Hyvinvointialueen ja maakuntaliiton hyvä yhteistyö kasvattaa Keski-Suomen elinvoimaa

Tapaamisen aiheina olivat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko sekä katsaus Keski-Suomen yhteiseen edunvalvontaan.

Tapaamisen puheenjohtajana toimineen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan mukaan kokous sujui hyvässä yhteistyöhengessä ja sen avulla saatiin rakennettua yhteistä näkemystä Keski-Suomen tilanteesta. Aula korosti hyvinvointialueuudistuksen suurta mittakaavaa ja toi esille, että hyvinvointialue tarvitsee maakunnan liittoa kumppaniksi niin asukkaiden luottamuksen rakentamiseen kuin edunvalvontaankin.  

Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Tahvo Anttila piti rohkaisevana näkymää siitä, miten arvioidaan asioiden eteenpäinviemistä. Hän korosti yhteistä vastuuta hyvinvoinnin edistämisestä ja elinvoiman säilymisestä Keski-Suomessa sekä säännöllisen vuoropuhelun tärkeyttä. Maakuntahallituksen ja aluehallituksen yhteistyötä on tarkoitus jatkaa yhteiskokousten merkeissä vuosittain.

Sosiaali- ja terveyspalveluita tarkastellaan valtakunnallisesti – myös Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toi esille puheenvuorossaan hyvinvointialueiden kansallista tilannekuvaa, jossa korostui hyvinvointialueiden kohtaamat talouden haasteet. Lisäksi Tollet avasi hyvinvointialuestrategian sisältämiä menestystekijöitä muun muassa uudistamisen kokonaisuutta, johon sisältyy 23.3. asti lausuntovaiheessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyö. Palveluverkkotyötä ohjaavat palveluiden järjestämisen linjauksien ja hyvinvointialuestrategian lisäksi etenkin henkilöstön saatavuus ja talouden reunaehdot.

Palveluverkkosuunnitelman ehdotus sote-asemien vähentämiseksi on saanut paljon huomiota ja kritiikkiäkin.  Toimialajohtaja Kati Kallimo kiinnitti huomiota siihen, että nykyisten sote-asemien palvelut ovat hyvin vaihtelevat.

–  Tällä hetkellä 0–2 lääkärin terveysasemien palvelumme on suppeaa. Vastaanotto saattaa olla auki 1–2 päivänä viikossa, kesäsulut ovat kuukausien mittaiset ja henkilöstöpulan vuoksi aukioloaikoja joudutaan säännöllisesti supistamaan. Palvelu järjestetään usein kalliilla ostopalvelulla, kertoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.​

Kallimo korosti, että jokaiselle kuntalaiselle ja jokaisessa kunnassa on myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka hyvinvointialue ei toimisikaan nykyisessä sote-aseman kiinteistössä. Palveluverkkotyön ehdotuksessa haavoittuvia palveluita korvattaisiin asiointipisteillä sekä liikkuvilla ja sähköisillä palveluilla.​ Vanhusten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen kokonaispaikkamäärä säilyisi ennallaan, mutta paikkojen sijoittuminen alueellisesti muuttuisi. Ehdotuksessa perhekeskustoimintaa ja ikääntyneiden päivätoimintaa esitetään lisättäväksi.​

Yhteistä keskustelua käytiin siitä, millaisia seutuvaikutuksia palveluverkkovaihtoehdoilla on alueiden väestöön, alueella asumiseen, palveluihin ja elinvoimaan. Maakuntajohtaja Pekka Hokkanen painotti puheenvuorossaan eri toimijoiden roolia ja koko Keski-Suomen yhteistä edunvalvontatyötä.

–  On tärkeää tarkastella kokonaisuutta myös maakunnan elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. Mielikuvat maakunnastamme syntyvät ennen kaikkea teoista. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä keskisuomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Hyvinvointialueen järjestämispäällikkö Jarna Virtanen kertoi, että lausuntovaiheen jälkeen huhti-toukokuussa hyvinvointialueen päättäjille kootaan kokonaisvaltainen palveluverkkopäätöksen vaikutusten arviointi huomioiden eri ihmisryhmät​, kuntien ja hyvinvointialueen elinvoima, talous-, henkilöstö-, ympäristö- ja seutuvaikutukset.

Hyvinvointialueiden tehtävät, velvoitteet ja rahoitus erkaantuneet etäälle toisistaan

Hyvinvointialueen konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä toi esiin hyvinvointialueiden vaikean talouden tilanteen taustoja. Koronapandemiasta ja kevään 2022 työtaisteluista johtuen hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 hoitojonot ja henkilöstöpula olivat kasvaneet ennätyksellisen suureksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on ollut alijäämäinen aina mutta ennen hyvinvointialueita se on hukkunut kuntatalousjärjestelmän sisään. Nyt rahoituksen alijäämä on tullut ensimmäistä kertaa kansallisesti läpinäkyväksi.

Leppä totesi, että kehysriihessä 15.–16.4.2024 maan hallituksen tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointialueiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Ne tulee yhteensovittaa nykyiseen toimintaympäristöön, julkisen talouden reunaehtoihin ja henkilöstön saatavuuteen.

– Normien purkamisessa tarvitaan maakunnan liiton tukea edunvalvonnassa.

Hyvinvointialueuudistus on tuonut lisäarvoa tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatio -toimintaan (TKKI) Keski-Suomessa. Esimerkkeinä TKKI-toiminnasta ovat strategiset kumppanuussopimukset hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa sekä perustetut viisi yhteisprofessuuria. Vuoden 2024 aikana solmittavassa Itä-Suomen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa (YTA) edistetään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, yhdenvertaista saatavuutta sekä palveluketjujen ja -kokonaisuuksien toimivuutta.

Lisätietoja:

• Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
• Tahvo Anttila, maakuntahallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen liitto, p. 0500 746 571, tahvoanttila(at)gmail.com