Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion

Talousarvio ja -suunnitelma toteuttavat hyvinvointialueen strategiaa ja turvaavat edellytykset hyvinvointialueen tehtävien hoitamiseen. Talousarviossa tärkeimpiä tavoitteita ensi vuodelle ovat:

• henkilöstön työhyvinvointi, hyvä johtaminen ja määrätietoinen tavoitteellisuus näiden kehittämisessä,
• ikääntyneiden palvelurakenteen uudistaminen, kuten yhteisöllisen asumisen lisääminen, kotihoidon vahvistaminen ja kuntouttavan toiminnan lisääminen,
• hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi ja oikea-aikaisen palvelun kohdentamiseksi hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen,
• lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ja
• etäpalveluiden vahvistaminen osana lähipalveluiden kokonaisuutta.

Talousarvioon sisältyy tuottavuusohjelmia, jotka tarkentuvat vuoden 2023 alkupuolella. Yksi tuottavuuden kasvattamisen keino on sähköisten palvelujen lisääminen lähipalvelujen rinnalle.

Keski-Suomen hyvinvointialueen arvioidut menot ovat ensi vuonna noin 1 270 miljoonaa euroa. Valtion rahoitus on noin 1 100 miljoonaa euroa. Arvioidut maksutulot ovat noin 81 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset 37 miljoonaa euroa sekä muut toimintatulot 14 miljoonaa euroa.

Talousarvio on 4 prosenttia eli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntien tilinpäätökset valmistuttua hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa tarkistetaan ja hyvinvointialueille maksetaan rahoituksesta mahdollisesti puuttuva osuus kertakorvauksena. Kertakorvauksen suuruuden on arvioitu olevan 4 prosentin luokkaa.

Hyvinvointialueen talousarvio on laadittu Keski-Suomen kunnista ja hyvinvointialueelle siirtyvistä organisaatioista kerättyjen taloustietojen perusteella. Tämän takia talousarvioon liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Ensi vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota talousarvion seurantaan ja raportointiin. Seurantatietojen perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ja täsmennyksiä talousarvioon. Talousjohtamisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota taloussuunnittelun ja -seurannan oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen, sillä hyvinvointialueen talouden johtamisessa korostuu toimintakulujen kehityksen hallinta ja ennustettavuus.

Aluevaltuusto lisäsi yksimielisesti talousarviopäätökseen Kokoomuksen valtuustoryhmän ponnen, jonka mukaan ryhmärahan käytön suhteen tulee vaalivuosiksi laatia erilliset säännöt. Tämä koskee eduskunta-, alue- ja kuntavaalivuosia. Ryhmäraha ja sen käyttö ei saa sekoittua edes ajatuksen tasolla näinä vuosina aktiivisesti tehtävään vaalityöhön ja sitä kautta puolueiden vaalirahoitukseen. Ponnen mukaan aluehallitus laatii rahan käytöstä erilliset säännöt edellä mainittuihin tilanteisiin.

Aluevaltuutettu Jukka Haaparannan (PS) esitti aluevaltuutettu Elma Hyökyn (Vihr.) kannattamana ns. ryhmärahan suuruudeksi 1 000 euroa aluevaltuutettua kohden. Muutosesitys hävisi äänestyksessä äänin 32-37, joten ryhmärahan suuruus on aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti 2500 euroa aluevaltuutettua kohden.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys julkaistiin 26.10.: https://hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-hyvinvointialuejohtajan-talousarvioesityksessa-keskeista-turvallinen-siirtyma

Aluevaltuusto on käynyt talousarvion lähetekeskustelun hyvinvointialuejohtajan esityksen pohjalta 1.11.

Lisäksi aluehallitus käsitteli talousarvioesitystä talousarvioseminaarissaan 16.-17.11.: https://hyvaks.fi/uutiset/aluehallitus-kasitteli-talousarvioesitysta-turvallisen-siirtyman-jalkeen-palvelut

Asiakasmaksut yhtenäistyvät

Aluevaltuusto hyväksyi asiakasmaksujen yleiset perusteet. Hyvinvointialueelle tulee yhdenmukaiset asiakasmaksukäytännöt.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä pelastustoimen asiakasmaksut ovat voimassa 1.1.2023 alkaen. Asiakasmaksuissa käytetään myös siirtymäaikoja, jos siirtyvän asiakkaan maksu on muuttumassa. Uusille asiakkaille maksut otetaan käyttöön vuoden alusta.

Mikäli asiakkaalla on voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupäätös ja siihen liittyvä harkinnanvarainen asiakasmaksupäätös tai muu harkinnanvarainen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupäätös, asiakasmaksut säilyvät entisellään siirtymävaiheen ajan. Näissä maksuissa siirrytään yhtenäisiin maksuihin, kun asiakkaan palvelu tai maksupäätös seuraavan kerran päivitetään vuoden 2023 aikana.

Terveydenhuollon tasasuuruisissa asiakasmaksuissa ei ole ollut juurikaan merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Asiakkaan maksukyvyn mukaan määrättävissä maksuissa sekä tukipalveluissa sen sijaan on ollut kuntakohtaisia eroja.

Asiakasmaksujen hinnasto on valmisteltu hyvinvointialueen valmistelussa mukana olevien eri vastuualueista ja luovuttavista organisaatioista koostuvien asiantuntijatyöryhmien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuhinnastoa on täydennetty valmistelun edetessä esimerkiksi tuki- ja ateriapalvelujen osalta syksyn 2022 aikana. Vammaispalvelulain kokonaisuudistus on tulossa voimaan 1.1.2023, minkä vuoksi vammaispalvelun asiakasmaksuja joudutaan tarkentamaan lain valmistuttua siirtymäajan puitteissa.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti aluevaltuutettu Kaisa Garedewin (PS) esityksestä ja aluevaltuutettu Toimi Kankaanniemen (PS) kannattamana, että kaikki hyvinvointialueen palvelut ovat sotaveteraaneille ja sotainvalideille maksuttomia.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti aluevaltuutettu Ilkka Pernun (Vas.) esityksestä ja aluevaltuutettujen Sirkku Ingervon (Vas.) ja Rosa Heikkisen (Vas.) kannattamana, että vuoden 2023 aikana tehdään kokonaisesitys asiakasmaksujen tasosta ja perinnästä ja että valtuusto päättää vuoden 2024 asiakasmaksujen perinnän periaatteista selvityksen saatuaan.

Palvelujen myöntämisperusteet yhdenmukaistuvat

Aluevaltuusto hyväksyi seuraavat palvelujen myöntökriteerit ottaen huomioon siirtymäajat:

• kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palveluiden myöntämisperusteet,
• omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja toimintaohje,
• vammaispalvelulain ja -asetuksen soveltamisohje sekä erityishuollon myöntämisperusteet ja
• mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin tarjottavien ja asumispalveluiden myöntämisperusteet.

Kyseisissä palveluissa myöntämisperusteet tulevat yhtenäistymään koko Keski-Suomessa, jotta asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Kussakin palvelussa on siirtyville asiakkaille siirtymäaika. Ennen kuin asiakkaiden palveluihin sovelletaan uusia, hyvinvointialueelle vahvistettuja myöntämisperusteita, heidät kontaktoidaan, arvioidaan heidän palvelutarpeensa, päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelma sekä tehdä palvelupäätökset. Myös palvelukuvausten mukaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee varmistaa koko hyvinvointialueella. Uusia asiakkuuksia koskevat yhtenäistetyt myöntämisperusteet 1.1.2023 alkaen.

Koti- ja asumispalveluiden tavoitteena on, että keskisuomalaiset saavat palvelut oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Palveluissa keskeinen periaate on tukea arjessa apua tarvitsevien kykyä elää arvokkaasti ja omatoimisesti kotona oikea-aikaisilla ja riittävillä palveluilla sekä järjestää tarpeen mukaan ympärivuorokautista asumista ja hoitoa. Keski-Suomessa on kotihoidon palveluissa ja ikääntyneiden asumispalveluissa eroavuutta palvelujen kattavuudessa.

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen. Omaishoidon tuen myöntämisenperusteet, palkkiot ja omaishoidon tuen kokonaisuuteen kuuluvien palvelujen järjestäminen sekä omaishoidon tuen peittävyys vaihtelevat osin suurestikin kunnissa.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Kyseisiä palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Soveltamisohje sekä erityishuollon myöntämisperusteet 1.1.2023 alkaen jouduttaneen määrittelemään uudelleen hyvinvointialueelle siirryttäessä, sillä vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö on uudistumassa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tavoitteena on, että hyvinvointialueella asuvat saavat palvelut oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Palveluissa keskeinen periaate on tukea arjessa apua tarvitsevien asiakkaiden kykyä elää itsenäisesti kotona oikea-aikaisilla, toimintakykyä ja hyvinvointia tukevilla sekä riittävillä palveluilla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin tarjottavien ja asumispalveluiden myöntämisen perusteet jouduttaneen määrittelemään uudelleen hyvinvointialueelle siirryttäessä, sillä mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädäntö on uudistumassa.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet. Lastenhoidon lisäksi kotipalvelu voi olla konkreettista auttamista kotitöissä, kuten ruuanlaittoa, pyykinpesua tai siivousta. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arjen tukemista. Kotipalvelua myönnetään perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. Myöntämisperusteet tulevat voimaan 1.1.2023.

Aluevaltuustolle hyväksyi vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon myöntämisperusteet ja toimintaohjeen sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet ja soveltamisohjeen 1.1.2023 alkaen. Tällä hetkellä näissä palveluissa on jo koko Keski-Suomessa yhtenäiset myöntämiskäytännöt, joten siirtymäajalle ei ole tarvetta.

Aluevaltuusto hyväksyi lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen ja lastensuojelun perhehoidon tuen ja kustannusten korvausten määrän. Perhehoidon palkkioissa ja kulukorvauksissa sekä perhehoidon tuen ja kustannusten korvauksissa on ollut eroja Keski-Suomessa. Joissain tapauksissa myös palkkioiden ja kulukorvausten taso on jäänyt alhaiselle tasolle, mikä puolestaan vaikuttaa perhehoitajien saatavuuteen ja sen asemaan ensisijaisena sijaishuollon sijoitusmuotona. Peruspalkkio on sekä voimassa oleville sijoituksille että uusille, aloittaville perhehoitajille sekä sijoituksille 1.1.2023 alkaen 917,24 euroa. Myös kulukorvausta nostetaan niin nykyisille kuin uusillekin sijoituksille.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi sosiaalisen luoton myöntämisperusteet, joka on koko Keski-Suomen laajuisena uusi palvelu. Sosiaalinen luototus otetaan käyttöön kun sitä koskeva laki tulee voimaan 1.8.2023.

Aluevaltuusto lisäsi yksimielisesti kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palvelujen myöntämisperusteita koskevaan päätökseen aluevaltuutettu Marika Visakorpi-Kemppaisen (KD) esityksestä ja Irma Hirsjärven (Vas.) ja Jari Blomin (SDP) kannattamana ponnen, jonka mukaan aluevaltuusto edellyttää, että ympärivuorokautista hoitopaikkaa tarjotaan kotona olevalle asiakkaalle ensisijaisesti hänen kotikunnastaan tai naapurikunnasta ellei asiakas ole halukas siirtymään kauemmas tai etäämmällä olevan hoitopaikan esittämiselle ole erityisiä perusteita. Seuraavan kerran myöntämisperusteita hyväksyttäessä tulee aluevaltuustolle yksityisyydensuoja huomioon ottaen raportoida, onko palvelupäätöksiä rauennut sen vuoksi, ettei asiakas ole ottanut hänelle kotikuntaa tai naapurikuntaa kauempaa tarjottua hoitopaikkaa vastaan.

Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteita koskien aluevaltuutettu Kaisa Garedew (PS) esitti aluevaltuutettu Toimi Kankaanniemen (PS) kannattamana, että vieraskielisille myönnetään kotipalvelua ensisijaisesti omana tuotantona. Muutosesitystä ei hyväksytty äänin 61-7 (1 tyhjä) vaan asiasta päätettiin aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti.

Palveluseteleiden sääntökirjan yleinen osa hyväksyttiin

Aluevaltuusto hyväksyi palveluseteleiden sääntökirjan yleisen osan liitteineen käyttöön 1.4.2023 alkaen ja palvelusetelitoiminnan siirtymäajan 1.1.-31.3.2023 sekä siirtymäajalle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvät palvelusetelitoiminnan sääntökirjat.

Palveluseteli on yksi tapa, jolla Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää vastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita asukkailleen oman tuotannon ja ostopalveluiden ohella.

Palvelun myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin, joka tehdään myöntämisperusteiden mukaisesti. Asiakkaan valitessa palvelusetelin hänelle myönnetyn palvelun järjestämistavaksi, valitsee asiakas haluamansa tuottajan hyväksytyistä palveluntuottajista. Palvelusetelien tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujentuottajien yhteistyötä.

Palvelusetelitoiminnassa ei muodostu sopimusta järjestäjän ja palveluntuottajien välille. Palvelusetelitoiminnassa sääntökirjat asettavat toiminnan ehdot ja kriteerit, joita järjestäjä ja palveluntuottaja sitoutuvat noudattamaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä ja organisaatiokohtaisia sääntökirjoja palvelusetelitoimintaan liittyen

Palvelusetelitoiminnan siirtymää Keski-Suomen hyvinvointialueelle on valmistelu kesäkuusta 2022 alkaen. Palvelusetelitoiminnan valmisteluun on osallistunut Keski-Suomen organisaatioista edustajia ja yhteistyötä on tehty Keski-Suomen tuottajien kanssa. Palvelusetelikokonaisuuden valmistelun keskiössä on siirtymävaiheen turvaaminen ja asiakkaiden palveluiden jatkuvuus.

Palveluseteleiden sääntökirjan yleinen osa sisältää hyvinvointialueella käytössä olevien palvelusetelipalveluiden ehdot, palvelusetelituottajien hyväksymisen edellytykset, toiminnalle asetettavat edellytykset sekä hyvinvointialueen ja palveluntuottajan vastuut ja velvollisuudet. Sääntökirjan yleinen osa koskee kaikkia palveluntuottajia. Palveluntuottajat hyväksyvät sääntökirjan yleisen osan hakeutuessaan tuottajaksi hyvinvointialueelle ja sitoutuvat noudattamaan sitä.

Palvelusetelitoiminnan turvallisen siirtymän varmistaminen edellyttää siirtymäaikaa Keski-Suomen hyvinvointialueella hyväksyttyjen palveluseteleiden käyttöönotossa. Siirtymäajan tarkoituksena on turvata asiakkaille palvelusetelipalveluiden jatkuvuus ilman keskeytyksiä. Palvelusetelitoiminnassa siirtymäaika on toimittava organisaatioiden nykykäytännöillä ja organisaatiokohtaisilla sääntökirjoilla. Siirtymäaikana palvelusetelituottajina voivat toimia organisaatioissa hyväksytyt tuottajat.

Siirtymäaikana päätöksentekoon tuodaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle käyttöön tulevat palvelusetelikohtaiset sääntökirjat ja valmistellaan loppuun kaikki palvelusetelikokonaisuuteen liittyvät osa-alueet. Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelusetelipalvelut otetaan käyttöön 1.4.2023 alkaen. Hyvinvointialueen henkilöstöä, palveluntuottajia ja asiakkaita ohjeistetaan siirtymäajan käytännöistä.

Hoito- ja hoivapalvelujen tuotteistukseen ja laskutukseen perusteet

Aluevaltuusto hyväksyi vuodelle 2023 hoito- ja hoivapalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet sekä asiakaspalvelujen ostojen kauttalaskutuksen ja muiden palvelujen laskutuksen perusteet vuodelle 2023.

Tuotteistuksen tavoitteena on luoda asiakas- ja potilastietojärjestelmissä olevista käynneistä, hoitojaksoista ja asiakkuuksista yhtenäisiä, vertailukelpoisia ja kustannuksiltaan mahdollisimman homogeenisiä hoito- ja hoivakokonaisuuksia. Tuotteistettua toimintaa seurataan Logex Region-tietojärjestelmän avulla.

Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita kaikissa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sisältäen myös ulkoistetut palvelut erikseen mainittavin poikkeuksin. Tuotteet kuvataan tarkemmin hoito- ja hoivapalveluhinnastossa, jonka hallitus hyväksyy talousarvion hyväksymisen jälkeen.

Erikoissairaanhoidon hoito- ja hoivapalvelut tuotteistetaan DRGFull -ryhmityksellä lyhythoitona ja hoitojaksoina. Perusterveydenhuollossa hoito- ja hoivapalvelut tuotteistetaan pDRG/EPR ja dDRG ryhmityksillä. Sosiaalitoimessa kotihoito ja asumispalvelut tuotteistetaan pDRG/EPR-tuotteina. Muun sosiaalitoimen osalta tuotteistusvalmistelu tehdään vuoden 2023 aikana vuoden 2024 päätöksentekoa varten.

Varallisuuden hoitoon perusteet

Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet. Varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteisiin on määritelty varallisuuden hoitoa sekä rahoitus- ja sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet sekä toimintaa rajaavat tekijät. Rahoitus- ja sijoitustoiminnan toteutumisesta raportoidaan aluehallitukselle ja aluevaltuustolle neljännes- ja puolivuosikatsausten sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti aluevaltuutettu Meri Lumelan (Vihr.) esityksestä ja aluevaltuutettu Sirkku Ingervon (Vas.) ja Eila Tiasen (Vas.) kannattamana muutosesityksen, jonka mukaan hyvinvointialue ottaa sijoitustoiminnassaan huomioon vastuullisuusnäkökohdat; ympäristötekijöiden, sosiaalisen vastuun sekä hyvän hallintotavan toteutumisen sijoituskohteissaan sekä edistää YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaista toimintaa.

Valtuuden myöntäminen lyhytaikaisen luoton ottamista varten

Aluevaltuusto päätti vuodelle 2023 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 200 miljoonaa euroa hyvinvointialueen rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Hyvinvointialueet voivat ottaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan valtioneuvoston vuosittain vahvistaman lainanottovaltuuden puitteissa, jota Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ole. Lainanottovaltuus ei koske lyhytaikaista eli alle 12 kuukautta kestävää lainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarvittavaa lyhytaikaista lainaa hyvinvointialue voi ottaa lainanottovaltuuden rajoittamatta.

Hyvinvointialue tulee todennäköisesti tarvitsemaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden varmistamiseksi johtuen tulojen ja menojen eriaikaisesta kertymisestä. Hyvinvointialueen lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen käytetään ensisijaisesti hyvinvointialuetodistuksia. Hyvinvointialue voi käyttää lyhytaikaisena rahoituslähteenä myös kestoltaan alle vuoden pituisia velkakirjoja tai rahalaitosten tarjoamia tili- tai luottolimiittejä.

Hyvinvointialueelle poistosuunnitelma

Aluevaltuusto hyväksyi poistosuunnitelman. Poistojen tarkoitus on, että pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika riippuu hyödykkeeseen liittyvistä tulonodotuksista ja hyödykkeen palvelutuotantokyvystä. Taloudellinen käyttöaika on yleensä todellista käyttöaikaa lyhyempi.

Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvät sopimukset

Aluevaltuusto päätti ottaa vastaan ja hyväksyä hyvinvointialueelle kokonaan siirtyvät sopimukset sekä jakaa ja ottaa jaetuilta osin vastaan jaettavat sopimukset.

Hyvinvointialueelle kokonaan siirtyvät sopimukset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyviä palvelu- ja tavarahankintasopimuksia sekä erilaisia yhteistyösopimuksia. Näitä sopimuksia hyödyntävät vain ne yksiköt, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluita ja pelastustoimen palveluita kunnissa tai kuntayhtymissä.

Jaettavat sopimukset ovat sopimuksia, joita myös kunta tarvitsee oman toimintansa järjestämiseen jatkossa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueelle. Sopimus jaetaan ja otetaan jaetuilta osin vastaan, jos sopimus on hyvinvointialueen palveluiden katkeamattomaksi järjestämiseksi tarpeen ja tarkoituksenmukaisesti jaettavissa, ja jaon yksityiskohdista sovitaan.

Vastaus terveyskeskusten käyntimaksuja koskevaan valtuustoaloitteeseen

Mauno Vanhala ym. valtuutetut ovat tehneet 6.9.2022 valtuustoaloitteen terveyskeskusten käyntimaksujen poistamisesta huono-osaisilta. Valtuustoaloitteen tekijät esittävät, että aluevaltuusto alkaisi välittömiin toimiin, joilla käyntimaksuja terveysasemalla lääkärin, hoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla ei perittäisi huono-osaisilta kuten peruskansaneläkeläisiltä, perustoimeentulotukiasiakkailta, tai muuten vähäosaisilta.

Maksujen perimättä jättämisen mahdollista toteutustapaa selvitetään tarkemmin ensi vuoden aikana ja asiasta päätetään myöhemmin erikseen. Maksujen perimättä jättämistä selvitetään vuonna 2023 erityisesti toimeentulotukiasiakkaiden osalta.

Aluevaltuusto merkitsi vastauksen tiedoksi ja totesi valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi ja valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi.

Vastaus sosiaalista luototusta koskevaan valtuustoaloitteeseen

Marika Visakorpi, Tony Melville, Meri Lumela, Katja Isomöttönen, Eila Tiainen, Kauko Isomäki sekä ryhmä muita valtuutettuja ovat tehneet 26.4. valtuustoaloitteen sosiaalisen luototuksen rahaston perustamisesta.

Valtuustoaloitteen tekijät esittävät, että Keski-Suomen hyvinvointialue perustaa sosiaalisen luototuksen rahaston 1.1.2023 alkaen. Sosiaalinen luototus kuuluu sosiaalihuoltoon, joka on siirtymässä hyvinvointialueille ja sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista.

Keski-Suomessa sosiaalinen luotto on palveluna ollut tarjolla vain kolmessa kunnassa eli Jyväskylässä, Äänekoskella ja Toivakassa. Hyvinvointialueelle siirryttäessä sosiaalinen luotto laajentaa koko Keski-Suomeen. Sosiaalinen luototus on alkamassa hyvinvointialueen palveluna uuden lainsäädännön tultua voimaan 1.8.2023 alkaen.

Aluevaltuusto merkitsi vastauksen tiedoksi ja totesi valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi ja valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle osallisuusohjelma

Aluevaltuusto hyväksyi osallisuusohjelman ja sen liitteinä olevat järjestö- ja palveluntuottajayhteistyöasiakirjat.

Osallisuusohjelmassa määritellään ne tavoitteet, periaatteet, yhdyspinnat ja yhteistyö sekä toimintatavat, joilla osallisuus toteutuu Keski-Suomen hyvinvointialueella kaikille iästä, asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Osallisuuden toteutuminen on jo Keski-Suomen hyvinvointialueen arvopohjassa: kohtaamme ihmislähtöisesti ja yhdenvertaisesti.

Ihmislähtöisyys on hyvinvointialueen strategian keskiössä. Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat on nostettu yhdeksi strategisista menestystekijöistä. Osallisuusohjelma viitoittaa näiden toteutumista sekä asukas- että asiakasosallisuudessa. Lisäksi osallisuusohjelmaan on nostettu vahvasti kumppanuudet, jotta yhteisiä asukkaita ja asiakkaita voidaan palvella parhaalla mahdollisella tavalla. Toimivan osallisuuden kautta alueen demokratia vahvistuu ja keskisuomalaiset voivat vaikuttaa palvelujensa toimintaan ja kehittämiseen sekä lähialueensa asioihin.

Hyvinvointialueen osallisuusohjelman luonnoksessa keskeisimmät tavoitteet ovat:

- hyvinvointialueen demokratian vahvistaminen ja äänestysaktiivisuuden kasvu

- hyvinvointialueen kaikkien asukkaiden kokemuksen vahvistaminen osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista ml. eri alueet ja väestöryhmät

- osallisuusrakenteiden luonti niin, että ne ovat ihmislähtöisiä ja nojautuvat kumppanuuteen kuntien, järjestöjen, seurakuntien, palveluntuottajien ja maakuntaliiton ja koulutuksen järjestäjien kanssa

- osallisuus toteutuu kaikissa kohtaamisissa. Asukkaat ja asiakkaat kokevat tulevansa kuulluksi ja olevansa tasaveroisessa asemassa.

Osallisuusohjelman liitteenä olevassa järjestöyhteistyöasiakirjassa määritellään Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet ja rakenteet sekä järjestöavustuksien ohjeet.

Palveluntuottajayhteistyöasiakirjassa määritellään palveluntuottajayhteistyön periaatteet ja rakenteet.

Raportointi, seuranta ja arviointi mittareista ja toimenpiteistä sekä kehittämissuunnitelmista tapahtuu vuosittain lautakunnille, joiden käsittelyn pohjalta tehdään tarvittaessa muutosehdotukset osallisuusohjelmaan sekä sen liitteisiin eli järjestöyhteistyöasiakirjaan ja palveluntuottajayhteistyöasiakirjaan aluehallitukselle ja -valtuustolle.

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti järjestöyhteistyöasiakirjan muutettuna Irma Hirsjärven (Vas.) esityksestä ja aluevaltuutettujen Sirpa Martinsin (Vas.) ja Anna-Kaarina Autereen (Vihr.) kannattamana siten, että kumppanuussopimuksessa sovittava avustus ei voi olla järjestön ainoa rahoituslähde sen sijaan, että se ei voi olla pääasiallinen rahoituslähde.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki). Aluevaltuuston kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko, p. 050 341 2860