Eduskunnan sote-valiokunta vieraili Keski-Suomen hyvinvointialueella

Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet avasi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hyvinvointialueiden rahoituksen ja velvoitteiden epätasapainoa. Tolletin mukaan hyvinvointialueiden aloittaessa hyvinvointialueille siirtyi enemmän kustannuksia kuin rahoitusta, mikä on syynä alijäämiin.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta oli Keski-Suomen hyvinvointialueen vieraana tänään 3. syyskuuta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tapasi vierailullaan aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajistoa sekä aluehallitusta ja virkajohtoa. Valiokunta tutustui myös Sairaala Novan toimintaan ja keskisuomalaiseen terveydenhoitoon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja sosiaalihuoltoon.

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toi esille, että rahoituksessa ei ole otettu huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.

• Rahoitus ei huomioinut myöskään esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä. Myös koronan ja vuoden 2022 työtaistelun jäljiltä meillä on hoitovelkaa, Tollet sanoi.

• Kaikki muut tekijät paitsi kunnille maksettavat vuokrakustannusten kasvu olisi toteutunut myös kuntapohjaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismallissa. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin, Tollet kertoi.

Tollet korosti myös toiminnan ohjauksen ja rahoituksen eriparisuutta.

• Hyvinvointialueen tulee resursoida palvelut riittävästi, jotta lainsäädännön mukainen palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy voidaan turvata kansalaisille. Lainmukaisten palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy ajaa budjettirajoitteen ohi. Toisaalta samaan aikaa valtio vaatii, että lähtökohtaisesti alimitoitetulla laskennallisella rahoituksella alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tätä pidämme Keski-Suomessa epärealistisena.

Tollet peräänkuulutti myös julkisessa keskustelussa oikeisiin faktoihin perustuvaa arvokeskustelua ja argumentointia.

• Puhutaan siitä, että palvelut eivät pelaisi tai että hallinto olisi paisunut. Keski-Suomen hyvinvointialueella on saatu parannettua hoitoon pääsyä ja yhdenvertaista palveluiden saantia keskisuomalaisten palvelutarpeiden samalla kasvaessa. Myös hallintoa on määrätietoisesti virtaviivaistettu, esimerkiksi ylimmän johdon määrä on vähentynyt 68:sta 43:een, Tollet kertoi.

• Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa, Tollet sanoi.

Keskustelussa nousi esille myös muun muassa lähipalvelut, joista esimerkkinä nostettiin se, että palveluverkkopäätöksen mukaisesti Keski-Suomessa on jatkossakin jokaisessa kunnassa ympärivuorokautisen palveluasumisen piste ja sote-piste. Kela-taksien mahdollisesta siirrosta hyvinvointialuille todettiin, että se on mahdollista, mutta siirron toivottiin tapahtuvan kustannusneutraalisti.

Henkilöstön saatavuuden osalta Keski-Suomen hyvinvointialueella on keskitetty varahenkilöstöpalvelu ja lääkärien rekrytoinnin osalta on nähtävissä aiempaa parempaa kehitystä. Kuntien kanssa tehtävä hyvinvoinnin  ja terveyden edistämisessä tehtävä yhteistyö on tiivistä, kuten muukin yhteistyö.

Lisätietoja:

• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073

 

 

Image

Eduskunnan sote-valiokunta tapasi hyvinvointialueen johtoa Viitaniemessä.

 

Image

Keskutelua käytiin muun muassa YTA-alue- ja kuntayhteistyöstä.

 

Image

Hyvinvointialueen puolesta vieraat ottivat vastaan aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula ja hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet. Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru piti vuorovaikusta tärkeänä.

 

 

Image