Aluehallitus esittää tuottavuusohjelman hyväksymistä aluevaltuustolle

Tuottavuusohjelmalla tasapainotetaan hyvinvointialueen taloutta ja edistetään strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Tuottavuusohjelmalle on muodostettu viisi kärkiteemaa:

1. Palvelukanavien ja palveluverkoston tavoitteellinen uudistaminen
2. Ikääntyneiden palvelurakenteen muutoksen tuen vahvistaminen
3. Henkilöstön pitovoimatekijöiden kokonaisvaltainen uudistaminen
4. Hankintojen ja ostojen strateginen hyödyntäminen
5. Tietohallinnon uudistaminen ja tiedolla johtamisen vahvistaminen

Kärkiteemojen osalta on tunnistettu mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen vuoteen 2026 mennessä yhteensä 48-103 miljoonalla eurolla. Lyhyen aikavälin toimenpiteiden, joilla karsitaan kustannuksia, arvioidaan mahdollistavan noin 6-10 miljoonan euron kustannusten kasvun hidastamisen. Tämän hetken tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous olisi jäämässä tänä vuonna 51 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Tuottavuusohjelmatyön tueksi henkilöstölle tulee aloitekanava tuottavuusideoiden esittämiseksi.

Tuottavuusohjelman avulla on tavoitteena saavuttaa toiminnassa sellaisia muutoksia, joilla voidaan hidastaa arvioitua kustannusten kasvua. Talousarvion mukaisesti suunnitelmana oli, että tuottavuusohjelmalle laaditaan hyvinvointialuetasoinen malli, joka koostuu erillisistä tuottavuushankkeista tai -toimenpiteistä, jotka kohdistuvat eri teemoihin.

Ehdotetut toimenpiteet ovat eri tyyppisiä:

1. Kustannusten karsimisen toimenpiteet, jotka ovat lyhyen tähtäimen säästötoimenpiteitä, joilla pystytään lyhyellä aikavälillä vähentämään kustannuksia
2. Tuottavuuden parantamisen toimenpiteet, jotka ovat keskipitkän aikavälin rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja joiden myötä tuottavuutta pystytään parantamaan 1-3 vuoden aikajänteellä
3. Uudistumisen toimenpiteet, jotka mahdollistavat mm. palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja yhteistyön parantamisen. Toimenpiteistä ei lyhyellä aikavälillä realisoidu kustannusvaikutuksia.

Lisäksi kärkiteemojen mukaisia hankkeita ja toimenpiteitä tarkennetaan osana vuoden 2024 talousarviovalmistelua ja ne huomioidaan muita strategian toimeenpano-ohjelman mukaisia ohjelmia laadittaessa. Tuottavuusohjelman toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosikatsauksissa ja tuottavuusohjelmaa täydennetään tarpeen mukaan vuosittain. Lisäksi aluehallitus arvioi erikseen hoidon jatkuvuuden vaikutuksia tuottavuuteen.

Lisäksi aluehallitus päätti valtiovarainministeriöltä saadun valtionavustuksen kohdentamisesta. Avustuksen käytön seurannan ja raportoinnin kannalta on tarkoituksenmukaista kohdentaa valtionavustuksen käyttö selkeisiin tuottavuusohjelman isoihin toimenpidekokonaisuuksiin, joilla tavoitellaan tuottavuuden parantumista. Avustuksen käyttökohteiksi on suunniteltu erityisesti digitaalista siirtymää tukevia toimenpiteitä. Keski-Suomen hyvinvointialueelle on siirtynyt toimintaa monista eri organisaatioista ja toiminnassa käytettävissä tietojärjestelmissä on paljon harmonisoitavaa. Aluehallitus hyväksyy täsmällisemmän suunnitelman avustuksen käytöstä osana käyttösuunnitelmapäätöksiä. Hyvinvointialue on saanut 19,2 miljoonaa euroa valtionavustusta toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023-2025. Avustusta saa käyttää muutos- ja tuottavuusohjelmaan tai sitä vastaavaan ohjelmaan käyttökohteisiin, joihin liittyvät kustannukset ovat kertaluonteisia tai tilapäisiä. Avustusta ei saa käyttää hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen.

Talousarviomuutokset aluevaltuustolle

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy talousarviomuutokset, jotka ovat teknisiä.

Hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarviomuutoksiin on tunnistettu kahdenlaisia tarpeita. Teknisiä muutoksia ja talousarvion loppusummaan ja tulostavoitteeseen vaikuttavia muutoksia. Tekniset muutokset koskevat käyttötalouden suunnitelman määrärahojen siirtoja eri toimialojen, vastuualueiden ja palvelualueiden välillä. Niillä ei ole vaikutusta koko hyvinvointialueen talousarvion loppusummaan tai tulostavoitteeseen. Nyt talousarvioon tehdään tekniset muutokset ja talousarvion loppusummaan vaikuttavat muutokset on tarkoitus valmistella syksylle.

Lisäksi aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyy investointisuunnitelman sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen osasuunnitelmien muutokset. Investointisuunnitelman osalta on tarve tehdä ensihoidon kalustoa koskeva siirto pelastustoimen osasuunnitelmasta sosiaali- ja terveystoimen osasuunnitelmaan. Tämä siirto ei muuta suunnitelmalla esitettyjen hyvinvointialueen investointien kokonaismäärää.

Lisäksi aluehallitus hyväksyi liitteessä esitetyt tekniset talousarviomuutokset käyttösuunnitelmaan, sillä edellytyksellä, että aluevaltuusto hyväksyy esitetyt talousarviomuutokset.

Tilinpäätösennuste alijäämäinen 51 miljoonaa euroa

Aluehallitus käsitteli neljännesvuosikatsausta. Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi-maaliskuun talouden seurantatietojen perusteella muodostettu tilinpäätösennuste näyttää, että hyvinvointialueen talous olisi jäämässä aiemman ennusteen mukaisesti alijäämäiseksi 51 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.

Hyvinvointialueen taloutta rasittavat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, energian hinnan nousu, otsopalvelujen hinnan korotukset ja palkkaratkaisut. Lisäksi myös muissa henkilöstömenoissa on tunnistettu ylityspainetta. Ennusteeseen liittyy vielä hyvin paljon epävarmuustekijöitä.

Ennusteen mukaiset menopaineet eivät vielä näy alkuvuoden toteumassa. Alkuvuoden toteutuneet menot alittavat talousarvioin.

Alkuvuonna hyvinvointialueen toiminnan aloittaminen on haastanut työntekijöiden hyvinvoinnin tilaa. On kuitenkin merkkejä, että tilanne on vakiintumassa parempaan suuntaan. Voimavaroja on kohdistettu niin, että toiminta saadaan sujuvaksi ja virheet ja virhetilanteet korjatuksi niin nopeasti kuin mahdollista. 26 eri organisaatiosta kootun hyvinvointialueen toiminnan aloitus on suuri ponnistus ja monia asioiden valmistelua on jatkettu ensimmäisten kuukausien aikana. Henkilöstölle toiminnan aloitus näkyi osittain sisäisten palvelujen viiveenä ja esim. palkkapoikkeamina, koska tietojen siirroissa oli virheellisyyksiä luovuttajien tiedoissa sekä järjestelmien toimivuudessa.

Yhteisöllistä asumista ikääntyneille on aloitettu lisäämään ja kehittämään. Kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot ja tehostettu kotikuntoutus asiakkaille ovat käytössä. Kotihoidon palveluissa välitöntä eli asiakkaan luona tehtävän työn työaikaa lisätään. Kotihoitoa tuotetaan ympärivuorokautisesti koko hyvinvointialueella ja kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään koko hyvinvointialueella.

Alkuvuonna hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi ja oikea-aikaisen palvelun kohdentamiseksi on otettu käyttöön yhtenäiset hoidon tarpeen arvioinnin kriteerit. Moniammatillisen tiimimallin käyttöönottoa lisätään vaiheittain. Lisäksi varmistetaan ajanvarauskirjojen aukiolo riittävän pitkälle niin, että kiireettömiä aikoja on saatavilla sekä avosairaanhoidossa että suun terveydenhuollossa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen vahvistamiseksi alueelliset lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimipisteet perustettu ja niille on rekrytoitu palveluvastaavat. Perheneuvolapalveluja on yhdistetty toimipisteisiin.

Etäpalveluja tarjotaan kaikissa palveluissa osana palvelutarjontaa. Hankkeet tukevat etäpalveluiden käyttöönoton laajentamista koko hyvinvointialueelle.

Lisäksi aluehallitus päätti, että hyvinvointialueen tytäryhtiön CeFICT Oy:n purkaminen käynnistetään osakeyhtiölain mukaisella menettelyllä. Hyvinvointialueen tytäryhtiöllä CeFICT Oy:llä ei ole ollut toimintaa eikä sille ole suunniteltu toimintaa. Hyvinvointialueen omistajaohjauksen periaatteiden mukaan hyvinvointialue omistajana arvioi säännöllisesti omistustensa tarkoituksenmukaisuutta. Mikäli omistamisen tavoitteet eivät enää toteudu, hyvinvointialue tekee tarvittavat päätökset omistuksesta luopumiseksi.

Kukkulan alueen sopimus aluevaltuustoon

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Kukkulan alueen uuden, täsmennetyn kiinteistösopimuksen. Kukkulan alueen uuden kiinteistösopimuksen osalta on jatkovalmistelussa arvioitu sen vaikutuksia aiempaa tarkemmin. Jatkovalmistelun perusteella uuteen sopimukseen ei ehdoteta muutoksia.

Uusi sopimus on hyvinvointialueen kannalta valmistelussa tehtyjen arvioiden mukaan 5,7-13,5 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäinen edellyttäen, että 25 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeus toteutuu kaavoituksessa.

Lisäksi uusi sopimus antaa selkeät askelmerkit kiinteistöasioissa hyvinvointialueen ja sijoittajakonsortion kesken ja sopimuksessa oleva lunastusoptio auttaa vuokrakauden päättyessä myös siinä tilanteessa, jos hyvinvointialue haluaakin lunastuksen sijasta neuvotella vuokrasopimuksen jatkamisesta.

Aluevaltuusto palautti kokouksessaan 7.2. uuden, täsmennetyn sopimuksen uudelleen valmisteluun lisäselvityksiä varten. Jatkovalmistelussa on tehty selvityksiä muun muassa tarkemmista kustannusvaikutuksista peruskorjaustarpeeseen liittyen, sisäilmasta ja valtion tuista.

Uudessa, täsmennetyssä sopimuksessa vuokrakohteiden F1, F2 ja 45 peruskorjaus siirtyy hyvinvointialueelle. Arvio korjaustarpeesta on 20 vuoden ajalle rakennustekniikan osalta 850 000 euroa ja taloteknisten järjestelmien osalta enintään 2 450 000 euroa. Myös alkuperäisessä sopimuksessa taloteknisten järjestelmien osalta korjausvastuu on hyvinvointialueella silloin, kun korjaus tehdään ylläpitona. Alkuperäisessä sopimuksessa se on vuokranantajalla, jos laitteen uusiminen tehdään käyttöiän päättyessä. Kiinteistöissä ei havaittu akuutteja sisäilmaongelmia. Kiinteistöjen käyttöaste vaihtelee 80-100 prosentin välillä. Uusi sopimus ei muuta tilannetta valtion tukien suhteen.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuokrasopimuksen hyväksymistä niin että,

• hyvinvointialueella on mahdollisuus saada alueelle 20 000 – 25 000 neliömetriä rakennusoikeutta, jos alueelle vahvistetaan asemakaava,

• hyvinvointialue voi lunastaa vuokrattavat kohteet eli F1, F2 ja 45 rakennukset vuokrakauden päättyessä. Lunastushinta on 20 miljoonaa euroa. Samalla rakennusten peruskorjausvastuu siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Rakennuksissa ei ole tiedossa merkittäviä peruskorjaustarpeita.,

• hyvinvointialueelle jää myös 5 000 neliömetrin alue, joka rajoittuu lunastusoption kohteena oleviin rakennuksiin. 

Nämä muutokset vastaavat ostajien ja Jyväskylän kaupungin kanssa neuvoteltua uutta, täydentävää sopimusta. Muilta osin uusi sopimus noudattaa sairaanhoitopiirin aiemmin neuvottelemaa sopimusta. Tämä tarkoittaa mm. Sisä-Suomen Sairaalan purkamista Äänekoskella.

Kukkulan alue Jyväskylässä on jäänyt Sairaala Novan valmistuttua pääasiassa tarpeettomaksi ja alueen kehittämistä varten Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki ovat perustaneet hankkeen vuonna 2016. Jyväskylän kaupunki tekee myöhemmin päätöksen asemakaavan mahdollisesta muuttamisesta.

Sairaanhoitopiiri on myynyt vuonna 2021 Kukkulan alueen ja Sisä-Suomen sairaalan 46 miljoonalla eurolla kiinteistösijoitusyhtiöille. Sairaanhoitopiiri on ollut Kukkulan alueen rakennuksissa F1, F2 ja 45 vuokralla vuoden 2022 alusta lähtien. Vuokrasopimuksen kesto on 20 vuotta ja vuokran määrä on 255 243,50 euroa kuukaudessa. Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri on vastannut omalla kustannuksellaan vuokratilojen huollosta ja ylläpidosta.

Solmittuun kauppaan on sisällytetty purkava ehto. Siinä tapauksessa, että vuokrasopimuksen siirtyessä Keski-Suomen hyvinvointialueelle, hyvinvointialue irtisanoisi tehdyn vuokrasopimuksen, olisi ostajilla oikeus purkaa kauppa. Hyvinvointialueilla on mahdollisuus irtisanoa vastaavat vuokrasopimukset ns. rajoituslain mukaisesti.

Sairaanhoitopiiri esitti viime keväänä hyvinvointialueelle, että hyvinvointialue luopuisi mahdollisuudestaan irtisanoa vuokrasopimus, jotta vaiheittain etenevä kauppa saataisiin päätökseen. Aluehallitus päätti tuolloin laittaa asian jatkovalmisteluun hyvinvointialueen edun arvioimiseksi ja hyvinvointialueen etua edistävän kokonaisratkaisun neuvottelemiseksi.

Kauppa ja siihen liittyvä vuokraussitoumus on tullut siis hyvinvointialueelle sairaanhoitopiiriltä valmiiksi neuvoteltuna. Aluehallitus on tarkastellut sopimuskokonaisuutta ja sen vaikutuksia nyt hyvinvointialueen näkökulmasta. Asiassa on edetty neuvotteluin. Muina vaihtoehtoina olisivat olleet vuokrasopimuksen hyväksyminen alkuperäisessä muodossaan tai sopimuksen irtisanominen.

Aluehallitus on johtanut selvittelyprosessia, määritellyt eri vaiheissa neuvottelutavoitteet ja valtuuttanut hyvinvointialuejohtajan käymään neuvottelut sijoittajakonsortion ja kaupungin kanssa.

Hallintosääntöön täsmennyksiä

Aluehallitus päätti ehdottaa, että aluevaltuusto muuttaa Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöä. Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä on tullut päivittämistarpeita hallintosääntöön. Niitä on kerätty helmi- ja maaliskuun aikana. Osa muutosehdotuksista on sisällöllisesti luonteeltaan selkeyttäviä, osa sisällöllisiä muutoksia.

Hallintosääntöön ehdotetaan esimerkiksi selkiytettäväksi, kuka valitsee toimielinten jäsenet. Riskienhallinnan jaoston nimi muutettaisiin sisäisen tarkastuksen jaostoksi ja tehtävät olisivat nimen mukaiset. Hankintavaltuuksiin ehdotetaan myös muutoksia.

Maria Kaisa Aula jääväsi itsensä asian käsittelystä ja Mervi Hovikoski toimi asiakohdan käsittelyn ajan puheenjohtajana.

Maksuton ehkäisy vakavasti päihderiippuvaisille

Aluehallitus päätti laajentaa maksuttoman ehkäisyn haavoittuvassa asemassa oleville yli 22-vuotiaille vakavasti päihderiippuvaisille päihdehuollon asiakkaille.

Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa alle 22-vuotiaille maksuttoman raskauden ehkäisyn ja ohjauksen. Jämsän ja Äänekoskella maksuton ehkäisy on jo aiemmin ollut tarjolla kaikille alle 25-vuotiaille. Seksuaaliterveyden edistämisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta katsotaan perustelluksi tarjota maksutonta ei-toivotun raskauden ehkäisyä sekä seksitautien tutkimusta ja hoitoa kohdennetusti erityisen haavoittuvassa asemassa oleville päihderiippuvaisille henkilöille sukupuolesta riippumatta.

Käypähoitosuositus raskauden ehkäisystä suosittelee päihteidenkäyttäjille helppoa raskauden ehkäisyn saamista. Päihteiden käyttö on epäonnistuneen raskauden ehkäisyn ja toistuvien raskaudenkeskeytysten riskitekijä.

Myös opioidikorvaushoidon käytännön oppaan mukaan raskauden ehkäisystä tulee aina kysyä ja antaa ehkäisyneuvontaa hoidon kaikissa vaiheissa. Vakavasti päihderiippuvaiselle tulee aktiivisesti tarjota mahdollisuutta pitkäaikaiseen ja luotettavaan ehkäisyyn, joka edellyttää paikallista yhteistyötä ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan ja päihdepoliklinikan toimijoiden välillä. Päihteiden käyttö altistaa seksuaaliselle riskikäyttäytymiselle ja seksitaudeille.

Vertti-toiminta järjestetään ostopalveluna

Aluehallitus päätti lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityksen mukaisesti hankkia jyväskyläläisten vammaisten lasten lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisen kouluaikoina aamuisin, pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusikäisten osalta iltapäivisin ja koulujen loma-aikoina ensisijaisesti ostopalveluna 9.8.2023 alkaen sekä käynnisti palvelun hankintaan liittyvän kilpailutusprosessin.

Kouluaamujen toiminta, pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusikäisten iltapäivätoiminta ja loma-aikojen niin kutsuttu Vertti-toiminta on tarkoituksenmukaista järjestää ensisijaisesti ostopalveluna. Lasten palvelun tarve vaihtelee koulupäivisin ja loma-aikoina. Tämän vuoksi henkilöstöjärjestelyt on haasteellista toteuttaa hyvinvointialueen omana tuotantona pysyvänä järjestelynä. Vammaispalveluissa ei ole vastaavaa toimintaa, johon Vertti-toiminnan voisi integroida.

Tulevan kesän Vertti-toiminnan hyvinvointialue järjestää omana tuotantonaan.

Kokonaisuudessaan Vertti-toiminnan kustannuksiksi on vuositasolla arvioitu 1,3 miljoonaa euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialue ja Jyväskylän kaupunki ovat sopineet, että Jyväskylän kaupunki tuottaa 3.6.2023 saakka erityishuoltolain perusteella järjestettävät Vertti-toiminnan palvelut erityishuollon piirissä oleville lapsille esiopetuksesta alkaen. Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää Vertti-toiminnan koulun loma-aikoina sekä arkiaamuisin ennen koulun alkamista vuoden 2023 kesälomasta lähtien. Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää pidennetyn oppivelvollisuuden esiopetusikäisten iltapäivätoiminnan. Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan Jyväskylän kaupunki kustantaa oppilailleen.

Vaativan erityisen tuen oppilaille erityishuoltalain perusteella järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä loma-ajantoimintaa on järjestetty Keski-Suomen hyvinvointialueella eri tavoin eri kunnissa. Palvelu on siirtynyt vuoden vaihteessa hyvinvointialueen vastuulle. Kunnissa käytössä olleet hyvät käytännöt on pyritty siirtämään hyvinvointialueelle ja yhteistyötä jatketaan nyt Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien välisenä yhteistyönä. Kuntien kanssa on aloitettu neuvotteluja asiassa ja osan kanssa palvelun ostamisesta jatkossakin kunnalta on tehty jo sopimus. Osassa kuntia palvelun piirissä olevien lasten määrä esim. kesäaikana on niin vähäinen, että palvelu järjestetään kotiin ostettavalla palvelulla.

Ville Väyrynen pyysi eroa aluehallituksesta

Ville Väyrynen on pyytänyt eroa aluehallituksen jäsenen ja 1. varapuheenjohtajan tehtävistään vedoten aikataulupäällekkäisyyksiin alkavassa kansanedustajan tehtävässä. Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää myöntää Ville Väyryselle eron aluehallituksen jäsenen ja 1. varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsee aluehallitukseen hänen tilalleen uuden jäsenen ja 1. varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Aluehallitus perusti sisäisen tarkastuksen päällikön viran

Aluehallitus perusti sisäisen tarkastuksen päällikön viran 15.5.2023 lukien. Viran kelpoisuusehtoina on soveltuva korkeakoulututkinto, toimialan tuntemus sekä riittävä johtamiskokemus. Alkuvuoden 2023 aikana sisäisen tarkastuksen yksikkö on organisatorisesti sijoitettu hallintopalveluiden palvelualueelle ja sisäisen tarkastuksen päällikkö on aloittanut työsuhteessa 27.2.2023. Nykyinen palvelussuhde on tarpeen muuttaa virkasuhteeksi. Tarve liittyy erityisesti siihen, että sisäisen tarkastuksen päällikön on jatkossa määrä toimia sisäisen tarkastuksen jaoston esittelijänä. Toimielimen esittelijän tulee olla virkasuhteessa.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tietoonsa saatetuksi, että kaikki valtuustoryhmät ovat raportoineet niille myönnetystä tuesta vuodelta 2022. Hallintojohtaja on hyväksynyt tulleet valtuustoryhmien raportit vuotta 2022 koskien siten, että käyttämättä jääneet tuet vähennetään vuoden 2023 maksettavista tuista.

Aluehallitus päätti hyväksyä koululaisten silmälääkärin vastaanoton palvelusetelin sääntökirjan liitteen mukaisesti voimaan 19.4.2023 alkaen. Jatkossa Oppilaan on päästävä silmälääkärintutkimukseen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun oppilaan huoltaja ottaa yhteyttä silmälääkäriin aikaa varatakseen. Palvelusetelin voimassaolo määritetään palvelusetelissä ja palveluseteli myönnetään korkeintaan neljäksi kuukaudeksi.

Aluehallitus päätti täydentää varajäsenehdotuksilla ateriapalveluyhtiöiden hallituskokoonpanoja varajäsenillä:

- Jämsän ateria- ja puhtauspalvelut Oy: varajäseneksi Jukka Haaparanta
- Karstulan seudun ravitsemuspalvelut Oy: varajäseneksi Markku Puro
- Keurusseudun ravitsemuspalvelut Oy: varajäseneksi Hilma Vepsäläinen
- Saarijärven seudun ravitsemuspalvelut Oy: varajäseneksi Mauno Vanhala
Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi tulleet yhtiökokouskutsut.

Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi hyvinvointialuejohtajan päätöksen siirtyviä sopimuksia ja omaisuutta koskevasta täydentämisestä sekä ehdottaa, että valtuusto merkitsee asian tiedokseen.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073