Hyvää arkea pohdittiin Muuramessa

Keski-Suomen hyvinvointialueen luottamushenkilöt otti Muurame-salissa vastaan nykypalveluihinsa tyytyväinen yleisö, jota tulevaisuus kuitenkin tuntui hiukan huolettavan.

Pioneerityötä sote-uudistuksessa tehneen Muuramen sote-nettokustannukset vuonna 2020 olivat ​Manner-Suomen alhaisimmat: 2499 euroa asukasta kohden. Kärkeen Muuramen sote-palvelut yltivät myös tarvevakioiduilla mittareilla, kertoi kunnanjohtaja Ari Ranta-aho.

"Keski-Suomen Kauniaisissa" ei jonoa tehostettuun palveluasumiseen ja hammaslääkärillekin pääsee

Huolimatta edullisista kustannuksista palvelut ovat vaikuttavia, asiakkaat ja henkilöstö tyytyväistä, terveysasema tiloiltaan terve ja nykyaikainen – jopa tehostettuun palveluasumiseen ja hammaslääkäriin pääsee.

Aila Paloniemi vertasikin Muuramea Kauniaisiin.

– Te olette tehneet niin hyvää työtä palveluiden järjestämisessä, että ne opit on otettava laajemmin käyttöön. Haluan tuoda esille vielä lastensuojelun. Sen tarve kasvaa koko maassa. Teillä ei kuitenkaan ole lastensuojeluun jonoja, te seuraatte asiakkaan polkua ja meille kerrottiin aamulla, että täällä on kiva olla töissä. Lastensuojeluyksiköstä ei haluta muualle töihin, vaikka samaan aikaan muualla maassa ongelmana on se, että porukka vaihtuu koko ajan… Samoin ikäihmisten asumispalveluissa teistä täytyy ottaa mallia. Kiitän henkilökohtaisesti kaikesta, mitä tänään olemme kuulleet, lausui Paloniemi luottamushenkilöille päivän mittaan järjestetyistä esittelyistä vaikuttuneena.

Sekä avauspuheenvuorossaan Maria Kaisa Aula että keskusteluosiossa Kaisa Garedew pyysivät valtuutetuille yleisön evästyksiä. Yksi huolista oli se, tuleeko jonoja jatkossa Muuramenkin palveluihin, kun muista kunnista pääsee jatkossa vapaasti hyvän äärelle.

Jani Kokko ei pitänyt uhkaa mahdollisena, koska Muuramen kaltaisia palveluita on tarkoitus jatkossa saada koko Keski-Suomesta.

– Tunnistan kyllä huolen, mutta meidän etumme on jakaa meidän hyviä käytäntöjä hyvinvointialueelle. Jos meillä maan alhaisimmalla hinnalla pystytään järjestämään palvelut, ei kannata ainakaan rukseja niiden päälle laittaa! Meidän terveyskeskuksemme pystyy palvelemaan 10 000 ihmistä ja jatkossa enemmänkin. Meillä on Keski-Suomessa yksi moderneimmista keskussairaaloissa, ja Jämsässä ja Äänekoskella on hyvät yksiköt, jotka voisivat palvella laajempaakin aluetta, niin ettei aina tarvitsisi pohjoisesta Keski-Suomesta Novaan asti matkustaa.

– Muuramella on paljon annettavaa – muutakin kuin minut ja Ville, Kokko nauratti yleisöä.

Ville Väyrynen piti hyvänä, että hyvinvointialueen rahoitus tulee yhdestä laarista, jolloin ei jää tilaa osaoptimoinneille. Väyrynen määritteli muutoksen vuodenvaihteessa näkyvän jonkin verran luottamushenkilöille ja henkilöstölle, mutta tavoitteena on, ettei asiakas ja potilas sitä huomaa.

– Kun pidetään palvelut kunnossa, kelvataan toimipisteiksi ja kumppaneiksi hyvinvointialueellekin. Strategiamme olla ”Maailman onnellisin Muurame” ja vanha sloganimme ”Liikkuva Muurame” toimivat edelleen: Terveyden edistäminen jää kunnan vastuulle. Nuoret koululaiset on saatava aikuisiksi ja vältettävä syrjäytyminen. Me olemme hyödyllinen kumppani hyvinvointialueelle: sen etu on, että kunnat ovat elinvoimaisia ja väestö voi hyvin, Väyrynen kiteytti.

Tuleva väestökehitys otettava palveluiden suunnittelussa huomioon

Muurame, Jyväskylä ja Luhanka ovat hyvinvointialueemme ainoat kunnat, joissa väestö on ollut kasvussa.  

– Siitä on kyse koko sote-uudistuksessa, että leveämmille hartioille siirretään palveluiden järjestäminen… Ja jos oikein etsitään, saattaa olla joitakin sellaisiakin käytäntöjä, joita Muuramessa ei vielä ole. Me päättäjät helposti osaoptimoimme ja ajattelemme vain oman kunnan näkökulmaa – nyt katsotaan yhtä suurta kokonaisuutta ja yhden budjetin loppusummaa. Meillä on Suomen edullisimpiin kuuluva erikoissairaanhoito – perusterveydenhuollossa ollaan keskitasoa. Erittäin suuri haaste on, kun vuoteen 2030 mennessä vain Jyväskylän ja Muuramen asukasluku kasvaa: hyvinvointialueen palvelut on rakennettava niin, että ne palvelevat tätä kasvua, huomautti Ilkka Pernu.

Ainoana puutteena Muuramen sote-palveluissa tuotiin esiin matalan kynnyksen ajanvarauksettomat mielenterveyspalvelut.

Hyvinvointiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Asko Juuti kertoi kunnan aiemmin hankkineen psykiatrian palveluita sairaanhoitopiiriltä, mutta palvelua ei enää ole saa. Juutin mukaan psykiatrien ja psykiatristen hoitajien saatavuus on nolla. Juuti totesi myös, että henkilöstön hyvinvointi on tärkeää, mutta saatavuuden parantaminen vie nyt aikaa muutama vuosikymmen sitten tehtyjen virheiden takia.

– Muuramessa imago on kunnossa, mutta vaikka meillä henkilöstö on tyytyväistä, he tunnistavat myös väsymyksensä. Resurssi kun on kapea, se ei kestä isompaa kriisiä, kuten pitkittyvä koronapandemia osoitti, Juuti selitti.

Keski-Suomen Kylät ry:n kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey painotti paikkariippumatonta palvelua ja kysyi, miten on otettu huomioon monipaikkaset ihmiset.

– Keski-Suomessa palvelu tulee olemaan paikkariippumatonta: jokainen keskisuomalainen voi asioida oman hyvinvointialueen kaikissa toimipaikoissa. Toki kullekin varmaankin määritellään ensisijainen terveysasema tai palvelupaikka, mutta esimerkiksi mökkipaikkakunnalla voi käydä palveluissa. Myös verkkopalveluita kehitetään OmaKS:n avulla. Tulevaisuudessa ne laajenevat edelleen, ja niitä saa käyttää, mutta ei ole pakkoa siirtyä digipalveluihin. Kun jotkut valitsevat digiasioinnin, se jättää tilaa esimerkiksi terveyskeskuksissa ei-digikäyttäjille. Tosi tärkeä asia tässä olisi kuntien valokuituverkon kehitys, Maria Kaisa Aula visioi.

Johtajiako te sinne vain palkkaatte?

Ritva Hyytiä kysyi, pitääkö olla huolissaan hallinnon paisumisesta.

– Kun sotea suunniteltiin 10 vuotta sitten, puhuttiin viidestä alueesta, nyt on parikymmentä aluetta, joille tulee valtava hallinto. Jos kerran hyvinvointialueella on rahaa tietty määrä, johon hallinto sisältyy, niin mitä se vaikuttaa muihin palveluihin, Hyytiä pohti.

Jani Kokko myönsi saaneensa viime viikkoina palautetta, että te vain palkkaatte johtajia sinne. Kokko huomautti, että vuodenvaihteessa koko potilas- ja asiakastyötä 26 organisaatiossa tekevä henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle. Hallintoa sulautetaan yhteen. Aula kertoi, että toisaalta jatkossa hyvinvointialueen hallinnossa on myös tehtäviä, joita ei ole ollut kunnissa ja kuntayhtymissä, esimerkiksi tietoa asiakkaiden tarpeista ja palautteesta kerääviä ja jalostavia ihmisiä.  

Jan Tollet vakuutti, että noin 11 500 hengen joukkueessa hallinto tulee joka tapauksessa olemaan pienempi kuin yhteenlaskettu kuntien ja kuntayhtymien hallinto nykyisin: pienemmällä porukalla tuotetaan hallintopalveluita koko alueelle.

Jani Kokko muistutti, että hyvä johtaminen saa aikaan säästöjä, kun organisaatio toimii paremmin. Myös Ilkka Pernu piti tärkeänä, että esihenkilöt pääsevät muokkaamaan oman tulevan yksikkönsä rakennetta, jolloin koneisto toimii aiempaa tehokkaammin. Asko Juuti nimesi johtamisen tärkeimmäksi tehtäväksi perustehtävän tekemisen mahdollistamisen: johtamista on oltava riittävästi, muuten kukaan ei tiedä, mitä pitää tehdä ja syntyy kaaos.

Keski-Suomen hyvinvointialueen Hyvä arki kaikille -keskustelutilaisuudet jatkuvat Muuramen jälkeen  Äänekoskella 11.10., Laukaassa 8.11. ja Keuruulla 22.11.