialueen ottaessa järjestämis- ja palvelutuotantovastuun pelastustoimen lakisääteisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tuottavuutta parannetaan palveluita ja asiakaspalvelua tehostamalla erityisesti lakisääteisessä pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisytyössä, ohjauksen, neuvonnan, valvontatyön ja turvallisuusviestinnän keinoin. Talouden sopeuttamistoimenpiteiden tavoitteena ovat realistiset rakenteelliset muutokset ja hankintojen karsiminen, joilla hillitään kustannusten kasvua. Tuottavuus- ja sopeuttamistoimenpiteiden tavoitteena on saada käyttötalouteen ja investointiosaan 1,4 miljoonan euron vaikutukset vuoden 2024 aikana. 

Hyvinvointialueen investointisuunnitelma

Hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa on valmisteltu aluehallituksen kesäkuussa antaman talousarvion laadintaohjeen mukaisesti. Keski-Suomen hyvinvointialueen lainanottovaltuuden määrä vuodelle 2024 on nolla, joten esitettyjen investointien ja investointeja vastaavien sopimusten (uudet vuokrasopimukset, uudet leasing-sopimukset) rahoitus pitäisi pystyä osoittamaan tulorahoituksesta tai muista rahoituseristä. Talouden tilanteesta johtuen vuoden 2024 investointien rahoittaminen tulorahoituksesta tai muista rahoituseristä ei ole mahdollista suunnitellusti, joten neuvotteluprosessi hyvinvointialueen vuoden 2024 lainanottovaltuuden korottamiseksi on käynnissä.

Talousarvion käsittelyn eteneminen

Alustavasti suunniteltujen tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja talouden sopeuttamistoimenpiteiden vaikutusten arvioinnista sekä strategisista tavoitteista ja niiden mittareista pyydettiin ja saatiin hyvinvointialueen toimielimiltä lausunnot lokakuussa, jotka on huomioitu hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksessä. Lautakunnat voivat edelleen ottaa kantaa talousarvioesitykseen, talousarvion käsittely lautakunnissa on 15.11.2023.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto käy lähetekeskustelun talousarviosta kokouksessaan 14.11.2023. Aluehallitus käsittelee hyvinvointialueen talousarvioesitystä talousarvioseminaarissaan 21.–22.11.2023 ja antaa oman esityksensä aluevaltuustolle 22.11.2023. Aluevaltuusto käsittelee talousarvion 5.12.2023. Käynnissä olevien talousarvioon liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen lopputulos käsitellään aluehallituksen kokouksessa 22.11.2023.

Liitteet:

Lisätietoja:

  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
  • Aija Suntioinen, talousjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 185 9985, aija.suntioinen(at)hyvaks.fi