Hyppää pääsisältöön
HR-valmistelija Simo Oksanen läppärin ja kuulokkeiden kanssa

HR-valmistelija haastaa pohtimaan omia muutostuntoja

21.3.2022

Horisontissa häämöttävän muutoksen edessä joku lataa pöytään niin kovat odotukset, että varmasti pettyy. Toinen tuntee olon turvalliseksi ajattelemalla, ettei mikään oikeasti muutu. HR-valmistelija Simo Oksaselle on selvää, minkä ainakin pitää muuttua.

Oksanen hoitaa maaliskuusta alkaen enää puolikkaalla työajalla Muuramen kunnan sivistys- ja sote-palveluiden johtajan virkaa ja puolikkaalla ryhtyy tukemaan HR-valmistelua. Jo edelliseen sote-tuotantokauteen osallistunut Oksanen kokee missiokseen henkilöstön muutostuen.

– Valtaosalla meistä säilyvät ennallaan perustehtävä, työpaikka, työtila, työkaverit ja asiakkaat, jotka tarvitsevat meitä myös ensi vuonna. Esihenkilöillä ja johtajilla muuttuvia asioita on edessä enemmän, Oksanen toteaa.

Tammikuun ensimmäisen päivän valjetessa työnantajan nimen vaihtumista suurempi muutos koskee palveluiden myöntämiskriteereitä, palvelutasoa ja toimintamalleja sekä verkostoja ja kumppaneita. Yhdyspinnat kuntiin päin ovat tärkeitä, mutta uusia, sisäisiä yhdyspintoja syntyy monin verroin enemmän. Niissä toimimalla rakentuu vähitellen Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintakulttuuri.

Muutoksen tekeminen käy työstä

Lakiin on kirjattu, että sekä luovuttavien että vastaanottavien organisaatioiden tulee yhdessä panostaa hyvinvointialueiden syntyyn. Panostaminen vaatii oman työn ohessa tehtävää suunnittelua ja yhdessä valmistelemista, jolle aika on vain lohkaistava jostakin.

Työryhmissä, alatyöryhmissä ja erilaisissa muissa kokoonpanoissa valmisteluun osallistuvia ammattilaisia on jo satoja. Useimmille tämä merkitsee lisäkuormaa työssä, mutta muutokseen vaikuttaminen motivoi. Vastuun siirtyminen väliaikaiselta valmistelutoimielimeltä poliittisille päättäjille ei tee tarpeettomaksi asiantuntijoiden suunnittelutyötä.

– Miksei sinne palkata niin paljon virkamiehiä, että me voisimme siirtyä vuodenvaihteessa ja siihen asti tehdä omat työmme kuten ennenkin, saattaa joku ajatella. Ei kuitenkaan ole olemassa niitä ”toisia”, jotka voisivat virkatyönä paaluttaa juuri keskisuomalaisille sopivan hyvinvointialueen. Siksi kaikkien panosta tarvitaan, Oksanen huomauttaa.

Luottamus ei ole vain nolla tai sata

Oksanen ymmärtää, että tuntematon pelottaa ja herättää epäluuloa. Hän haastaa peruspessimistitkin pohtimaan, onko luottamus luonteeltaan pelkkä on–off -asia, eli onko sitä olemassa aina vain joko 100 tai nolla prosenttia. Hänestä varovainen 60 prosentin luottamuskin on selvästi parempi kuin pyöreä nolla, koska luottamus kasvaa ja sitä voi tietoisesti rakentaa yhdessä kommunikoimalla ja tekemällä.

– Luottamuksen ilmapiirin syntyminen on muutoksen onnistumisen kannalta tärkeää, oikeastaan välttämätöntä. Olisi saatava syntymään tunne, että tätä tehdään yhdessä, keskisuomalaisia asukkaita varten, Oksanen täsmentää.

Yhdessä eteneminen edellyttää jaettua kuvaa päämäärästä. Silloin puhutaan strategiasta, visiosta, missiosta ja arvoista.

– Vuodenvaihteeseen mennessä tarvitsemme palvelustrategian: kuvan tuotantotavoista, painopisteistä, tavoitteista ja ajatuksia toimintakulttuurista. Niitä toteuttamaan rakennetaan organisaatio ja hallintosääntö ja jaetaan toimivaltaa ja tehtäviä. Aikataulun takia meidän on valmisteltava näitä kaikkia yhtä aikaa. Siksi täydellinen lopputulos kertaheitosta on epätodennäköinen saavuttaa. Toiminnan ja organisaation pystyttäminen jatkunee siksi pitkään, Oksanen sanoo – eikä kuulosta lainkaan huolestuneelta…

Kysy tai kommentoi

HR-valmistelija Simo Oksanen, p. 040 552 1263, simo.oksanen@muurame.fi