Aluehallitus viitoitti tietä kohti ihmislähtöistä Keski-Suomea

Hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelma 2023-2025 ”Ihmislähtöiseen Keski-Suomeen” kokoaa yhteen hyvinvointialueelta edellytettyjä lakisääteisiä ja muita toiminnan tueksi tarvittavia suunnitelmia yhdeksi kokonaisuudeksi. Se sisältää myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian ja pelastustoimen palvelutasopäätöksen.

Toimeenpano-ohjelma jatkaa hyvinvointialueen strategiatyötä. Aluevaltuusto hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian kesäkuussa 2022. Strategia ulottuu vuoteen 2030 saakka. Strategian keskiössä on ihmislähtöisyys ja tavoitteena on, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä.

Toimeenpano-ohjelman valmistelu ja prosessin suunnittelu perustuu hyvinvointialueen strategiassa määriteltyihin menestystekijöihin. Jokaiseen menestystekijän vahventamiseksi on määritelty ohjelmia ja suunnitelmia, jotka ovat keskeisiä hyvinvointialueen ihmislähtöisen strategian toteutumisen kannalta.

Toimeenpano-ohjelma on suunniteltu muodostuvan menestystekijöittäin seuraavasti:

1. Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut: Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ohjelma
2. Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös
3. Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen: Keski-Suomen hyvinvointialueen tieto- ja digitalisaatio-ohjelma
4. Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö: Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöohjelma
5. Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen: Keski-Suomen hyvinvointialueen uudistumisohjelma sisältäen tutkimuksen, kehityksen, koulutuksen ja innovaatiot
6. Sujuva ja saumaton kumppanuus: Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuusohjelma ja Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen liiton ja hyvinvointialueen puitesopimus yhteistyörakenteiden ja toimintatapojen periaatteiksi.

Henkilöstö, asukkaat, sidosryhmät ja yhteistyökumppanit osallistetaan laajasti toimeenpano-ohjelman tekemiseen myös digitaalisten työpajojen ja verkkokyselyjen avulla.

Toimeenpano-ohjelman valmistelutyöhön haetaan parhaillaan asiantuntijakumppania ja toimeenpano-ohjelman sisällöt tarkentuvat työskentelyn edetessä. Toimeenpano-ohjelman ja siihen sisältyvien asiakirjojen tulee olla valmiina 1.12.2023 mennessä.

Aluehallitus hyväksyi käyttösuunnitelmat

Aluehallitus päätti hyväksyä vuoden 2023 talousarvion konsernipalveluiden, pelastustoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttösuunnitelmat.

Käyttösuunnitelmat täsmentävät talousarviota ja siinä määrärahat on jaettu organisaation palveluyksikkötasolle sekä kuvattu palveluyksiköiden toiminta. Käyttösuunnitelmien lisäksi talousarviojärjestelmään on tehty määrärahojen jako organisaation toimipistetasolle. Käyttösuunnitelmia hyödynnetään talouden seurannassa ja johtamisessa. Talousarviossa on määritelty aluevaltuustoon nähden sitovat määrärahat vastuualueittain sekä esitetty määrärahajako palvelualuetasolla.

Sairaalapalvelujen osalta keskeisiä painopisteitä ovat muun muassa alueellisen osastotoiminnan kehittäminen, asiakaspalveluiden ostojen vähentäminen ja oman toiminnan lisääminen sekä erikois- ja perustason yhteistyön tiivistäminen purkamalla päällekkäisiä toimintoja ja sujuvoittamalla palveluketjuja.

Terveyspalveluissa hoitoon pääsyä nopeutetaan muun muassa hoidon tarpeen arviointia tehostamalla ja monitoimija tiimimallia kehittämällä. Keskeistä on palvelun sujuvuus ja yhteistyö asiakkaiden palveluissa. Lisäksi puhelinpalveluja kehitetään ja digitaalisia palveluja lisätään. Suun terveydenhuollossa lisätään liikkuvia palveluita. Kuntoutuksen saatavuutta parannetaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa saatavuutta ja hoitoon pääsyä varmistetaan muun muassa sähköisillä palveluilla ja matan kynnyksen palveluilla, kuten walk in -vastaanotoilla. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on tarkoitus lisätä.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa keskeinen tavoite on lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen vahventaminen. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluja tulee saataville perheneuvoloihin ja nuorille tulee perustason mielenterveys – ja päihdepalvelu-tiimit. Kohdennettua perustason mielenterveys- ja päihdepalvelua ei ole ollut aiemmin hyvinvointialueen muissa kunnissa kuin Jyväskylässä. Lisäksi koulukuraattorien ja koulupsykologien sekä lastensuojelun jälkihuollon ja sijaishuollon henkilöstön määrää lisätään. Perhesosiaalityötä, perhetyötä ja palvelutarpeen arviointia mukaan lukien kotipalvelu vahvistetaan ja palvelupolkuja sujuvoitetaan. Perhekeskustoiminnassa kehitetään yhdyspintojen toimivuutta niin kuntien kuin muidenkin toimijoiden kesken.

Koti- ja asumispalveluissa keskeisenä tavoitteena on ikääntyneiden asumisen monipuolistaminen esimerkiksi yhteisöllisen asumisen lisäämisellä. Kotihoidossa lisätään etähoivaa. Kotihoidon saatavuus laajenee lainsäädäntömuutosten myötä ympärivuorokautiseksi.

Pelastustoimen osalta korostuvat onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen.

Talousarviokirjassa esitettyyn nähden konsernipalveluiden käyttösuunnitelman määrärahoihin on tehty vastuualueiden sisäisiä palvelualueiden välisiä määrärahojen siirtoja hallintosäännön mukaisesti vastuualuejohtajien päätöksillä. Käyttösuunnitelmiin on tehty myös tulo- ja menolajien välisiä siirtoja siten, että sitova toimintakate-määräraha ei ole muuttunut. Näiden muutosten syynä on talousarvion pohjana olevan kerätyn taloustiedon sekä suunnitellun toiminnan täsmentyminen.

Vuoden 2023 talousarviossa kuvatusti talousarvio tullaan tarkistamaan keväällä 2023, kun arvio hyvinvointialueiden rahoitusmalliin sisältyvästä rahoituksen korjauserästä on käytettävissä ja toiminnan todellisesta kustannustasosta on saatu toteumatietoa. Tarvittavat talousarviomuutokset esitetään päätöksentekoon tässä yhteydessä.

Samassa yhteydessä tarkistetaan taloussuunnitelmakausien rahoitus- ja kustannustaso vastaamaan tarkentunutta tasoa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan vuoden 2023 ensimmäinen lisätalousarvioesitys, johon sisältyy esitys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta vuodelle 2023. Mahdollinen lisärahoitus huomioidaan kevään talousarviomuutoksen valmistelussa.

Talousarviomuutos valmistellaan siten, että se voidaan käsitellä aluehallituksessa ja aluevaltuustossa toukokuussa 2023.

Lisäksi aluehallitus valtuutti vastuualue- ja palvelualuejohtajat tekemään käyttösuunnitelmiin muutoksia aluehallituksen sitovuustasoissa olevien määrärahojen puitteissa hallintosäännössä osoitetun toimivallan mukaisesti.

Aluehallitus myös edellyttää, että hyvinvointialueen johto seuraa yhdessä vastuu- ja palvelualueiden johdon kanssa tarkasti hyvinvointialueen talouden kehitystä ja valmistelee tarvittaessa talouden hallintatoimenpiteitä, joiden avulla vuodelle 2023 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Aluehallitus myös merkitsi tiedoksi vuoden 2023 talousarviomuutoksen valmistelun aikataulun.

Käyttösuunnitelmat toimitetaan tiedoksi lautakunnille tavoitteiden ja talouden painopisteiden arviointia ja seurantaa varten.

Perheryhmäkoti ilman huoltajaa Suomeen saapuneille nuorille

Aluehallitus päätti perustaa perheryhmäkodin ilman huoltajaa Suomeen saapuneille nuorille. Perheryhmäkoti hankitaan ostopalveluna.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on esittänyt Keski-Suomen hyvinvointialueelle perheryhmäkodin perustamista Jyväskylään. Tarve on 14-paikkaiselle yksikölle ja mahdollisesti myöhemmin seitsemälle lisäpaikalle. Perheryhmäkotiin sijoitettavat ovat pääosin 14-17-vuotiaita ukrainalaisia nuoria. Perheryhmäkodin toiminta on tarkoitus käynnistyä touko-kesäkuussa.

Maahanmuuttovirasto on perustanut joulukuussa 2022 ilman huoltajaa Suomeen saapuneille alaikäisille ryhmäkodin Jyväskylään. Ryhmäkodissa on 20 asiakaspaikkaa. Ryhmäkodissa asuvat alaikäiset turvapaikanhakijat siirtyvät perheryhmäkotiin heidän saatuaan oleskeluluvan.

Alaikäisten ilman huoltajaa Suomeen tulleiden lasten asumisen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Perheryhmäkoti on tarkoitettu ilman huoltajaa Suomeen saapuneille oleskeluluvan saaneille alaikäisille pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisille nuorille sekä nuorille, joille on myönnetty tilapäistä suojelua ja joilla on kotikuntalain mukainen kotikunta.

Lisäksi aluehallitus valtuutti sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan tekemään hankintaan liittyvät päätökset sekä tarvittavat sopimukset Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä valittavan palveluntuottajan kanssa.

Aluehallituksen jäsen Eino Nissinen jääväsi itsensä asian käsittelystä.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle omistajaohjeuksen periaatteita ja konserniohjetta

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy hyvinvointialueen omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohjeen.

Omistajaohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla hyvinvointialue omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Omistajaohjaus voi liittyä perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, palvelujen tuottamista koskeviin ja muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen hyvinvointialuetta eri yhteisöissä edustaville henkilöille, muuhun hyvinvointialueen määräysvallan käyttöön sekä muihin vastaaviin seikkoihin.

Konserniohjeen tarkoituksena on varmistaa hyvinvointialuekonsernin kokonaisedun, valtuuston tytäryhteisölle asettamien omistajapoliittisten linjausten sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen osakeyhtiölain ja hyvinvointilain edellyttämällä tavalla.

Keski-Suomen hyvinvointialue on omistajana useissa yhteisöissä, joiden tuottamat palvelut ovat osa hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamista. Hyvinvointialueen omistukset yhtiöistä ovat pääosin pieniä ja hyvinvointialue on useimmissa omistamissaan yhteisöissä vähemmistöosakkaana. Hyvinvointialueen omistamat yhteisöt ovat pääasiassa inhouse-yhtiöitä, jotka eivät toimi markkinoilla. Tytäryhteisöjä hyvinvointialueella on kaksi: CeFiCT Oy, jolla ei ole aktiivista toimintaa ja Sairaala Novan säätiö s.r., joka säätiönä on itsenäinen juridinen toimija.

Omistusten luonteesta johtuen hyvinvointialueen omistajaohjauksen vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset ja keskeinen vaikuttamismekanismi yhtiöiden toimintaan syntyy sopimusohjauksen kautta. Hyvinvointialueen sopimusohjauksen periaatteet, hankintastrategia ja palvelustrategia ovatkin keskeisiä yhtiöiden ohjauksen välineitä omistajaohjauksen lisäksi.

Valtiovarainministeriöltä päätös hyvinvointialueen rahoituksesta

Valtiovarainministeriö on lähettänyt hyvinvointialueille päätökset hyvinvointialueiden rahoituksesta vuodelle 2023. Päätöksen mukainen Keski-Suomen hyvinvointialueelle myönnetty rahoitus on 1 098 148 363 euroa, mikä on 1,15 miljoonaa euroa pienempi kuin edellinen, marraskuussa 2022 julkaistu tieto rahoituksen suuruudesta. Rahoituksen määrän väheneminen johtuu siitä, että vammaispalvelulakia ei säädetty valtion talousarvion yhteydessä.

Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitusta tullaan tarkistamaan vielä kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen valmistuttua ja tarkistus maksetaan kertakorvauksena. Arvio kertakorvauksesta saadaan kevään aikana ja lopullinen tieto vuoden 2023 rahoituksesta varmistuu syksyllä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion kokonaisuus ja talousarviossa huomioitava rahoitus tullaan tarkistamaan keväällä 2023 talousarviossa kuvatulla tavalla, kun arvio hyvinvointialueiden rahoitusmalliin sisältyvästä rahoituksen korjauserästä on käytettävissä ja toiminnan todellisesta kustannustasosta on saatu toteumatietoa. Tarvittavat talousarviomuutokset esitetään päätöksentekoon tässä yhteydessä.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi rahoituspäätöksen ja päätti, että hyvinvointialue ei hae oikaisua valtiovarainministeriön päätökseen.

Järjestöjen ja seurakuntien sekä palveluntuottajien vaikuttamistoimielimille toimintasäännöt

Aluehallitus hyväksyi järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimen sekä palveluntuottajien toimielimen toimintasäännöt hallintosäännön mukaisesti.

Toimintasäännössä todetaan muun muassa toimielinten tehtävät, jäsenten lukumäärä ja valintatapa, toimikausi, kokous- ja toimintakäytännöt, puheenjohtajan valinta, sihteerin tehtävien hoitaminen, toimintasuunnitelman laatiminen ja toimintakertomuksen antaminen sekä yhteistyö. Aluehallitukselle tulee myös oma edustajansa kyseisiin vaikuttamistoimielimiin.

Toimintasäännöt on tehty yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien ja palveluntuottajien kanssa. Toimintasääntöä on käsitelty järjestöjen ja seurakuntien asiantuntijaelimessä sekä Keski-Suomen kauppakamarin ja Keski-Suomen yrittäjien tapaamisessa.

Lisäksi aluehallitus pyytää Keski-Suomen kauppakamaria ja Keski-Suomen yrittäjät ry:ltä ehdotusta kymmenestä jäsenestä palveluntuottajien vaikuttamistoimielimeen sekä Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöydältä 12 jäsenestä sekä seurakuntilta ja uskonnollisilta yhteisöiltä 3 jäsenestä järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielimeen 10.3.2023 mennessä.

Järjestöjen ja seurakuntien sekä palveluntuottajien vaikuttamistoimielinten jäsenten kokouspalkkio on 100 euroa ja puheenjohtajan kokouspalkkio on 150 euroa.

Aluehallitus nimesi edustajansa lautakuntiin

Aluehallitus päätti valita edustajansa seuraaviin toimielimiin jäljellä olevaksi loppukaudeksi:

• Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta: Kaisa Garedew
• Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta: Mauno Vanhala
• Turvallisuuslautakunta: Kari Kiiskinen

 

• Järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin: Eila Tiainen
• Palveluntuottajien vaikuttamistoimielin: Markku Puro

Aluehallitus on jo aiemmin valinnut edustajansa lakisääteisiin vaikuttamistoimielimiin eli nuorisovaltuustoon sekä vanhus ja vammaisneuvostoihin.

Eija-Liisa Heikkilä väliaikaisen yhteistoimintaelimen puheenjohtajaksi

Aluehallitus päätti, että toiseksi työnantajan edustajaksi ja yt-elimen puheenjohtajaksi nimetään HR-johtaja Eija-Liisa Heikkilä 6.2. lukien sekä hänen varajäsenekseen palvelussuhdepäällikkö Merja Virtanen. Lisäksi yt-elimen kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus henkilöstöjaoston puheenjohtajalla ja aluehallituksen puheenjohtajalla.

Aluehallitus nimesi SOTEVirtuaalikirjasto Oy:n nimitystoimikuntaan strategiajohtaja Anu Pihlin Keski-Suomen hyvinvointialueen edustajaksi ja päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialueen ehdokas itäisen yhteistoiminta-alueen yhteiseksi edustajaksi yhtiön hallitukseen on johtajaylilääkäri Heikki Miettinen. SOTEVirtuaalikirjasto Oy on ei-yliopistollisten hyvinvointialueiden omistama yhtiö, joka hankkii ja tarjoaa tietoaineistoja osakkaidensa käyttöön. Yhtiö hankkii omistajilleen ja asiakkailleen sähköisiä, pääosin kansainvälisiä tieteellisiä tietoaineistoja, joita käytetään virtuaalikirjaston kautta.

Aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy Jyväskylän kesäyliopistoyhdistyksen jäseneksi 1.1.2023 alkaen sekä nimesi Pekka Neittaanmäen edustajaksi ja Katri Savolaisen varajäseneksi Jyväskylän kesäyliopistoyhdistyksen hallitukseen.

Aluehallitus nimesi Jokilaakson Terveys Oy:n yhtiökokoukseen 23.2.2023 yhtiökokousedustajaksi konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Lepän ja antoi ohjeistuksen kokoukseen. Ohjeistuksena on, että yhtiön hallitukseen ehdotetaan kahta henkilöä, jotka ovat aluevaltuuston varapuheenjohtaja Janne Luoma-aho ja hallintojohtaja Pasi Marjakangas.

Lisäksi aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää myöntää

• Linda Pippurille eron aluehallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsee aluehallitukseen hänen tilalleen uuden varajäsenen aluehallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
• Sirkku Ingervolle eron tarkastuslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee tarkastuslautakuntaan hänen tilalleen uuden varajäsenen tarkastuslautakunnan jäljellä olevan toimikauden ajaksi.

Eronpyynnöt on perusteltu hyvinvointialueen luottamustehtäviä koskevilla järjestelyillä.

Aluehallitus myös nimesi vammaisneuvostoon varajäseniä oheisen mukaisesti.

Aluehallitus nimesi myös museotoimikuntaan:

• seuraavat viranhaltija/työntekijäjäsenet: erikoisammattimies Petteri Lauttaanaho, sairaanhoitaja Anu Moilanen ja laatupäällikkö Anne Toivonen,
• luottamushenkilöedustajaksi Aila Paloniemen
• Jyväskylän yliopiston edustajaksi professori Heikki Hangan
• Keski-Suomen museon edustajaksi museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilaisen
• asiantuntijoiksi museoamanuenssi Sanna Tarnasen ja museoamanuenssi Eva Sirénin
• toimikunnan puheenjohtajaksi ylilääkäri Teuvo Antikaisen ja sihteeriksi koulutusasiantuntija Minna Ruorasen.

Esityslista ja pöytäkirjat

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtajan sijaisena toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

 

24.2.2023 korjaus: Keski-Suomen järjestöfoorumi muokattu muotoon Järjestöjen ja maakunnan kumppanuuspöytä.