Aluevaltuusto hyväksyi Itäisen yhteistyöalueen sopimuksen

Hyvinvointialueiden yhteistyöllä turvataan kaikkein vaativimmat erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut. Samalla peruspalvelut voidaan järjestää edelleen mahdollisimman lähellä asukkaita.

Yhteistyösopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat muuan muassa: 

• Hyvinvointialueiden yhteinen tavoite on, että Itä-Suomen yhteistyöalueen nimi muutetaan tulevaisuudessa Järvi-Suomen yhteistyöalueeksi.
• Kuopion yliopistollisen sairaalan kansallista asemaa tulee vahvistaa ja varmistaa, että jokaisella hyvinvointialueella on jatkossakin oma laajan päivystyksen keskussairaala. 
• Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen vuoden 2025 aikana. Selvityksessä huomioidaan kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformi ja käynnissä oleva lainsäädäntövalmistelu. Nykyistä työnjakoa ei nyt hyväksyttävässä sopimuksessa esitetä muutettavaksi. 
• Yhteishankintoja ja hankintayhteistyötä lisätään. Tavoitteena on parantaa hankintojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteistyötä lisätään ennen kaikkia aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa sekä tukipalveluissa. 
• Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä tiivistetään yhteistyöalueen hyvinvointialueiden ja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä muiden oppilaitosten kesken. 

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on strateginen kumppanuus, joka tuottaa kaikille yhteistyöalueen hyvinvointialueille lisäarvoa ja edistää samalla koko yhteistyöalueen etua. Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus on valmis hyvinvointialueiden aluevaltuustojen hyväksyttäväksi syksyn 2024 aikana.

Sopimuksella tavoitellaan toiminnallisten hyötyjen lisäksi säästöjä. Odotettavissa on, että merkittävimmät taloudelliset hyödyt löytyvät yhteishankinnoista sekä yhteistyöstä sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien saralla.

Koska päätettävänä on nyt Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus, on myös sopimusprosessi ollut merkityksellinen. Se on luonut yhteistyörakenteita ja yhtenäisiä käytäntöjä yhteistyöalueen hyvinvointialueiden sekä hyvinvointialueiden ja ministeriöiden kesken. Yhteistyöllä myös vältetään epätarkoituksenmukaista hyvinvointialueiden keskinäistä kilpailua.

Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.

Lue lisää: Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus tähtää hyvinvointialueiden strategiseen kumppanuuteen (tiedote 22.8.)

Jouko Nykäsestä aluehallituksen jäsen

Aluevaltuusto valitsi Jouko Nykäsen (kesk.) aluehallituksen jäseneksi ja myönsi samalla eron Eino Nissiselle. Nissinen pyysi eroa aluehallituksen jäsenyydestä Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenyyden vuoksi. Samalla aluevaltuusto valitsi Eino Nissisen aluehallitukseen Jani Ylälehdon henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jouko Nykäsen tilalle.

Helena Koukkari ja Minna Kilpala aluevaltuutetuksi, Meri Lumela aluehallituksen varajäseneksi

Aluevaltuuston puheenjohtaja kutsui Helena Koukkarin aluevaltuuston jäseneksi. Koukkari tulee vaaliliiton Valta kuuluu kansalle aluevaltuutetuksi Eetu Tuovilan tilalle. Aluevaltuusto myönsi eron Tuovilalle alueelta poismuuton vuoksi.

Aluevaltuuston puheenjohtaja kutsui Minna Kilpalan aluevaltuuston jäseneksi. Kilpala tulee Vihreiden aluevaltuutetuksi Vilma Viitasaaren tilalle. Aluevaltuusto myönsi eron Viitasaarelle alueelta poismuuton vuoksi. Samalla aluevaltuusto nimesi Meri Lumelan (vihr.) aluehallitukseen Katri Savolaisen varajäseneksi Viitasaaren tilalle.

Aluevaltuusto myönsi myös eron Heidi Rentolalle varavaltuutetun tehtävästä. Aluevaltuuston puheenjohtaja pyysi aluevaalilautakuntaa nimeämään vaaliliitolle Suomen Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue 18. varavaltuutetun aluevaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Joni Frisk ja Marke Tuominen perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän varavaltuutetuiksi, Johanna Hurskainen Valta kuuluu kansalle -aluevaltuustoryhmän varavaltuutetuksi

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi, että Joni Frisk on määrätty perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän 6. varavaltuutetuksi ja Marke Tuominen 7. varavaltuutetuksi ja Johanna Hurskainen vaaliliiton muodostaneen (vaaliliitto Suomen Kansa Ensin, Valta kuuluu kansalle ja Kristallipuolue) Valta kuuluu kansalle -aluevaltuustoryhmän 2. varavaltuutetuksi.

Aluevaalilautakunta on määrännyt henkilöt varavaltuutetuiksi, koska valtuustoryhmien varavaltuutettujen määrä on jäänyt vajaaksi erojen vuoksi.

Hyvinvointialue hankkii Sotainvalidien Sairaskotisäätiön kiinteistön

Aluevaltuusto päätti muuttaa vuoden 2024 talousarvion investointisuunnitelmassa olevan 6,9 miljoonan euron vuokrahankkeeseen liittyvän määrärahavarauksen vastaavaksi omaan taseeseen tehtäväksi investointivaraukseksi. Muutos tehtiin, jotta hyvinvointialue voi hankkia Sotainvalidien Sairaskotisäätiön kiinteistön Jyväskylästä. 

Alun perin hyvinvointialueen piti vuokrata kiinteistö, mutta Keski-Suomen sairaskotisäätiön tarjouskilpailun voittanut ostajaehdokas vetäytyi hankinnasta. Kiinteistön hankinta ja korjaustyöt rahoitetaan aluevaltuuston hyväksymässä investointisuunnitelmassa olevalla 6,9 miljoonan euron kiinteistön vuokrakuluihin kohdennetulla määrärahalla. Hankinta tulee edullisemmaksi kuin sitoutuminen pitkään vuokrasuhteeseen. Aluehallitus päätti osaltaan kiinteistön hankinnasta 27.8.

Kiinteistö on sopiva ympärivuorokautisen asumisen, kuntoutuksen sekä hoidon arvioinnin käyttöön. Väestön ikääntymisen myötä myös asumispalveluiden tarpeen ennustetaan kasvavan Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylän seudulla. Kiinteistön hankinnan myötä voidaan kuntoutustoimintaa lisätä Keski-Suomessa.

Varsinaisen palvelutoiminnan lisäksi tilojen hankkimisen myötä voidaan lisätä hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysyhteistyötä oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa kuntouttavan toiminnan ja työotteen menetelmien kehittämiseksi ja levittämiseksi erityisesti ikääntyneiden palveluissa.

Pääosa rakennuksesta tulee ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen käyttöön. Tämän lisäksi rakennuksessa tulee toimimaan kuntoutusyksikkö, joka hyödyntää toiminnassaan mm. liikuntasalia ja uima-allasosastoa. Rakennukseen tulee myös kotihoidon tiimitiloja ja laitoskeittiö tulee hyvinvointialueen omaan käyttöön. 

Geriatrisen poliklinikan osasto toiminta jatkuu rakennuksessa. Lisäksi kiinteistöön tulevissa asumisyksiköissä on tarkoitus tarjota kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille pitkä- ja lyhytaikaista asumispalvelua, mikä vähentää ostopalvelujen tarvetta muualta. Tilat mahdollistavat myös ilta- ja viikonloppukäytön, josta tehdään erillinen suunnitelma.

Aluevaltuusto sai katsauksen hyvinvointialueen toimintaan ja talouteen

Keski-Suomen hyvinvointialueella on saatu ylläpidettyä ja jopa parannettua hoitoon pääsyä keskisuomalaisten palvelutarpeiden kasvaessa. Palveluarpeen kasvu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja esimerkiksi vaativan lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvusta. Alijäämän kasvua ei ole vielä pystytty taittamaan.

Aluevaltuusto sai kokouksessaan puolivuotiskatsauksen hyvinvointialueen toimintaan ja talouteen ja merkitsi sen tiedoksi.

Puolivuotiskatsauksesta ilmenee hyvinvointialueen toiminnan ja hoitoon pääsyn parantuneen monin paikoin. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön perustasoa on vahvistettu ja hoitotakuu toteutuu. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä puolet asiakkaista pääsee vastaanotolle tiukentuneen hoitotakuun tavoitteiden mukaisesti ja perusterveydenhuollon käynneistä puolet hoidetaan ensi kontaktissa moniammatillisesti ilman ajanvarauksia. Digitaalista asioinnin määrää on pystytty vastaanotoilla lisäämään ja useampi kuin joka kymmenes kontakti tapahtuu digitaalisesti. 

Psykiatrian potilas saa Ensilinja-palvelussa keskimäärin alle tunnissa psykiatrisen hoitajan arvion ja palvelu on laajentunut koko hyvinvointialueelle. Erikoisairaanhoidon hoitotakuun ylitysten kasvu on saatu pysähtymään aiemmasta kysynnän kasvusta huolimatta. Ikääntyneiden palveluasumiseen päästään keskimäärin alle hoitoon pääsyn suositusten ja jonotusaika on keskimäärin 58 vuorokautta. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja hyvinvointialueelle saatiin kesäajalle sijaisia enemmän kuin vuosi sitten. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on kasvamassa ennusteen mukaan 117 miljoonaan euroon. Alijäämä johtuu vuoden 2023 tapaan valtion rahoituksen vajeesta. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on pienempi kuin niiden lakisääteisten palveluiden järjestämisen kustannukset. Keski-Suomessa alijäämän kuromista vaikeuttaa se, että poistot ja rahoituskulut ovat noin 100 euroa asukasta kohden suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Tämä johtuu pääosin Sairaala Novan investoinnista.

Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli -50,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Puolivuosikatsaukseen sisältyvä koko vuoden tulosennuste on noin 67 miljoonaa euroa talousarvion mukaista tulosta heikompi. Aiempaa ennustetta suurempi alijäämä johtuu sosiaali- ja terveyspalveluissa ostopalvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannusten kasvusta.

Tälle vuodelle suunnitellut tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet ovat käynnissä. Toimenpiteille suunnitellusta 48 miljoonan euron talousvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan hieman yli puolet, noin 26 miljoonaa euroa. 

Palveluverkosta on tehty päätös kesäkuussa 2024 ja sen toimeenpanon vaikutukset näkyvät esimerkiksi tilojen vähentämisen osalta vuoden 2026 alusta. Organisaatiorakennetta selkiytetään ja erikoissairaanhoidon menoja arvioidaan entistä tarkemmin. Osana vuoden 2025 talousarviovalmistelua on päätetty käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.

Aluehallitus on edellyttänyt, että toteutumattomien talouden sopeuttamisohjelman toimenpiteiden osalta valmistellaan korvaavia säästötoimenpiteitä, jotta kuluvan vuoden alijäämä toteutuisi ennustetta parempana. Lisäksi heikentyneen tulosennusteen edellyttämät lisäsopeutustoimenpiteet valmistellaan osana vuoden 2025 talousarviota ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelmaa.

Lue lisää: Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluja viety eteenpäin haasteellisesta tilanteesta huolimatta (tiedote 22.8.)

Aluevaltuusto sai katsauksen strategian toimeenpano-ohjelmaan

Strategian toimeenpano-ohjelma etenee aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Toimeenpano-ohjelma koostuu useasta eri alaohjelmasta, joilla konkretisoidaan strategian toteutumista. Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi strategian toimeenpano-ohjelman puolivuosikatsauksen. 

Toimeenpano-ohjelman osakokonaisuuksissa on edetty muun muassa seuraavissa asioissa:

• Järjestämisen linjausten osalta sote-järjestämisen linjaukset ohjasivat palveluverkkotyöskentelyä ja pela-järjestämisen linjauksien osalta Laukaan ja Saarijärven paloasemien ympärivuorokautinen valmius on aloitettu.
• Henkilöstöohjelman osalta henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2024 on hyväksytty ja varahenkilöstö-yksiköllä on onnistunut ensimmäinen rekrytointikierros.
• Tieto-ohjelmassa on toteutettu ensimmäinen tekoälypilotti ja meneillään mm. keskitetyn asiakaspalautteen hallinnan järjestelmän kehittäminen.
• Digitalisaatio-ohjelman osalta on meneillään tehottomien digipalvelujen karsinta ja ensimmäinen kustannustehotonta digipalvelua ollaan korvaamassa. 
• TKKI-ohjelman osalta tutkimusideoiden keräämisen ja yhteisen työskentelytilan määritystyö eli ideapankki ja yhteinen suunnittelu on aloitettu sekä tutkimustoiminnan vahvempi profilointi on aloitettu.
• Osallisuusohjelman ja kumppanuuksien osalta esimerkiksi palveluverkkoprosessissa asukkaiden ja henkilöstön osallisuuden edistäminen toteutui laajasti ja siinä kokeiltiin asukaspaneelia.
• Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden ohjelmassa on myös edistetty monella osa-alueella, kuten lasten ja nuorten, ikääntyneiden ja mielenterveyden osalta. 
• Uudistumisohjelmaan sisältyvien pilottien suunnittelu ja edistäminen on käynnissä ja osa myös käynnissä. Ohjelman sisältöjä, kuten yhteisövaikuttavuus ja asukaskokemuksen johtaminen, on osana muita toimeenpano-ohjelmia.

Aluevaltuusto sai aluehallituksen lausunnon vuoden 2023 arviointikertomukseen liittyen

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi aluehallituksen lausunnon hyvinvointialueen vuoden 2023 arviointikertomukseen liittyen. Lausunnossa aluehallitus vastaa arviointilautakunnan kysymyksiin, jotka koskevat:

• hallintosääntöä ja toimielinten vuorovaikutusta,
• hyvinvoivaa, osaavaa ja osallistuvaa henkilöstöä,
• hyvinvointialueen työvoimaennustetta ja
• hyvinvointialueen vuoden 2023 taloutta ja sen seurantaa.

Hallintosääntöä ollaan uudistettu ja sitä tarkastellaan tulevana syksynä. Toimielinten vuorovaikutusta on myös parannettu. Hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää, organisaatiorakenne ja tehtävänkuvia on kehitetty määrätietoisesti vuosien 2023-2024 aikana.

Henkilöstön palautumisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi hyvinvointialueella vaikutetaan ja haetaan ratkaisuja monin keinoin. Työhyvinvoinnin edistäminen lähtee hyvän työarjen tukemisesta ja työn hallinnasta. Työn hallintaa tukee monet eri keinot: esimerkkeinä perehdyttäminen, osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen työpaikkakoulutuksella ja omaehtoista koulutusta tukien sekä työelämäkeskustelut. Henkilöstökokeman säännöllinen mittaaminen antaa tilannekuvaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn osa-alueista.

Tavoitteena on kehittää hyvinvointialueelle ennakoivaa ja palvelutarvelähtöistä henkilöstösuunnittelua. Työvoiman tarvetta ja vaihtuvuutta seurataan palvelualueittain ja työvoiman tarpeen muutoksia arvioidaan ammattiryhmittäin. Hyvinvointialue jatkaa ja tiivistää yhteistyötä ammattiryhmäkohtaisesti alueen oppilaitosten kanssa. Kehittämistoiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota kansainvälisiin opiskelijoihin. Lisäksi perehdytyksen tulee olla tasalaatuista hyvinvointialueen omien työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden kohdalla. Hyvinvointialueella on otettu käyttöön perehdytysohjelmisto Intro. Perehdytyksessä on yleisperehdytyksen lisäksi yksikkökohtainen perehdytys.

Vuoden 2023 osalta talousseurannassa suurimmat haasteet liittyivät kustannusten kohdistumiseen oikeille organisaatioyksiköille sekä tietojen ajantasaisuuteen toiminnan käynnistymisvaiheen menojen ja tulojen poikkeuksellisen toteumarytmin vuoksi. Talouden ennustettavuutta vaikeutti vuonna 2023 merkittävästi myös se, että hyvinvointialueen toimintaa vastaavaa aiempaa talouden vertailutietoa ei ollut käytettävissä. Lomapalkkavelan kertymiseen pyritään vaikuttamaan vuosilomiin kohdistuvan ohjeistuksen avulla ja lomapalkkavelan kertymää yksiköittäin raportoimalla.

Lisäksi Anna-Kaarina Autere (vihr.) ym. aluevaltuutetut tekivät valtuustoaloitteen kotiin vietävien päihdepalvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella.

Esityslista ja pöytäkirja

Kokouksen esityslista liitteineen on julkaistu hyvinvointialueen verkkosivuilla. Kokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun se on tarkistettu.

Valtuuston kokoukset esitetään suorana lähetyksinä hyvaks.fi-verkkosivuilla. Keski-Suomen hyvinvointialueen YouTube-kanavalta löytyy aiempien kokousten tallenteet suomeksi tekstitettynä.

Lisätietoja: 

Jani Kokko, aluevaltuuston puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 341 2860

Tekstiä muokattu 18.9.2024: Minna Kilpalan sukunimi muutettu oikeaan muotoon. Tekstissä oli virheellisesti Minna Kilpakka.