Aluehallitus käsitteli kokouksessaan hyvinvointialuestrategiaa, hyvinvointialueen organisoitumista ja hyvinvointialuejohtajan valintaa

Strategiassa hyvinvointialueen kunnianhimoisena visiona on se, että vuonna 2030 keskisuomalaisten kokemus omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudestaan on maan kärkeä. Hyvinvointialueesta halutaan myös vetovoimainen asukkaiden, henkilöstön ja yritysten näkökulmasta.

Vision toteutumiseksi strategian tavoitteina ovat, että

• keskisuomalaisten kokemus omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja turvallisuudestaan vahvistuu,
• keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat,
• palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus paranevat ja että
• toiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus vahvistuvat.

Tavoiteisiin tähdätään kuuden strategisen menestystekijän kautta, joita ovat ihmislähtöiset palvelut, hyvinvoiva henkilöstö, tiedon systemaattinen hyödyntäminen, kumppanuudet, osallistuvat asukkaat ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä toiminnan kehittäminen ja uudistaminen.

Hyvinvointialueen toiminnan tarkoituksena eli missiona on se, että se edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Suomessa vaikuttavasti ja laajalla yhteistyöllä.

Hyvinvointialueen arvoina, joihin toiminta perustuu, ovat ihmislähtöinen ja yhdenvertainen kohtaaminen, avoin yhteistyö sekä luotettavuus ja vastuullisuus myös tuleville sukupolville.

Aluehallitus muutti käsittelyssään seuraavia strategian kirjauksia oheisen mukaisesti:

• Palveluketjujen ja hoitopolkujen sujuvoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta.
• Oma palvelutuotanto sekä sitä täydentävät kolmannen ja yksityisen sektorin palvelut.
• Tiivis yhteistyö alan opiskelijoiden kanssa.
• Hyvinvointialueen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään henkilöstön asiantuntemusta, asiakaspalautetta, palveluista saatua kokemustietoa ja kehittämisverkostoja.
• Tiivis ja monipuolinen yhteistyö yliopistollisten sairaaloiden, korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa; Sairaala Nova, perusterveyshuollon vahvistaminen, lääketieteellinen koulutus, vahva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen sekä sosiaalialan huippututkimus kehittämisen keihäänkärkenä.

Hyvinvointialueen organisoituminen perustuu strategiaan  

Hyvinvointialueen organisaation toimintamalli tukeutuu työn alla olevaan hyvinvointialuestrategiaan. Sen lähtökohtana ovat ihmislähtöisyys sekä hyvinvointialueen monitahoinen rooli alueellisena, kansallisena sekä kansainvälisenä toimijana.  Ihmislähtöisyyden toteutumista tukee vahvan järjestämisen roolin tunnistaminen osana hyvinvointialueen johtamista, päätöksentekoa ja organisoitumista.

Esityksen mukaan hyvinvointialuejohtaja johtaa hyvinvointialuekonsernin toimintaa, taloutta ja hallintoa kokonaisuutena ja vastaa mm. strategian tavoitteiden saavuttamisesta sekä tarvittavasta yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaation on tarkoitus jakautua kolmeen toimialaan, jotka ovat Konsernipalvelut, Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Pelastustoimi. Toimialat tukevat hyvinvointialuejohtajaa ja konsernin johtamista asetettujen tavoitteiden ja strategian mukaisesti. Toimialat jakautuvat edelleen vastuualueisiin. Konsernipalvelut jakautuisivat kolmeen vastuualueeseen: Strateginen kehittäminen ja järjestäminen, Johtamisen tukipalvelut sekä Palvelutuotannon tukipalvelut.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotanto jakautuisi neljään tuotannon vastuualueeseen: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Koti- ja asumispalvelut, Laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus ja Sairaalapalvelut. Tuotannon vastuualueet jakautuvat palvelualueisiin, palvelualueet palveluyksiköihin ja palveluyksiköt edelleen toimipisteisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto organisoituu edellä mainitun rakenteen mukaisesti siten, että organisoituminen ottaa huomioon uudistuksen palvelujen integraatiotavoitteet, palveluiden jatkuvuuden turvaamisen sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien mahdollistamat toimintamallit.

Pelastustoimen toimiala muodostuisi Keski-Suomen pelastuslaitoksesta, joka on yhtenä vastuualueena pelastuslain mukaisena tuotanto-organisaationa. Pelastuslaitos -vastuualue jakautuu palvelualueisiin, palvelualueet jakautuvat edelleen palveluyksiköihin ja toimipisteisiin.

Henkilöstöorganisaation rakenne vaikuttaa ICT-, talous- ja henkilöstövalmisteluun mm. järjestelmien rakentamisen sekä talouden rakenteiden osalta. Nämä valmistelutehtävät ovat aikataulukriittisiä järjestämisvastuun ja liikkeenluovutuksen toteutuksen näkökulmasta. Hyvinvointialueen johtamiseen liittyvät rekrytoinnit tulee myös laittaa liikkeelle ennen kesälomakautta, jotta henkilöstöorganisaatioon liittyvä johtaminen, johtamisjärjestelmät, toimivallat ja henkilöstön sijoittuminen pystytään kuvaamaan ja kirjaamaan hallintosääntöön hyvissä ajoin ennen järjestämisen vastuun siirtoa. Tällä turvataan palveluiden jatkuvuus ja henkilöstöasioiden sujuva siirto ja näiden toimiminen heti vuodenvaihteen jälkeen.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöorganisoitumisen toimiala- ja vastuualuetason. Palvelutuotannon organisaatiotasot ovat vastuualueen alla palvelualue, palveluyksikkö ja toimipiste. Näiden sisältö tarkentuu jatkovalmistelussa. Konsernihallinnossa vastuualueiden alla on palvelualuetaso, jonka sisältö tarkentuu jatkovalmistelussa.  Professiovastuiden rooli ja sijoittuminen tarkastellaan tuotanto-organisaation jatkovalmistelussa.

Myös hallintosääntöön on tarkoitus tehdä organisoitumisen edellyttämät lisäykset. Lisäksi ylimmän viranhaltijajohdon henkilövalinnoissa on tarkoitus noudattaa ns. "yhden yli" -periaatetta.

Hallintosääntöön lisätään myös aluehallituksen puheenjohtajan mahdollisuus toimia osa-aikaisessa tehtävässä. Lisäksi hallintosääntöön on sisällytetty säännös aluevaltuuston valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta.

Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula ei osallistunut osa-aikaista luottamustoimea koskevan kohdan käsittelyyn. Ville Väyrynen toimi puheenjohtajana kyseisen kohdan käsittelyn ajan.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se muuttaa hyvinvointialueen hallintosääntöä. Esityksestä poistettiin aluehallituksen käsittelyssä palvelualueita koskevat kirjaukset, koska organisaatiosta ei vielä ole tarkoitus päättä palvelualueiden tasolle. Lisäksi aluehallituksen käsittelyssä täsmennettiin hyvinvointialuejohtajan tehtäväkuvaa. Myöskään arviointijohtajan virkaa ei esitetä vielä sisällytettäväksi hallintosääntöön, koska tarkastustoiminnan kokonaisuutta vielä valmistellaan. Hallintosääntöesitykseen lisättiin myös säännös yli kolme tuntia kestävien kokousten palkkioista.

Hyvinvointialuejohtajan valinta etenee aluevaltuustoon

Aluehallitus on valmistellut hyvinvointialuejohtajan valintaa useissa kokouksissa. Kaikkiaan kuusi hakijaa on haastateltu ja he ovat tehneet kirjallisia tehtäviä. Valmistelun perusteella Mikko Komulainen ja Jan-Johannes Tollet täyttävät hyvinvointialuejohtajalta vaaditut osaamisen edellytykset ja vastaavat hakuilmoituksessa esitettyihin johtajuutta ja johtamispersonaa koskeviin kriteereihin, tosin erilaisin painotuksin.

Kahdesta kärkihakijasta eli Komulaisesta ja Tolletista on tehty myös henkilöarvioinnit sekä saatu suosittelijoiden arviot. Hallituksen iltakoulussa 24.5. käydyn keskustelun perusteella molemmille hakijoille löytyi hallituksessa kannatusta.

Tulevalta hyvinvointialuejohtajalta odotetaan muun muassa yhdistävää johtajuutta eli kykyä nivoa koko Keski-Suomen kehittämispotentiaalia ja tahtotilaa yhteen, jotta Keski-Suomen hyvinvointialueesta tulisi yksi ihmislähtöisimmistä.

Aluehallitus päätti esittää, että aluevaltuusto päättää suorittaa hyvinvointialueen virkavaalin ja täyttää hyvinvointialejohtajan viran kuuden vuoden määräajaksi. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialuejohtajan valinta on ehdollinen siihen asti, kunnes valittu on esittänyt terveydentilastaan hyväksyttävän todistuksen. Lisäksi virkaa täytettäessä käytetään kuuden kuukauden koeaikaa ja palkkauksesta sovitaan valituksi tulleen kanssa tehtävässä johtajasopimuksessa.

Vakuutukset ja hammaslaboratoriopalvelut kilpailutetaan

Keski-Suomen hyvinvointialueen vakuutusturvan kilpailutus on suunniteltu toteutettavan avoimella menettelyllä siten, että tarjousten valintaperuste on halvin hinta. Hankinnan kohteena olevat vakuutukset keskitetään yhteen vakuutusyhtiöön. Vakuutukset on tarkoitus kilpailuttaa toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle siten, että ensimmäinen vakuutuskausi on 1.1.2023-31.12.2023.

Hankinnan on tarkoitus kattaa kaikki hyvinvointialueen vakuutuslajit lukuun ottamatta potilasvakuutusta. Potilasvakuutuslainsäädäntöön perustuva potilasvakuutus on järjestetty jo tällä hetkellä koko Keski-Suomen julkisen terveydenhuollon kattavana kokonaisuutena.

Hankinnan ennakoitu arvo on noin 4 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. Aluehallitus päätti käynnistää vakuutusturvan kilpailuttamisen ja vahvisti vakuutusten hankinnan periaatteet.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on valmistellut hammaslaboratoriopalveluiden kilpailuttamista yhdessä liikelaitos Seututerveyskeskuksen kanssa. Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2022 aikana siten, että hankintaan perustuva sopimuskausi alkaisi 1.1.2023 ja sopimus kattaisi koko Keski-Suomen hyvinvointialueen tarpeet. Sairaanhoitopiiri ei voi julkaista tarjouspyyntöä Keski-Suomen hyvinvointialueen puolesta ilman hyvinvointialueen erillistä valtuutusta.

Aluehallitus valtuutti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkaisemaan Keski-Suomen hyvinvointialueen hammaslaboratoriopalveluita koskevan tarjouspyynnön julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Hankintaa koskevan päätöksen tekee Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus erillisestä esityksestä.

Vaalijalan ja Eskoon palveluiden jatkuvuus turvataan

Vaalijalan kuntayhtymästä siirtyy vuoden vaihteessa toimintaa niin Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kuin Etelä-Savon hyvinvointialueille. Asiakkaiden palvelut jatkuvat häiriöttömästi, ja palveluiden piirissä olevia asiakkaita on tiedotettu muutoksesta. Tällä hetkellä Etelä-Savon hyvinvointialueella sijaitsevissa Vaalijalan asumispalveluyksiköissä on kaksi asiakasta ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella kolme asiakasta Keski-Suomesta. Hyvinvointialueet ovat yhteisesti valmistelleet kahdenväliset sopimukset toiminnan jatkamisesta.

Aluehallitus hyväksyi luonnoksen hyvinvointialueiden keskinäiseksi sopimukseksi asiakaspalveluiden jatkon turvaamisesta Vaalijalan kuntayhtymästä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirtyvissä asumispalveluyksiköissä sekä päivä- ja työkeskustoiminnan yksiköissä ja päätti valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään tarvittavia, teknisluonteisia muutoksia sopimukseen. Lisäksi aluehallitus päätti todeta, että Etelä-Savon hyvinvointialueella sijaitsevien asumispalveluyksiköiden osalta sopimusluonnos voidaan hyväksyä. Ennen sopimuksen hyväksymistä tulee selvittää Keski-Suomen erityishuoltopiirin alueella sijaitsevien Vaalijalan yksiköiden vaikutus hyvinvointialueiden välisen sopimuksen sisältöön.

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Eskoon erityishuollon kuntayhtymän ylläpitämässä asumispalveluyksikössä on yhteensä kaksi asiakasta Keski-Suomesta. Aluehallitus päätti hyväksyä luonnoksen hyvinvointialueiden keskinäiseksi sopimukseksi asiakaspalveluiden jatkon turvaamisesta Eskoon kuntayhtymästä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyvissä asumispalveluyksiköissä sekä päivä- ja työkeskustoiminnan yksiköissä ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan tekemään tarvittavia, teknisluonteisia muutoksia sopimukseen.

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät

Sosiaalihuollon tietojärjestelmien osalta on valmisteltu nykyisin käytössä oleviin Proconsona ja SosiaaliEffica tietojärjestelmiin tarvittavia muutoksia hyvinvointialueelle. Proconsonaan tarvittavat muutokset on käynnistetty hankesuunnitelman mukaisesti hyvinvointialuejohtajan päätöksillä. SosiaaliEffican osalta neljän vuoden kustannukset ylittävät miljoona euroa, jolloin aluehallitus päättää hankinnasta.

Keski-Suomen hyvinvointialue yhdistää kuntien nykyiset sosiaalihuollon Effica/Lifecare-tietojärjestelmät yhteiseksi järjestelmäksi ja toteuttaa tähän järjestelmään hyvinvointialueen tarvitsemat lakisääteiset muutokset sekä integraatiot muun muassa taloushallinnon tietojärjestelmiin Muutostyöhön sisältyvät välttämättömät työt, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon palvelutuotannon siirtymisestä Keski-Suomen hyvinvointialueelle 1.1.2023. Tietojärjestelmän käyttö ei laajene nykyisistä kunnista eikä käyttäjämäärissä tai lisenssitarpeessa tapahdu muutosta.

Aluehallitus päätti hankkia sosiaalihuollon tietojärjestelmän SosiaaliEfficaan rakentamis- ja muutostyöt. Hankinnan arvo on korkeintaan 1 100 000 euroa ja valtuutti vt. hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan suorahankintapäätöksen.

Lausunto Väkkärätien palvelutalosta ja Aavista, puutu ja uskalla auttaa -hankkeen jatko

Jyväskylän Tilapalvelu -liikelaitos on pyytänyt Keski-Suomen hyvinvointialueelta puoltolausuntoa Väkkärätien palvelutalon ikääntyneiden kuntouttavan päivätoiminnan ja kehitysvammaisten asumisyksikön uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta ja tilojen vuokrauksesta Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä (JVA).

Aluehallitus päätti antaa lausunnon, jossa Väkkärätien palvelutalon rakennushanketta pidetään perusteltuna ja tarpeellisena. Asian valmistelijan Tuija Koiviston esityksestä lausuntoon lisättiin virkkeeseen ”Mikäli Väkkärätien rakennushanke toteutuu, sitoutuu Keski-Suomen hyvinvointialue vuokraamaan tilat Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä (JVA) suunniteltuun käyttötarkoitukseen” jatkoksi ”edellyttäen, että Harjukodin vuokraamisesta samalla voidaan luopua”. Lisäksi lausuntoon lisättiin virke ”Jos ARA:lta haettavaa erityisryhmien investointiavustusta ei myönnetä, tai sitä myönnetään huomattavasti vähemmän kuin mihin JVA:n vuokra-arvio perustuu, hankkeen toteuttaminen joudutaan arvioimaan uudelleen.”

Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Aavista, puutu ja uskalla auttaa (Apua Ajoissa!) - hanke. Keski-Suomen osatoteuttajia ovat sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki, Kriisikeskus Mobile ja Sovatek-säätiö. Hanke käynnistyi tammiskuussa 2021 ja sen päättymisaika on tämän vuoden lopussa. Ministeriö on avannut hankekokonaisuudelle täydennyshaun koskien vuoden 2023 ensimmäistä vuosipuoliskoa.

Aluehallitus päätti, että Aavista, puutu ja uskalla auttaa -hankkeelle voidaan hakea täydennyshakua vuoden 2023 ensimmäiselle puoliskolle ja että hakemuksen tekee Etelä-Savon terveys- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Essote, sekä osatoteuttajat Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Lisäksi aluehallitus antoi jatkoevästyksiä hyvinvointialueen ja kuntien välisen yhteistyösopimuksen valmisteluun. Aluehallitus piti tärkeänä strategista kumppanuutta ja tiedolla johtamista kuntien kanssa sekä maakuntaliiton mukana oloa sopimuksessa.

Aluehallitus päätti palauttaa Jämsän ensihoidon palveluiden järjestämistä koskevan asian uudelleen valmisteluun ja täydensi vaikuttamistoimielimien jäseniä esityksen mukaisesti.

Aluehallituksen esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on hyvaks.fi-sivustolla. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• vt. hyvinvointialuejohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302