Aluehallitus käsitteli Keski-Suomen hyvinvointialueen talouden ja toiminnan tilannetta

Ministeriö selvittää lain mukaan vuosittain minkälaiset edellytykset hyvinvointialueellanne on saavuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet sekä lakisääteiset velvoitteet. Vastauksessa tähtäin on vuodessa 2025.

Vastauksen mukaan hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä kattamaan hyvinvointialueille siirtyneen toiminnan kustannuksia nykyisin velvoittein. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei myöskään riittävästi tunnista hyvinvointialueiden kustannustason kehitystä, kuten vuosien 2023-2025 palkkaratkaisua, inflaatiota ja korkojen nousua.

Hyvinvointialue pyrkii myös omilla toimilla hillitsemään kustannusten kasvua ja tasapainottamaan taloutta. Viime viikolla aluevaltuuston hyväksyi tuottavuusohjelman.

Lainsäädännöstä haastavammiksi nähdään terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuun uuden velvoitteen mukaisiin aikoihin pääseminen kaikkialla Keski-Suomessa. Hyvinvointialue nopeuttaa jo tänä vuonna hoitoon pääsyä, mutta tällä hetkellä hoitoon pääsyajat vaihtelevat eri toimipisteissä.

Hoitotakuu lyhentää syyskuussa keskimääräistä kiireettömään hoitoon pääsyaikaa kahteen viikkoon nykyisestä kolmesta kuukaudesta. Suun terveydenhuollossa hoitotakuun tiukkenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.

Myös henkilöstömitoituksen tiukentaminen iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa nähdään yhtä haastavana muutoksena. Suurimmaksi ongelmaksi muutosten toteuttamiselle on henkilöstön riittävyys. Toimintamallien kehittämisen suhteen Keski-Suomessa ollaan jo valmiimpia.

Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi on tämän vuoden keskeisenä painopisteenä laadukkaan esimies- ja johtamisosaamisen varmistaminen. Myös moniammatillisen osaamisen vahvistaminen onnistuu aiempaa paremmin hyvinvointialueen kokoisessa organisaatiossa. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistetään. Toimintakulttuurin rakentamisella, joka perustuu arvoihin, eli ihmislähtöisyyteen, yhteistyöhän ja vastuullisuuteen, nähdään olevan henkilöstön pitovoimaa lisäävä vaikutus.

Vastauksessa nostetaan myös esille se, että lainsäädännön ja muiden velvoitteiden suhteen tulisi tehdä kokonaistarkastelu. Asetetut normit ovat paikoin liian tiukat ja niissä pysymisen tavoite haastaa asukkaiden palvelutarpeeseen vastaamisen, eli monet normit jäykistävät asiakaslähtöisen palveluntuotannon. Tässä suhteessa tarvittaisiin normien purkua.

Vastauksesta ilmenee myös, että siirtyminen yhden järjestäjän malliin erittäin hajanaisesta järjestämismallista on jo edistänyt yhdenvertaisuutta keskisuomessa, vaikka hyvinvointialueen toiminta on vasta käynnistynyt.

Investointien suhteen hyvinvointialueen vastauksessa nostetaan esille, että investointien suunnittelun mallia ja lainanottovaltuutta tulee jatkossa muuttaa. Nykyinen lainsäädäntö, jossa yli 12 kuukautta pitkät sopimukset rinnastetaan investointeihin ja velvollisuus osoittaa koko investointihankkeen rahoitus ensimmäisenä sitoumusvuonna, on epätarkoituksenmukainen ja liian jäykkä. Samalla hyvinvointialueiden lainanottovaltuuden määrittelyä tulisi muuttaa. Nykyinen laskentakaava on liian tiukka ja kaavamainen. Pahimmillaan malli voi pakottaa hyvinvointialueet epätaloudellisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi vuokrasopimuksien hyväksyminen tulee merkittävästi lisäämään vuosien 2026 ja 2027 investointisuunnitelmaan sisältyviä investointeja tai investointeja vastaavia sopimuksia. Nämä eivät vielä sisälly hyväksyttyyn ja voimassa olevaan investointisuunnitelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt hyvinvointialueita tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilaa koskevan selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisesti. Selvitys tarvitaan syksyn 2023 hyvinvointialueneuvotteluja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arvioita sekä STM:n vuosittaista selvitystä varten. STM on toimittanut viiden kysymyksen kokonaisuuden, johon STM on pyytänyt toimittamaan vastauksen. Vuoden 2023 hyvinvointialueen selvityksen ensisijainen tarkoitus on harjoitella lakisääteisen selvityksen antamista.

Aluehallitus päätti yöaikaisen yhteispäivystyksen yleislääkärityön kilpailutusprosessista

Aluehallitus päätti käynnistää yöaikaisen yhteispäivystyksen yleislääkärityön kilpailutusprosessin.

Yleislääkäritasoisen yöpäivystystoiminnan kilpailuttamisen avulla saadaan näkemys siitä, että onko toiminta ylipäätään ulkoistettavissa sekä sen kustannustaso. Parhaassa tapauksessa yöpäivystyksen ulkoistamisella kustannustaso voidaan määrittää vuosien ajalle. Samalla voidaan myös turvata oma päiväaikainen toiminta sekä lääkärityövoiman riittävyys koko hyvinvointialueella.

Kilpailutuksen avulla voidaan katsoa ja vertailla oman toiminnan ja ulkoistuksen kustannuksia ja tehdä paras valinta kokonaisuus huomioiden. Omilla paikallissopimuksilla kustannus on noin miljoona euroa vuodessa. Lisäksi seuraavan päivän lääkärivajeesta aiheutuu kuluja, jotka ovat 125 000-250 000 euroa. Kilpailutuksella tavoitellaan samaa tai edullisempaa kustannustasoa.

Aikaisemmin Keski-Suomen alueen kunnat ovat hoitaneet päivystysvelvoitteen lähinnä ostopalvelusopimusten kautta. Nyt yksityinen palveluntuottaja on irtisanonut toimitustakuiset yöpäivystyssopimukset. Tämän vuoksi osa vuoroista on tulossa jatkossa terveysasemien lääkäreiden hoidattavaksi.

Nykyisen kaltaiseen yöpäivystysjärjestelmään liittyy päiväaikaisen toiminnan tuottamisen ongelmat ja riski kustannustason nousuun. Omana tuotantona yöaikainen työskentely vähentää päiväaikaista lääkärityötä. Lisäksi yöpäivystysvelvoite vaikeuttaa merkittävästi lääkärirekrytointia, koska yöpäivystys koetaan raskaaksi eikä yöpäivystys kuulu enää terveyskeskuslääkäreiden työnkuvaan kuin muutamilla paikkakunnilla.

Aluehallitus otti päätöksessään huomioon työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan evästyksen. Kilpailutusprosessissa on tärkeää ottaa huomioon yöpäivystysvuoron ennakkovarausmahdollisuus omalle henkilöstölle, ja että tavoitteena olisi tuottaa yöpäivystyksiä mahdollisimman paljon omana toimintana. Päivystysosaamisen säilyminen omassa organisaatiossa nähdään tärkeänä. Hyvinvointialueen vasta käynnistyttyä on oletettavaa, että myös oman palvelutuotannon kehittämiseen voidaan saada aikaan toimivia ratkaisuja yöpäivystyksen kuorman pienentämiseksi ja työn mielekkyyden lisäämiseksi. Oman toiminnan kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Yleislääkäritasoinen yöpäivystys toimii Sairaala Novassa klo 22-8. Yöpäivystyksessä on sunnuntaista torstaihin yksi lääkäri ja perjantaina ja lauantaina kaksi lääkäriä vuorossaan. Potilaita käy keskimäärin yövuoron aikana noin 20-25, viikonloppuisin potilaita käy kahdella lääkärillä yhteensä noin 30.

Koululaisten silmälääkäri- ja optikkopalvelut kilpailutetaan

Aluehallitus päättää hyväksyä kilpailutuksen käynnistämisen koululaisten silmälääkäri- ja optikkopalvelusta.

Koululaisten optikko- silmälääkäritutkimuksia tehdään Keski-Suomen hyvinvointialueella noin 800 kappaletta vuosittain. Hyvinvointialueella ei ole kyseistä palvelua omassa tuotannossa, eikä sitä ole tarkoituksenmukaista tuottaa omana palveluna.

Koululaisten silmälääkäri- ja optikkopalveluista on useita kunnista Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirtyneitä sopimuksia tai käytänteitä, joiden pohjalta toimintaa jatketaan vuoden 2023 loppuun saakka. Lisäksi koululaisten silmälääkäripalveluun on Keski-Suomen hyvinvointialueella tulossa palveluseteli ja optikkopalvelun palveluseteli on valmisteilla, mutta lain mukaan palveluseteli ei voi olla ainoa tapa tuottaa palvelua. Tavoitteena on, että uudet ostopalvelusopimukset palvelusetelituotannon lisäksi ovat käytössä 1.1.2024 alkaen.

Kyseiseen palveluun on osoitettu määräraha kouluterveydenhuollon käyttötaloudessa. Silmälääkärin hankinnan arvioitu arvo on noin 130 000 euroa neljän vuoden ajalle laskettuna. Optikkopalvelun hankinnan arvioitu arvo on noin 32 000 euroa neljän vuoden ajalle laskettuna.

Lisäksi aluehallitus nimesi Hyvil Oy:n nimitystoimikunnan kokoukseen aluehallituksen puheenjohtajan Maria Kaisa Aulan ja Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtajan Heikki Laukkasen itäisen YTA-alueen hyvinvointialueiden valmistelemalla tavalla sekä nimesi talousjohtaja Aija Suntioisen Monetra Oy:n yhtiökokousedustajaksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

 

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073