Hyppää pääsisältöön

Aluehallitus käsitteli talousarvioesitystä – turvallisen siirtymän jälkeen palvelut uudistuvat

17.11.2022

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli ensi vuoden talousarvioesitystä 16-17.11. talousarvioseminaarissaan.

Vuodenvaihteessa tärkeintä on turvallisen siirtymän ja palveluiden sujuvuuden varmistamisen. Heti tämän jälkeen aloitetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, jotta ne vastaavat keskisuomalaisten tarpeisiin entistä paremmin. Samalla lisätään toiminnan tuottavuutta.

Aluehallitus linjasi ensi vuodelle palveluiden uudistumisen prioriteetit, joita se tulee seuramaan tiiviisti.

  • Turvallisen siirtymän jälkeen suuntana on perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn nopeuttaminen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden peruspalveluiden vahvistaminen. Ikääntyneiden kotipalveluita ja kuntoutusta sekä yhteisöllistä asumista lisätään. Lähipalvelut monipuolistuvat etäpalvelujen myötä, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
  • Kustannuksia pidetään aisoissa parantamalla tuottavuutta eli asioita tehdään uusilla tehokkaammilla tavoilla. Merkittävä apu tässä on myös toimiva palveluohjaus sekä osaava palvelun tarpeen arviointi. Kun sopiva tuki tulee ihmisille oikeaan aikaan se hillitsee kustannuksia, muistuttaa aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Aluehallitus keskusteli talousarvioseminaarissaan laajasti henkilöstön hyvinvoinnista.

  • Palveluiden uudistamisen tavoitteiden lisäksi aluehallitus asetti ensi vuoden tavoitteeksi henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistamisen. Siihen tarvitaan hyvää johtamista ja esihenkilötyötä, toimivia työyhteisöjä sekä työn ja muun elämän yhteensovituksen mahdollisuuksia, totesi hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.

Ensi vuonna aloitetaan monivuotinen esihenkilöiden koulutusohjelma – Hyvaks-Akatemia.

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyyn vauhtia

Hyvinvointialueen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden vahvistaminen sekä se, että keskisuomalaisten kokemus omasta terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vahvistuu.

Yksi konkreettinen yhdenvertaisuutta lisäävä uudistus ensi vuonna on perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn nopeuttaminen. Hoitoon pääsy vaihtelee nyt eri terveysasemilla Keski-Suomessa. Pisimillään sairaanhoitajan vastaanotolle joutuu odottamaan keskimäärin 18 päivää ja lääkäriin pääsyä 50 päivää kiireettömissä tapauksissa.

Eduskunnan käsittelyssä on lakiuudistus, joka tiukentaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Ensi vuoden syyskuussa kiireettömään hoitoon pitää terveyskeskuksessa päästä 14 vuorokaudessa ja vuoden 2024 loppupuolella jo seitsemässä vuorokaudessa. Asiakkaan tulee saada palvelutarpeen arviointi saman päivän aikana.

Hoitotakuun toteuttamiseksi uudistetaan hoidon ja palvelutarpeen arviointia ja kehitetään sosiaali- ja terveyskeskuksiin monitoimija-tiimimallia. Asiakkaan ongelmiin vastataan useamman eri alan ammattilaisten osaamista hyödyntämällä. Ammattilaisten välisen työnjaon selkiyttäminen ja sujuvat hoitoketjut ovat osa ratkaisua. Digitaaliset palvelut eli omaks.fi laajenee koko Keski-Suomeen. Kehitystyön tukena ovat valtion erilliset hankerahoitukset. Etäpalvelut ovat osa palvelutarjontaa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelun perustasoa vahvistetaan

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen perustasoa tullaan vahvistamaan. Tällä hetkellä Keski-Suomessa ei ole kattavia perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja nuorille vaan käytännöt vaihtelevat eri kunnissa.

Lapsille ja nuorille tulee omat mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiimit. Lasten mielenterveystiimit sijoittuvat perheneuvoloiden yhteyteen. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiimit sijoittuvat muiden alueellisten palveluiden yhteyteen ja esimerkiksi perhekeskuksiin. Lasten- ja nuorten mielenterveystiimeissä on valmiutta myös erityistason palveluihin. Lisäksi hyvinvointialueelle on tulossa psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka toimivat kouluissa yhdessä muiden kouluilla toimivien ammattilaisten kanssa.

Perhekeskustoimintaa tullaan myös laajentamaan yhteistyössä kuntien kanssa.

Ikääntyneiden palveluita monipuolistetaan

Ikääntyneiden palveluita aiotaan monipuolistaa. Lisäksi palveluita on tarkoitus suunnata aiempaa enemmän hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviin palveluihin.

Yhteisöllistä asumista ollaan laajentamassa. Se on vaihtoehto ikääntyneille, jotka eivät pärjää enää omassa kodissaan, mutta eivät tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista. Nykyisin yhteisöllinen asuminen vaihtelee hyvin paljon Keski-Suomen eri osissa ja 13 kunnassa ei tarjota tällä hetkellä yhteisöllistä asumista lainkaan. Yhteistyö kuntien kanssa on keskeistä asumisen vaihtoehtojen monipuolistamisessa.

Kotihoidon saatavuus laajenee lainsäädäntömuutosten myötä ympärivuorokautiseksi. Kotihoidon tukipalvelujen, kuten ateria- ja siivouspalvelujen saatavuutta parannetaan.

Myös henkilöstömitoitus kasvaa ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluissa ensi vuonna. Laitoshoidosta luovutaan lähivuosien aikana.

Tuottavuuden parantumista haetaan tuottavuusohjelmilla

Talousarvioesityksessä on nostettu tärkeän asemaan myös tuottavuuden parantaminen. Tuottavuuden parantamisella pienennetään kustannuksia. Vuoden 2023 aikana tavoitteena on tuottavuusohjelman avulla karsia kustannuksia vähintään 30 miljoonalla eurolla. Tällä varaudutaan myös talousarvion epävarmuuksiin, joita aiheuttavat koronasta johtuva hoitovelka, kiinteistöjen vuokramenot sekä inflaation vaikutukset.

Tuottavuusohjelma konkretisoidaan alkuvuodesta ja tuodaan erikseen hallituksen käsittelyyn.  Tuottavuutta haetaan digitalisaation ja sähköisten palveluiden vauhdittamisella, palvelujen päällekkäisyyksien poistamisella, hoitopolkujen ja palvelujen yhteensovittamisella ja konsernipalveluiden toimintamallin tehostamisella. Näiden lisäksi jatkovalmistelussa on nostettu esille tuottavuuden parantamiseksi henkilöstövoimavarojen paras mahdollinen käyttö ja talouden tarkka seuranta.

Lisäksi vuoden 2023 aikana on todennäköisesti tarpeen tehdä myös toimialojen ja vastuualueiden välisiä kustannusneutraaleja määrärahasiirtoja.

Aluehallitus valmistautuu talousarvioon tarkasteluun alkuvuoden aikana niin, että tavoitteisiin päästään myös kustannusten kasvun hillinnän osalta.

Hyvinvointialueen arvioidut menot ensi vuonna 1 270 miljoonaa euroa

Keski-Suomen hyvinvointialueen arvioidut menot ovat ensi vuonna noin 1 270 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin aiemmin julkaistu talousarvioesitys. Valtion rahoitus on noin 1 100 miljoonaa euroa. Maksutulot ovat noin 81 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset 37 miljoonaa euroa sekä muut toimintatulot 14 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueen toimintakate on noin 1 098 miljoonaa euroa, josta 77 prosenttia jakautuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, 20 prosenttia konsernipalveluihin ja 3 prosenttia pelastustoimen palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairaalapalvelujen toimintakate on noin 313 miljoonaa euroa, koti- ja asumispalvelujen noin 211 miljoonaa, laaja-alaiseen sosiaali- ja terveyskeskuksen noin 202 miljoonaa euroa ja lasten, nuorten ja perheiden palvelujen noin 102 miljoonaa euroa.

Talousarvio on 4 prosenttia eli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio on rakennettu perustuen kuntien ilmoittamiin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menoihin, jotka pohjautuvat kuntien talousarvioiden 2022 tietoihin.

Kuntien tilinpäätökset valmistuttua hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa tarkistetaan ja hyvinvointialueille maksetaan rahoituksesta mahdollisesti puuttuva osuus kertakorvauksena. Kertakorvauksen suuruuden on arvioitu olevan 4 prosentin luokkaa. Kertakorvaus maksetaan vuoden 2024 alussa, mutta lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kertakorvaus katsotaan osaksi vuoden 2023 hyvinvointialueiden kirjanpitoa.

Hyvinvointialueen rahoitusmalli poikkeaa nykyisestä kuntapohjaisesta mallista. Hyvinvointialueen rahoituksesta pääosa on valtion yleiskatteista rahoitusta, jonka lisäksi hyvinvointialue saa maksutuloja asiakasmaksuista. Hyvinvointialueiden yhteensä saama rahoitus määritellään valtion talousarviossa, joka on vuoden 2023 talousarvioesityksessä 22,5 miljardia euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen saama valtion rahoitus määritellään laskennallisen mallin mukaan tarveperusteisesti, mutta hyvinvointialue itse päättää sen käytöstä ja kohdentumisesta.

Aluehallitus käsittelee talousarviota kokouksessaan 22.11. ja aluevaltuuston on tarkoitus hyväksyä se 29.11. Talousarviota tarkentavat toimialakohtaiset käyttösuunnitelmat, jotka käsitellään aluehallituksessa alkuvuonna 2023.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697

hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073