Hyvinvointialueen malli ei ole hyllyltä otettavissa

Mallin synnyttämiseksi on tehtävä paljon luovaa työtä ja ajattelua. Tämä työ on Keski-Suomessa aloitettu suurista linjoista: strategian, vision, mission ja arvojen rakentamiseksi on haettu systemaattisesti näkemyksiä ja kokemuspohjaa eri toimijoilta ja keskisuomalaisilta asukkailta.

– Hyvinvointialueessa on kyse eri-ikäisten ihmisten hyvän elämän ja arjen tukipalveluista. Haluamme jokainen elää juuri meidän kaltaista hyvää elämää ja tehdä siinä valintojamme. Haluamme, että arki sujuu. Siinä usein paras apu ovat lähimmät ihmissuhteet perheessä, koulussa, työssä, kylällä tai vaikka eläkeläisten piireissä ja vastaavissa. Julkiset palvelut auttavat, jos jokin tilanne kaipaa ratkaisua. On hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jolla koitetaan parantaa asioita niin, ettei ongelmia tulisikaan. Sitten on kunnan erilaisia palveluita, kuten tekninen toimi, asuminen, koulutus, ympäristö – ja vielä on monien järjestöjen toimintaa, Aula hahmotteli hyvän elämän tukipilareita ja niiden rakentajia.

Aula kuvasi hyvinvointialuetta suureksi fuusioksi, jossa suuresta määrästä erilaisia tulkintoja ja toimintatapoja etsitään keskisuomalaisten yhteistä. Vuodenvaihteessa tärkeintä on, että siirtymä tapahtuu asukkaiden, asiakkaiden, potilaiden, henkilöstön ja kumppaneiden kannalta sujuvasti ja turvallisesti. Työ hallituksessa etenee sen mukaan, mitä valtuusto strategiaan linjaa.  

Keski-Suomen hyvinvointialue on yksi 22:sta, ja Aulan mukaan valtuustossa on ollut intoa kuulua niiden parhaimmistoon. Yksi parhauden kriteereistä voi olla arvoihinkin päätymässä oleva ihmislähtöisyys.

– Että hyvinvointialue pystyisi tarjoamaan hyvän elämän tukipalveluita kaikille keskisuomalaisille yhdenvertaisesti ja saavutettavasti. Ja että ihminen kohdataan kokonaisena ihmisenä iloineen, murheineen… että päästään pois erilaisista siiloista: etteivät palvelut tai tietojen siirtyminen katkea palvelusta toiseen siirryttäessä. Halutaan painottaa ongelmien ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tämä edellyttää paljon yhteistoimintaa eri yhteisöjen ja järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. Tähän kuuluu myös työntekijöiden kohtaaminen kokonaisvaltaisesti heidän tarpeensa huomioiden, Aula luetteli.

Keski-Suomen hyvinvointialue halutaan nähdä kokoavana voimana. Sen tarkoitus ei ole keskittää palveluita, jotka tulee olla ihmisten saavutettavissa. Tarkoitus on keskittää palveluiden järjestämisen osaamista.

Aula otti esille yhtenä uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista hyvinvointierojen kaventamisen. Erot konkretisoituvat esimerkiksi siinä, miten pienituloiset menettävät elinvuosia terveysongelmien takia. Valtakunnallisesti ero pohjoisen ja etelän välillä on merkittävä. Keski-Suomessa ero näkyy kansantauti-indeksissä kuiluna Kivijärven, Kyyjärven ja Kannonkosken heikkojen lukujen ja maakunnan kärkilukuja saavien Jyväskylän ja Muuramen vertailussa. Pohjoisessa Keski-Suomessa ja Jämsässä tulokseen vaikuttaa jatkossakin väestön ikääntymiskehitys.

Aula esitteli lopuksi Keski-Suomen hyvinvointialueen arvojen uunituoretta luonnosta, joka viedään aluevaltuuston päätettäväksi 14.6. Kivijaloiksi luonnostekstiin on kirjattu:

• Kohtaamme ihmislähtöisesti ja yhdenvertaisesti
• Toimimme avoimesti yhteistyössä
• Olemme luotettavia ja vastuullisia, myös tuleville sukupolville

Hyvinvointialue ihmistä varten

Aluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Janne Luoma-Aho korosti ihmislähtöisyyden merkitystä strategiassa: hyvinvointialue on ihmisiä varten – ei organisaatiota itseään varten.  

– Näen ihmislähtöisyyden tarkoittavan joustavia, riittävän lähellä olevia peruspalveluita. Laajan maakunnan huomattavat terveyserot laittavat kuitenkin haasteen palveluverkon rakentamiselle. Yhtenä ratkaisuna näen digitalisaation ja liikkuvat palvelut ympäri maakuntaa, Luoma-aho linjasi.

Siviiliammatiltaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen ruiskumestarina työskentelevä Luoma-aho kertoi, että pelastustoimi on toiminut maakunnallisesti jo vuodesta 2004. Kustannuksista ovat vastanneet kunnat, ja isäntäkuntana on toiminut Jyväskylä.  

– Jämsä on vedenjakaja-aluetta. Täällä pelastuspalvelut tuottaa Keski-Suomen pelastuslaitos, mutta ensihoidon palvelut tuotetaan Pirkanmaa sairaanhoitopiirin sopimuspuolelta. Jos tulee kriittisesti sairas potilas, niin sinne tällä hetkelläkin lähtee ensivasteyksikkö Keski-Suomen pelastuslaitokselta ja ensihoitoyksikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin puolelta. Vaikka hyvinvointialueuudistus tulee, niin rajapintaa ei tule: kaikissa hätätilannepotilaiden kohtaamisissa mennään naapurin puolellekin aina lähimmän yksikön periaatteella auttamaan hätätilapotilaita ja onnettomuuksissa, Luoma-aho selitti.

Luoma-aho vakuutti pelastuspalveluiden jatkuvan 1.1.2023 jälkeenkin katkeamattomina; tavoitteena on palveluiden parantaminen. Yksi pelastusalan haasteista on työvoimapula: uusia pelastusammattilaisia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä valtakuntaan 2500. Keski-Suomessa on huomattu henkilökuntapulaa päiväpaloasemilla. Jämsän paloasema muuttuu vuorokautiseen rytmiin eli 24/7 valmiuteen 1.7.2022, mikä tarkoittaa muun ohessa minuutin lähtövalmiutta pelastusyksikölle.

– Laajassa maakunnassamme sopimuspalokuntien rooli on erittäin suuri. Olen kuullut keskusteluista sopimuspalokunnan ja vakituisen palokunnan rooleista. Uskon, että molemmille on jatkossakin tärkeät tehtävät ja sopimuspalokuntalaisten rooli tulee korostumaan, Luoma-aho arvioi ja viittasi myös kouluttautumisen laajeneviin mahdollisuuksiin.

Uudistusta ei tehdä heikentämisen tavoitteella

Odotuksista hyvinvointialueen strategialle puhui Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste, jolla on laaja kokemus myös hyvinvointialueen valmistelusta. Viime viikkoina hän kertoo kuulostelleensa laajasti jämsäläisten, henkilöstön ja kuntapäättäjien tuntoja.

– Tärkeintä on, että ihminen on keskiössä ja ymmärrämme hänen tarpeensa, miten tarve kehittyy ja palvelupolku kulkee. Palveluiden tulee olla saatavilla ja saavutettavissa sujuvasti. Äärimmäisen tärkeää on myös, että palvelut ovat saatavilla oikeaan aikaan. Kaikkein oikea-aikaisin palvelu on silloin, jos sitä ei tarvita ollenkaan. Mitä paremmin pystymme yhdessä vaalimaan hyvinvointi- ja terveys -kokonaisuutta, pitämään ihmiset aktiivisina omassa arjessaan ja kantamaan vastuuta omasta toimintakyvystään, sitä oikea-aikaisempana pystytään tuottamaan myös ne raskaimmat palvelut, Helaste totesi.

– Ja kun puhumme yksilöstä ja asiakkaasta, emme saa unohtaa sitä, että toivottavasti kukaan ei ole niin yksin, etteivätkö vaikutukset ulottuisi siihen ihmisen lähipiiriin – palvelut tulee tuottaa niin, että se tukee tätä kokonaisuutta ihmisen ympärillä, Helaste sanoi.

Helaste kertoi hyvinvointialueen valmistelutyössä tutustuneensa laajasti eri puolilla Keski-Suomea hyvin toimiviin malleihin, joista luopumisen pakkoa tunnutaan pelkäävän. Helasteen mukaan vahvuuksille on kuitenkin aina hyvä rakentaa. Silloin nimenomaan haetaan toimivia, kaikkein tehokkaimpia käytäntöjä alueilta ja skaalataan niitä erilaisiin kokonaisuuksiin. Näin turvataan mahdollisuus paikalliseen ketteryyteen, ja palveluiden tuotanto pysytään tekemään alueella lähinnä asiakasta toimiviin työntekijöihin luottaen. Silloin ei rakenneta tarpeetonta byrokratiaa asiakkaan tarvitsemien ratkaisujen eteen.

– Uudistusta ei olla tekemässä siksi, että heikennettäisiin jotain, Helaste huomautti.

Järjestöt toivovat pääsevänsä osaksi hyvinvointiammattilaisten arkea

Järjestöjen puheenvuoron käytti Keski-Suomen Järjestöareenan puheenjohtajana Katariina Luoto, joka on myös järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydän jäsen. Luoto uskoo maakunnassa toimivan 5300 yhdistyksen, seuran ja järjestön tärkeään rooliin siinä, millaiseksi Keski-Suomen hyvinvointialue muodostuu.

Luoto korosti avointa yhteistyötä ja toivoi, että erityisesti asiakkaiden ohjaustyössä muistettaisiin ottaa järjestöt huomioon. Syntymässä on parhaillaan hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien asiantuntijaryhmä.

Luoto toivoi jäävän mieleen, että järjestöt haluavat päästä aidosti osaksi hyvinvointialan ammattilaisten arkea. Silloin nämä osaisivat ohjata asiakkaita ja potilaita myös järjestöjen hyvien palveluiden käyttäjiksi – palveluiden, jotka suurelta osin toimivat koulutettujen vapaaehtoisten voimin.  

Luoto listasi eväiksi kohti parasta tulevaisuutta järjestöjen tuntemisen, selkeät järjestöyhteistyön rakenteet ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen, johon liittyy myös rahoitus.

Nuoret tarvitsevat tahon, jota lähestyä, ja hyvinvoivia yhteisöjä

Nuorten näkemyksiä hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta toi tilaisuuteen Jämsän nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja 16-vuotias peruskoululainen, Silja Piirainen. Hän kysyi retorisesti, mitkä asiat tuottavat nuorelle hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

– Terveyttä luo ja ylläpitää se, että aina on taho, jota voi lähestyä. Olipa kyse fyysisestä tai psyykkisestä terveydestä, jos avun hakeminen tuntuu entistä suuremmalta taakalta, on sitä hakemaan vaikea lähteä. Yksi tapa madaltaa avun hakemisen kynnystä, on avun vieminen sinne, missä avun tarvitsijat ovat. Nuorille se tarkoittaa sähköisten palveluiden kehittämistä; esimerkiksi digiklinikat ovat jo laajalti käytössä työterveyshuollossa, Piirainen huomautti.

Etenkin nuorille hyvinvointia luovat yhteisöt ja yhteisöllisyys, jotka toimivat valtavana voimavarana ja opettavat asioita yleistiedosta vuorovaikutukseen ja tiimityöhön.  

– Aikuiset voivat ajatella, että missäs ne nuoret on, kun eivät notku kaupungilla. Todellisuus on, että nuorten verkostoituminen on mittavaa nykypäivänä. Yhteisöllisyys on suurta juuri sähköisten kanavien ansiosta. Yhteisön on oltava hyvinvoiva, jotta se voi tuottaa hyvinvointia jäsenilleen. Jos yhteisö on hyvinvoiva, siellä ei voi esiintyä esimerkiksi syrjintää tai kiusaamista. Jokaisen mukaan pääsemisen takia on tärkeää, että nuorisopalvelut ja muut nuorten kanssa toimivat tahot siirtyvät niille alustoille, joilla nuoret jo ovat, Piirainen totesi.

Lopuksi Piirainen kysyi, mikä luo nuorille turvallisuutta.

– Uskon et se, kun tietää, mitä tapahtuu - kun on tunne, että on tilanteen päällä. Nuoret kaipaavat avoimuutta ja joskus sen selittämistä, miten asiat yhteiskunnassa toimii, Piirainen sanoi.  

Puhuja korosti nuorten mukaan ottamista nuoria itseään ja yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon, jolloin tärkeät informaatioketjut eivät katkea vanhempien tai ylempien tahojen käsiin.  

– Usein sanotaan, että tietolisää tuskaa, mutta mun mielestä tieto lisää tietoa ja sitä me nuoret tarvitaan ja halutaan!

Yleisö nosti esille erikoislääkärin lähetteet ja kyytipalveluiden onnahtelun

Jouko Hytönen kysyí, missä jatkossa jämsäläisten erikoissairaanhoito järjestetään. Hän oli huolissaan hoitosuhteiden katkeamisesta, kun esimerkiksi syöpäpotilailla on kontakteja sekä Tampereelle, Jyväskylään että Kuopioon.

– Jämsän tilanne on nyt poikkeuksellinen, mutta vuodenvaihteessa, kun sairaanhoitopiirit purkautuvat, me tulemme osaksi Keski-Suomen hyvinvointialuetta myös erikoissairaanhoidossa. Mutta toisaalta lainsäädännössä on edelleen voimassa valinnanvapaus kiireettömässä hoidossa. Selvää on, että Jämsästä tulee säilymään palvelupolkuja Pirkanmaankin suuntaan, mutta kiireellisissä asioissa käytetään lähintä hoitopaikkaa, vastasi Hanna Helaste.

Hytönen oli tyytyväinen siitä, ettei hyvää hoitosuhdetta tarvitse katkaista. Samalla hän kysyi silmälääkärin ja hammaslääkärin palveluista. Hän piti turhana kiertämistä terveyskeskuslääkärin vastaanoton kautta, kun tavoitteena on päästä silmälääkäriin.

Vastaajina toimineet panelistit korostivat, että tiettyihin palveluihin tarvitaan jatkossakin lähete. Vastaajien mukaan esimerkiksi silmälääkärien tai hammaslääkärien hoitojonoja on purettava, jotta hoitoon pääsy onnistuu säädetyssä aikataulussa. Tähän päästään ostolääkärien palvelusopimuksin tai palveluseteleitä käyttämällä.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko nosti esiin palveluketjujen toimivuuden ja maakuntarajojen ylittämisen esimerkiksi ambulanssipalveluissa.

– Varmasti tämä on keskeisin huolenaihe, että miten palveluketjut toimii ja miten hyvinvointialueiden raja-alueilla vaikkapa ambulanssit ajaa rajojen yli. Ei raja-aitoja alueidenkaan väliin tarvitse rakentaa: palveluun voi hakeutua muuallekin, ja täällä sisäisesti katsotaan, kuka sen maksaa. Oikeasti luotan siihen, että nyt kun esimerkiksi hammaslääkärien resurssit kootaan yhteen ja välistä katoaa 25 eri organisaatiota, saamme resursseista parhaat tehot irti. Mitä olen valmisteluaikana keskustellut yrittäjien ja järjestöjen kanssa viime kuukausina, niin eivät he suinkaan ole tätä uudistusta vastaan ja ajattele, että heiltä asiakkaita menee julkiselle puolelle – he toimivat tässä rakentavina kumppaneina mukana. Me tarvitaan näitä yksityisiä palveluntuottajia, jotta palvelut voidaan turvata jatkossakin myös haja-asutusalueille.

Hytönen kysyi myös, kuuluvatko invataksit hyvinvointialueelle: – Kun tänään on luvattu invataksi siihen ja siihen aikaan, mutta kun se ei tule…

Hyvinvointialueen valmisteluun osallistuva Keuruun perusturvajohtaja Tuija Koivisto kertoi yleisön joukosta maakunnallisesta henkilökuljetusten sekä vaihdepalvelujen kilpailutuksesta. Hänestä on selvää, että ne kilpailutetaan uudestaan hyvinvointialueella ja kytketään tilauspalvelu ja kuljetuskaluston liikkeelle saaminen yhteen.

Aulan mukaan kyse on ollut hankinnasta, jossa speksaus ei ole osunut kohdilleen – tilanne ei ole ollut reilu kuljettajienkaan näkökulmasta.

Jämsän sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Hellsten kertoi tulossa olevasta kokeilusta, joka parantaisi taksin saatavuutta.

Hyvinvointialueen varavaltuutettu Arja Pakkanen piti lastensuojelun tilannetta huolestuttavana. Hän huomautti, että eniten yhteydenottoja sosiaaliasiamiehelle on jälleen tullut lastensuojelusta. Hän toivoi, että leveämmillä hartioilla jatkossa asiat hoidetaan, eikä vain sammutella tulipaloja.

Toisena asiana Paakkanen otti esiin omaishoitajan aseman parantamistarpeen: esimerkiksi omaishoitajan asioinnissa laajan kunnan alueella matka-ajan huomioimisen.

Istuuko yhden koon sukkahousu?

Kolmanneksi Paakkanen oli kiinnostunut tukipalveluiden yhtiöittämisestä hyvinvointialueella.

Aula vakuutti, että osaamisen kokoaminen hyvinvointialueella tulee parantamaan lastensuojelun laatua ja tiimien koon ja ammattitaidon kasvun vahvistavan toiminnan tasalaatuisuutta. Hän kertoi myös ruokapalveluun liittyvän inhouse-yhtiön valmistelusta. Tarkoitus olisi perustaa kuntien ja hyvinvointialueen yhteinen yhtiö, joka voisi tuottaa palveluita sote-sektorin lisäksi kuntien vastuulle jatkossakin jääviin kouluihin ja päiväkoteihin. Järjestelyn merkitys näyttää olevan erityisen tärkeä pienille kunnille.

Kokko muistutti, yhtiöittämisasian liittyvän EU:n kilpailulainsäädäntöön. Hänestä kannattaa ilman muuta tutkia, voisiko joku muu toimija tuottaa tukipalvelut tehokkaammin kuin perinteisesti itse tuottaminen – eli mikä malli olisi veronmaksajien kannalta paras.

Helaste kertoi, että tukipalveluissa tämä laista johtuva haaste voi olla hankala tilanteessa, jossa pieneen kuntaan on juuri tehty investointi yhteen isoon keskuskeittiöön. Jos sen muonavahvuudesta poistuisivat kaikki soten ja pelan yksiköt ja sinne jäisivät vain koulut ja päiväkodit, olisi tilanne vaikea.

– Siksi yhden koon sukkahousu ei kaikkialla istu, Helaste kiteytti.

Luoto kommentoi lastensuojeluaihetta tuomalla esiin järjestöjen tekemää ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä: tulisi löytää kumppaniksi järjestöt aikaisessa vaiheessa, jotta ei jouduttaisi ongelmien kärjistyessä raskaampien palveluiden käyttäjiksi.  

– Tässä tullaan myös hyvinvointialueen sopimuksiin järjestöjen kanssa. Moni järjestö saa toimintaansa julkista rahoitusta, jonka edellytyksenä ovat sopimukset tällä hetkellä kuntien ja jatkossa hyvinvointialueen kanssa, Luoto muistutti.

Tuija Backman Jämsän muistiyhdistyksestä näkee hyvinvointialueen erinomaisena mahdollisuutena koordinoida järjestöyhteistyötä, etenkin vapaaehtoistyötä. Hän muistutti, että innokkuus on valtavaa, mutta myös palkallista koordinointia tarvitaan, jotta työ kantaa.

Tilaisuuden juontaja hyvinvointikoordinaattori Nina Peränen muistutti Keski-Suomen liiton avaamasta miljoonan euron hausta kesäkuussa ja elokuussa; hyvinvoinnin ja turvallisuuden järjestämiseen on rahaa kaikkien järjestöjen haettavissa.

Yleisön joukosta toivotettiin onnea kokonaisuuden onnistumiselle. – Jos se onnistuu, se tuo tullessaan yrittäjyyttä, osaavia ihmisiä ja nuorentaa tätä porukkaa, eli saataisiin vanhuuskierrettä rajattua.

– Siihen mekin vilpittömästi pyritään, että hanke onnistuu. Valtuuston puheenjohtajana olen ollut tyytyväinen, ettei ainakaan vielä ole hautauduttu poliittisiin poteroihin. Valtuustossa on puolueista riippumatta hyvässä yhteistyössä virkahenkilökunnan kanssa asioita suunniteltu. En ole myöskään kuullut kenenkään nostavan esiin sitä, mistä kunnasta hän on valtuustoon tullut, vaan että siellä on keskisuomalaisia valtuutettuja ja kokonaisuutta ajattelemassa. Ja monet ongelmista sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa me pystytään parhaiten ratkaisemaan ilman kuntarajoja maakuntarajan sisällä, Kokko kuvasi.

Kokemusasiantuntijoiden apua tarvitaan

Tekstiviestillä kysyttiin, miten turvataan niiden palaute ja toiveet jotka ovat vaikeimmassa sosiaalisessa tilanteessa ja kaikkein sairaimpia? He eivät pysty vastaamaan kyselyihin tai osallistumaan tämän kaltaisiin foorumeihin.  

Aulan mukaan yksi mietityistä keinoista on kokemusasiantuntijatoiminta.

– Kokemusasiantuntijat ovat esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria tai erilaista vammaisuutta tai pulmaa kokeneita ihmisiä, jotka haluavat jakaa kokemustaan ja auttaa muita. Se on osoittautunut todella hyväksi keinoksi ja on käytössä siellä, missä koulutetaan esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä... Sosiaalityön osaaminen on olennaista, ja meidän päättäjien on herkällä korvalla kuunneltava, mitä viestiä he tuovat. Meidän on rohkaistava myös näiden ihmisten läheisiä tuomaan viestiä, Aula pohti.

Kokko muistutti hyvinvointialueelle perustetuista kolmesta lakisääteisestä vaikuttajatoimielimestä.

– En näkisi pahana perustaa asiakasraateja, joissa kokemusasiantuntijoita olisi nostamassa tärkeitä asioita esille ja välittämässä tietoa, Kokko kehitteli.

Luoto muistutti järjestöjen ehdottomasti kannattavan kokemusasiantuntijatyötä, josta hän nosti esille valtakunnallisen Olka-toiminnan sairastuneille ja heidän läheisilleen.  

Lotta Ahola rauhoitteli jämsäläisiä: Kyse on isosta kokonaisuudesta ja paljon työtä valmistelussakin jäljellä. Palvelustrategiat ovat vasta tulossa käsittelyyn. Lisäksi perehtyminen kaikkien 21 kunnan palvelurakenteeseen on kesken.  

– Huomasi tammikuussa vaalien alla somessa, että tuli esille viestejä siitä, miten uudistus keskittää kaikki palvelut Jyväskylään. Kävin kommentoimassa, että miksi ihmeessä niin kävisi. Jos kerran esimerkiksi Jämsässä on hyvä sairaala, niin sitähän kannattaa resursoida enemmän, jotta ei tarvitsisi lähteä Jyväskylästä hakemaan palvelua. Samaa sanoin Äänekoskella: se voisi palvella koko pohjoista Keski-Suomea. Oleellista on, että voitaisiin jakaa resursseja niin, että ne hyödyttäisivät perinteistä kuntarajaa laajemmin, Kokko totesi.

 

Linkki tallenteeseen (esillä kaksi viikkoa)