Hyppää pääsisältöön
Aluehallitus

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuoden 2023 talousarvion hyväksymistä

22.11.2022

Aluehallitus päätti esittää kokouksessaan 22.11. aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleisosineen, erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen.

Talousarviossa aluehallituksen priorisoimia toiminnan tavoitteita ovat:

  • henkilöstön työhyvinvointi, hyvä johtaminen ja määrätietoinen tavoitteellisuus näiden kehittämisessä,
  • ikääntyneiden palvelurakenteen uudistaminen, kuten yhteisöllisen asumisen lisääminen, kotihoidon vahvistaminen ja kuntouttavan toiminnan lisääminen,
  • hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi ja oikea-aikaisen palvelun kohdentamiseksi hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen,
  • lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ja
  • etäpalveluiden vahvistaminen osana lähipalveluiden kokonaisuutta.

Talousarvioon sisältyy tuottavuusohjelma, joka tarkentuu vuoden 2023 alkupuolella. Yksi tuottavuuden kasvattamisen keino on sähköisten palvelujen lisääminen lähipalvelujen rinnalle.

Talousarvio ja -suunnitelma toteuttavat hyvinvointialueen strategiaa ja turvaavat edellytykset hyvinvointialueen tehtävien hoitamiseen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen arvioidut menot ovat ensi vuonna noin 1 270 miljoonaa euroa. eli samalla tasolla kuin aiemmin julkaistu talousarvioesitys. Valtion rahoitus on noin 1 100 miljoonaa euroa. Maksutulot ovat noin 81 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset 37 miljoonaa euroa sekä muut toimintatulot 14 miljoonaa euroa.

Talousarvio on 4 prosenttia eli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntien tilinpäätökset valmistuttua hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa tarkistetaan ja hyvinvointialueille maksetaan rahoituksesta mahdollisesti puuttuva osuus kertakorvauksena. Kertakorvauksen suuruuden on arvioitu olevan 4 prosentin luokkaa.

Hyvinvointialueen talousarvio on laadittu Keski-Suomen kunnista ja hyvinvointialueelle siirtyvistä organisaatioista kerättyjen taloustietojen perusteella. Tämän takia talousarvioon liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Ensi vuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota talousarvion seurantaan ja raportointiin. Seurantatietojen perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ja täsmennyksiä talousarvioon. Talousjohtamisessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota taloussuunnittelun ja -seurannan oikeellisuuteen ja ajantasaisuuteen, sillä hyvinvointialueen talouden johtamisessa korostuu toimintakulujen kehityksen hallinta ja ennustettavuus.

Lisäksi valtuustotoryhmien tueksi esitetään 2 500 euroa aluevaltuutettua kohden. Pohjaesitys oli 1000 euroa aluevaltuutettua kohden. Eino Nissisen ehdottama ja Lotta Aholan kannattama muutos hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 8-5. Tuen määrän muutoksella ei ole vaikutuksia talousarvion loppusummaan. Lisäksi Katri Savolaisen ehdotti tuen määräksi 500 euroa aluevaltuutettua kohden Eila Tiaisen ja Kaisa Garedewin kannattamana. Esitetty tuki säilyi 2 500 eurossa äänestyksen jälkeen äänin 5-8.

Hoito- ja palveluketjujen toimivuutta kuvaavassa mittarissa tavoitteeksi asetettiin tilanteen paraneminen.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys julkaistiin 26.10.: https://hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-hyvinvointialuejohtajan-talousarvioesityksessa-keskeista-turvallinen-siirtyma

Aluevaltuusto on käynyt talousarvion lähetekeskustelun hyvinvointialuejohtajan esityksen pohjalta 1.11.

Lisäksi aluehallitus käsitteli talousarvioesitystä talousarvioseminaarissaan 16.-17.11.: https://hyvaks.fi/uutiset/aluehallitus-kasitteli-talousarvioesitysta-turvallisen-siirtyman-jalkeen-palvelut

Talousarviokirjaan 2023 on tehty aluehallituksen talousarvioseminaarissa linjaamat muutokset sekä muita teknisluonteisia tarkennuksia ja täsmennyksiä verrattuna hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen. Aluevaltuusto käsittelee talousarviota kokouksessaan 29.11.

Lisäksi aluehallitus valtuutti hyvinvointialuejohtajan tarvittaessa tekemään 2023 talousarvioon ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelmaan pieniä teknisluontoisia muutoksia.

Asiakasmaksujen periaatteet aluevaltuuston hyväksyttäviksi

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevat asiakasmaksujen yleiset perusteet. Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi luonnoksen asiakasmaksujen hinnastosta ja antoi evästykset asian jatkovalmisteluun.

Aluehallitus päätti myös, että maksujen perimättä jättämisen mahdollista toteutustapaa selvitetään tarkemmin ensi vuoden aikana ja asiasta päätetään myöhemmin erikseen. Maksujen perimättä jättämistä selvitetään vuonna 2023 erityisesti toimeentulotukiasiakkaiden osalta.

Asiakasmaksujen ja sosiaalihuollon palvelujen myöntämiskriteereiden vaikutuksia palveluiden käyttöön ja strategiassa määriteltyihin tavoitteiden toteuttamiseen arvioidaan vuoden 2023 aikana. Näiden pohjalta tehdään tarpeen mukaisia korjauksia, jotta asiakasmaksut ja palvelujen myöntökriteerit toteuttavat hyvinvointialueen ihmislähtöistä strategiaa.

Hyvinvointialueella, asiakkaan asuinkunnasta riippumatta, tulee olla yhdenmukaiset asiakasmaksut. Keski-Suomen hyvinvointialueen aloittaessa kuntien ja kuntayhtymien erilaiset asiakasmaksukäytännöt tullaan yhtenäistämään. Terveydenhuollon tasasuuruisissa asiakasmaksuissa ei ole ollut juurikaan merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Asiakkaan maksukyvyn mukaan määrättävissä maksuissa sekä tukipalveluissa sen sijaan on ollut kuntakohtaisia eroja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä pelastustoimen asiakasmaksut ovat voimassa 1.1.2023 alkaen. Asiakasmaksuissa käytetään myös siirtymäaikoja, jos siirtyvän asiakkaan maksu on muuttumassa. Uusille asiakkaille maksut otetaan käyttöön vuoden alusta.

Mikäli asiakkaalla on voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupäätös ja siihen liittyvä harkinnanvarainen asiakasmaksupäätös tai muu harkinnanvarainen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupäätös, asiakasmaksut säilyvät entisellään siirtymävaiheen ajan. Näissä maksuissa siirrytään yhtenäisiin maksuihin, kun asiakkaan palvelu tai maksupäätös seuraavan kerran päivitetään vuoden 2023 aikana.

Asiakasmaksujen hinnasto on valmisteltu hyvinvointialueen valmistelussa mukana olevien eri vastuualueista ja luovuttavista organisaatioista koostuvien asiantuntijatyöryhmien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuhinnastoa on täydennetty valmistelun edetessä esimerkiksi tuki- ja ateriapalvelujen osalta syksyn 2022 aikana. Vammaispalvelulain kokonaisuudistus on tulossa voimaan 1.1.2023, minkä vuoksi vammaispalvelun asiakasmaksuja joudutaan tarkentamaan lain valmistuttua siirtymäajan puitteissa.

Aluehallitus päättää joulukuussa asiakasmaksujen tarkemmista perusteista ja asiakasmaksujen euromääristä 1.1.2023 alkaen, kun aluevaltuusto on hyväksynyt asiakasmaksujen yleiset perusteet.

Vastaus terveyskeskusten käyntimaksuja koskevaan valtuustoaloitteeseen

Mauno Vanhala ym. valtuutetut ovat tehneet 6.9.2022 valtuustoaloitteen terveyskeskusten käyntimaksujen poistamisesta huono-osaisilta. Valtuustoaloitteen tekijät esittävät, että aluevaltuusto alkaisi välittömiin toimiin, joilla käyntimaksuja terveysasemalla lääkärin, hoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla ei perittäisi huono-osaisilta kuten peruskansaneläkeläisiltä, perustoimeentulotukiasiakkailta, tai muuten vähäosaisilta.

Maksujen perimättä jättämisen mahdollista toteutustapaa selvitetään tarkemmin ensi vuoden aikana ja asiasta päätetään myöhemmin erikseen. Maksujen perimättä jättämistä selvitetään vuonna 2023 erityisesti toimeentulotukiasiakkaiden osalta.

Aluehallitus päätti antaa vastauksen terveyskeskusten käyntimaksujen poistamista koskevan valtuustoaloitteeseen tiedoksi aluevaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Palvelujen myöntämisperusteet aluevaltuustolle hyväksyttäviksi

Aluehallitus päätti esittää seuraavien palvelujen myöntökriteerien hyväksymistä aluevaltuustolle ottaen huomioon siirtymäajat:

  • kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palveluiden myöntämisperusteet
  • omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja toimintaohje
  • vammaispalvelulain ja -asetuksen soveltamisohje sekä erityishuollon myöntämisperusteet
  • mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin tarjottavien ja asumispalveluiden myöntämisperusteet

Kyseisissä palveluissa myöntämisperusteet tulevat yhtenäistymään koko Keski-Suomessa, jotta asukkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Kussakin palvelussa on siirtyville asiakkaille siirtymäaika. Ennen kuin asiakkaiden palveluihin sovelletaan uusia, hyvinvointialueelle vahvistettuja myöntämisperusteita, heidät kontaktoidaan, arvioidaan heidän palvelutarpeensa, päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelma sekä tehdä palvelupäätökset. Myös palvelukuvausten mukaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee varmistaa koko hyvinvointialueella. Uusia asiakkuuksia koskisivat yhtenäistetyt myöntämisperusteet 1.1.2023 alkaen.

Koti- ja asumispalveluiden tavoitteena on, että keskisuomalaiset saavat palvelut oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Palveluissa keskeinen periaate on tukea arjessa apua tarvitsevien kykyä elää arvokkaasti ja omatoimisesti kotona oikea-aikaisilla ja riittävillä palveluilla sekä järjestää tarpeen mukaan ympärivuorokautista asumista ja hoitoa. Keski-Suomessa on kotihoidon palveluissa ja ikääntyneiden asumispalveluissa eroavuutta palvelujen kattavuudessa.

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen. Omaishoidon tuen myöntämisenperusteet, palkkiot ja omaishoidon tuen kokonaisuuteen kuuluvien palvelujen järjestäminen sekä omaishoidon tuen peittävyys vaihtelevat osin suurestikin kunnissa.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Kyseisiä palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle riittäviä ja sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Soveltamisohje sekä erityishuollon myöntämisperusteet 1.1.2023 alkaen jouduttaneen määrittelemään uudelleen hyvinvointialueelle siirryttäessä, sillä vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö on uudistumassa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tavoitteena on, että hyvinvointialueella asuvat saavat palvelut oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Palveluissa keskeinen periaate on tukea arjessa apua tarvitsevien asiakkaiden kykyä elää itsenäisesti kotona oikea-aikaisilla, toimintakykyä ja hyvinvointia tukevilla sekä riittävillä palveluilla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin tarjottavien ja asumispalveluiden myöntämisen perusteet jouduttaneen määrittelemään uudelleen hyvinvointialueelle siirryttäessä, sillä mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädäntö on uudistumassa.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteiden hyväksymistä muutettuna. Muutosta ehdotti Kaisa Garedew Eino Nissisen kannattama. Lastenhoidon lisäksi kotipalvelu voi olla konkreettista auttamista kotitöissä, kuten ruuanlaittoa, pyykinpesua tai siivousta. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arjen tukemista. Kotipalvelua myönnetään perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. Myöntämisperusteiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon myöntämisperusteet ja toimintaohjeen sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet ja soveltamisohjeen 1.1.2023 alkaen. Tällä hetkellä näissä palveluissa on jo koko Keski-Suomessa yhtenäiset myöntämiskäytännöt, joten siirtymäajalle ei ole tarvetta.

Aluehallitus päätti myös esittää aluevaltuustolle lastensuojelun perhehoidon toimintaohjeen ja lastensuojelun perhehoidon tuen ja kustannusten korvausten määrän hyväksymistä. Perhehoidon palkkioissa ja kulukorvauksissa sekä perhehoidon tuen ja kustannusten korvauksissa on ollut eroja Keski-Suomessa. Joissain tapauksissa myös palkkioiden ja kulukorvausten taso on jäänyt alhaiselle tasolle, mikä puolestaan vaikuttaa perhehoitajien saatavuuteen ja sen asemaan ensisijaisena sijaishuollon sijoitusmuotona. Peruspalkkio on esityksen mukaan sekä voimassa oleville sijoituksille että uusille, aloittaville perhehoitajille sekä sijoituksille 1.1.2023 alkaen 917,24 euroa. Myös kulukorvausta nostetaan niin nykyisille kuin 1.1.2023 alkaville uusillekin sijoituksille.

Lisäksi aluehallitus esitti aluevaltuustolle sosiaalisen luoton myöntämisperusteiden hyväksymistä, joka on koko Keski-Suomen laajuisena uusi palvelu. Sosiaalinen luototus on tarkoitus ottaa käyttöön kun sitä koskeva laki tulee voimaan 1.8.2023.

Vastaus sosiaalista luototusta koskevaan valtuustoaloitteeseen

Marika Visakorpi, Tony Melville, Meri Lumela, Katja Isomöttönen, Eila Tiainen, Kauko Isomäki sekä ryhmä muita valtuutettuja ovat tehneet 26.4. valtuustoaloitteen sosiaalisen luototuksen rahaston perustamisesta.

Valtuustoaloitteen tekijät esittävät, että Keski-Suomen hyvinvointialue perustaa sosiaalisen luototuksen rahaston 1.1.2023 alkaen. Sosiaalinen luototus kuuluu sosiaalihuoltoon, joka on siirtymässä hyvinvointialueille ja sen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista.

Keski-Suomessa sosiaalinen luotto on palveluna ollut tarjolla vain kolmessa kunnassa eli Jyväskylässä, Äänekoskella ja Toivakassa. Hyvinvointialueelle siirryttäessä sosiaalinen luotto laajentaa koko Keski-Suomeen. Sosiaalinen luototus on alkamassa hyvinvointialueen palveluna uuden lainsäädännön tultua voimaan 1.8.2023 alkaen.

Aluehallitus päätti antaa vastauksen sosiaalista luototusta koskevaan valtuustoaloitteeseen tiedoksi aluevaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Palveluseteleiden sääntökirjan yleinen osa aluevaltuuston käsittelyyn

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy palveluseteleiden sääntökirjan yleisen osan liitteineen käyttöön 1.4.2023 alkaen ja että aluevaltuusto hyväksyy palvelusetelitoiminnan siirtymäajan 1.1.-31.3.2023 sekä hyväksyy siirtymäajan Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvät palvelusetelitoiminnan sääntökirjat.

Palveluseteli on yksi tapa, jolla Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää vastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita asukkailleen oman tuotannon ja ostopalveluiden ohella.

Palvelun myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin, joka tehdään myöntämisperusteiden mukaisesti. Asiakkaan valitessa palvelusetelin hänelle myönnetyn palvelun järjestämistavaksi, valitsee asiakas haluamansa tuottajan hyväksytyistä palveluntuottajista. Palvelusetelien tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujentuottajien yhteistyötä.

Palvelusetelitoiminnassa ei muodostu sopimusta järjestäjän ja palveluntuottajien välille. Palvelusetelitoiminnassa sääntökirjat asettavat toiminnan ehdot ja kriteerit, joita järjestäjä ja palveluntuottaja sitoutuvat noudattamaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen kunnissa on ollut erilaisia käytäntöjä ja organisaatiokohtaisia sääntökirjoja palvelusetelitoimintaan liittyen

Palvelusetelitoiminnan siirtymää Keski-Suomen hyvinvointialueelle on valmistelu kesäkuusta 2022 alkaen. Palvelusetelitoiminnan valmisteluun on osallistunut Keski-Suomen organisaatioista edustajia ja yhteistyötä on tehty Keski-Suomen tuottajien kanssa. Palvelusetelikokonaisuuden valmistelun keskiössä on siirtymävaiheen turvaaminen ja asiakkaiden palveluiden jatkuvuus.

Palveluseteleiden sääntökirjan yleinen osa sisältää hyvinvointialueella käytössä olevien palvelusetelipalveluiden ehdot, palvelusetelituottajien hyväksymisen edellytykset, toiminnalle asetettavat edellytykset sekä hyvinvointialueen ja palveluntuottajan vastuut ja velvollisuudet. Sääntökirjan yleinen osa koskee kaikkia palveluntuottajia. Palveluntuottajat hyväksyvät sääntökirjan yleisen osan hakeutuessaan tuottajaksi hyvinvointialueelle ja sitoutuvat noudattamaan sitä.

Palvelusetelitoiminnan turvallisen siirtymän varmistaminen edellyttää siirtymäaikaa Keski-Suomen hyvinvointialueella hyväksyttyjen palveluseteleiden käyttöönotossa. Siirtymäajan tarkoituksena on turvata asiakkaille palvelusetelipalveluiden jatkuvuus ilman keskeytyksiä. Palvelusetelitoiminnassa siirtymäaika on toimittava organisaatioiden nykykäytännöillä ja organisaatiokohtaisilla sääntökirjoilla. Siirtymäaikana palvelusetelituottajina voivat toimia organisaatioissa hyväksytyt tuottajat.

Siirtymäaikana päätöksentekoon tuodaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle käyttöön tulevat palvelusetelikohtaiset sääntökirjat ja valmistellaan loppuun kaikki palvelusetelikokonaisuuteen liittyvät osa-alueet. Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelusetelipalvelut otetaan käyttöön 1.4.2023 alkaen. Hyvinvointialueen henkilöstöä, palveluntuottajia ja asiakkaita ohjeistetaan siirtymäajan käytännöistä.

Hoito- ja hoivapalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet aluevaltuuston hyväksyttäväksi

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy vuodelle 2023 edeltävän hoito- ja hoivapalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet sekä asiakaspalvelujen ostojen kauttalaskutuksen ja muiden palvelujen laskutuksen perusteet vuodelle 2023. Lisäksi aluehallitus siirti muiden palvelujen hintojen hyväksynnän edelleen toimialajohtajalle.

Tuotteistuksen tavoitteena on luoda asiakas- ja potilastietojärjestelmissä olevista käynneistä, hoitojaksoista ja asiakkuuksista yhtenäisiä, vertailukelpoisia ja kustannuksiltaan mahdollisimman homogeenisiä hoito- ja hoivakokonaisuuksia. Tuotteistettua toimintaa seurataan Logex Region-tietojärjestelmän avulla.

Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita kaikissa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköissä sisältäen myös ulkoistetut palvelut erikseen mainittavin poikkeuksin. Tuotteet kuvataan tarkemmin hoito- ja hoivapalveluhinnastossa, jonka hallitus hyväksyy talousarvion hyväksymisen jälkeen.

Erikoissairaanhoidon hoito- ja hoivapalvelut tuotteistetaan DRGFull -ryhmityksellä lyhythoitona ja hoitojaksoina. Perusterveydenhuollossa hoito- ja hoivapalvelut tuotteistetaan pDRG/EPR ja dDRG ryhmityksillä. Sosiaalitoimessa kotihoito ja asumispalvelut tuotteistetaan pDRG/EPR-tuotteina. Muun sosiaalitoimen osalta tuotteistusvalmistelu tehdään vuoden 2023 aikana vuoden 2024 päätöksentekoa varten.

Varallisuuden hoidon perusteet aluevaltuuston hyväksyttäväksi

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointialueen varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet. Varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteisiin on määritelty varallisuuden hoitoa sekä rahoitus- ja sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet sekä toimintaa rajaavat tekijät. Rahoitus- ja sijoitustoiminnan toteutumisesta raportoidaan aluehallitukselle ja aluevaltuustolle neljännes- ja puolivuosikatsausten sekä tilinpäätöksen yhteydessä.

Valtuuden myöntäminen lyhytaikaisen luoton ottamista varten aluevaltuustoon

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää vuodelle 2023 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 200 miljoonaa euroa hyvinvointialueen rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Hyvinvointialueet voivat ottaa pitkäaikaista lainaa ainoastaan valtioneuvoston vuosittain vahvistaman lainanottovaltuuden puitteissa, jota Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ole. Lainanottovaltuus ei koske lyhytaikaista eli alle 12 kuukautta kestävää lainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarvittavaa lyhytaikaista lainaa hyvinvointialue voi ottaa lainanottovaltuuden rajoittamatta.

Hyvinvointialue tulee todennäköisesti tarvitsemaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden varmistamiseksi johtuen tulojen ja menojen eriaikaisesta kertymisestä. Hyvinvointialueen lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen käytetään ensisijaisesti hyvinvointialuetodistuksia. Hyvinvointialue voi käyttää lyhytaikaisena rahoituslähteenä myös kestoltaan alle vuoden pituisia velkakirjoja tai rahalaitosten tarjoamia tili- tai luottolimiittejä.

Siirtyvät sopimukset aluevaltuustoon

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto päättää ottaa vastaan ja hyväksyä hyvinvointialueelle kokonaan siirtyvät sopimukset sekä jakaa ja ottaa jaetuilta osin vastaan jaettavat sopimukset.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen sisäiset sopimukset ja totesi hyvinvointialueelle siirtyvät ICT-sopimukset aluevaltuuston 6.9. käsittelemiksi.

Hyvinvointialueelle kokonaan siirtyvät sopimukset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyviä palvelu- ja tavarahankintasopimuksia sekä erilaisia yhteistyösopimuksia. Näitä sopimuksia hyödyntävät vain ne yksiköt, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluita ja pelastustoimen palveluita kunnissa tai kuntayhtymissä.

Jaettavat sopimukset ovat sopimuksia, joita myös kunta tarvitsee oman toimintansa järjestämiseen jatkossa, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueelle. Sopimus jaetaan ja otetaan jaetuilta osin vastaan, jos sopimus on hyvinvointialueen palveluiden katkeamattomaksi järjestämiseksi tarpeen ja tarkoituksenmukaisesti jaettavissa, ja jaon yksityiskohdista sovitaan.

Hyvinvointialueen sisäisiä sopimuksia ovat kuntien keskinäiset sekä kunnan ja kuntayhtymän väliset, hyvinvointialueelle siirtyvien palveluiden ostoa ja myyntiä koskevat sopimukset, jotka sopimuksina menettävät merkityksensä hyvinvointialueelle siirryttäessä.

Aluehallitus perusti pelastustoimeen ja konsernipalveluihin virkoja

Aluehallitus päätti perustaa 155 palomiehen virkaa, 5 ylipalomiehen virkaa, yhden asemamestarin viran, 16 paloesimiehen virkaa ja neljä ruiskumestarin virkaa sekä vahvisti kyseisten virkojen kelpoisuusehdot. Lisäksi aluehallitus perusti tilajohtajan ja asiakirjahallinnon päällikön virat.

Pelastustoimen virat ovat nykyisiä Keski-Suomen pelastuslaitoksen virkoja, jotka perustetaan nyt hyvinvointialueelle. Virkojen määrä ei kasva nykyisestä.

Erillisen tilajohtajan viran perustamista puoltaa se, että hyvinvointialueen tilamäärä on ensi vuoden alusta lukien yli 500 000 neliötä ja käsittää useita satoja eri rakennuksia ympäri Keski-Suomea. Vuokrasopimusten yhteenlaskettu vuosiarvo on yli 60 miljoonaa euroa. Tilakokonaisuuden hallinnointi ja tuleva palveluverkkotyö vaativat erillisen ja ammattitaitoisen tilapalveluorganisaation, jotta palveluille voidaan taata terveelliset, turvalliset ja kustannustehokkaat toimitilat. Lisäksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi irrottaa tilahallinto kiinteistö- ja tekniikkapalveluista omaksi yksiköksi konsernipalveluiden toimialajohtajan alaisuuteen.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi vuokrattavien tilojen tilannekatsauksen.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi vuokrattavien tilojen tilannekatsauksen. Kuntien sote kiinteistöt ja tilat, jotka tullaan vuokraamaan hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen on käyty neuvotteluissa läpi. Neuvottelut ovat edenneet marraskuun aikana sopimusten luonnosvaiheeseen, mitkä tullaan tarkistamaan sen jälkeen allekirjoittamaan joulukuussa.

Kuntien omistamille hyvinvointialueelle vuokrattaville kiinteistöille tehdään uudet vuokrasopimukset vuokra-asetuksen mukaisilla ehdoilla ja ne tulevat voimaan 1.1.2023.

Loka-marraskuussa on ollut meneillään tiloihin tutustuminen kaikissa kunnissa. Päätös vuokrauksesta tehdään joulukuussa ja sopimukset astuvat voimaan 1.1.2023. Vuokra-aika sopimuksissa kunnilta vuokrattavista tiloista tulee olemaan asetuksen mukainen 3+1 vuotta.

Kuntien omia ja sisään vuokrattuja kiinteistöjä on yhteensä n.400 kappaletta, joiden vuokravaikutus vuodelle 2023 on 63 miljoonaa euroa.

Kuntien ulkoa vuokraamien kohteiden vuokrasopimukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle. Esimerkiksi Sote- kuntayhtymä Saarikan Kannonkoskella, Karstulassa, Kivijärvellä, Kyyjärvellä, sekä Saarijärvellä olevien kiinteistöjen sopimukset tulevat siirtyvinä sopimuksina hyvinvointialueelle.

Sopimusneuvotteluissa on varmistettu, että kiinteistöihin tuotettavat palvelut säilyvät myös ensi vuoden alussa, (mm. siivous, kiinteistönhoito, jätehuolto). Näiden kustannusvaikutus on ylläpitovuokrassa.

Poistosuunnitelma aluevaltuustoon

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi liitteenä olevan poistosuunnitelman ja vahvisti pienhankintarajaksi 10 000 euroa. Poistojen tarkoitus on, että pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika riippuu hyödykkeeseen liittyvistä tulonodotuksista ja hyödykkeen palvelutuotantokyvystä. Taloudellinen käyttöaika on yleensä todellista käyttöaikaa lyhyempi.

Lisäksi aluehallitus nimesi hyvinvointialuejohtajan sijaiset. Hyvinvointialuejohtajan ollessa poissa tai esteellinen tai viran ollessa avoinna, hyvinvointialuejohtajan sijaisena toimivat sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo ja konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä.

Pelastusjohtajien kokous on esittänyt pelastusjohtaja Seppo Lokkaa Etelä-Savon hyvinvointialueelta hyvinvointialueiden pelastustoimien edustajaksi sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan valmiuden ja varautumisen jaostoon. Aluehallitus hyväksyi pelastuslaitosten kumppanuusverkoston pelastusjohtajien kokouksen nimeämisesityksen. Sisäministeriö on pyytänyt hyvinvointialueita nimeämään yhteisen pelastustoimien edustajan jaostoon.

Aluehallitus nimesi Lounais-Suomen alueelliseen romaniasian neuvottelukuntaan Laura Vänttisen, joka toimii aikuissosiaalityön ja kuntouttavien palvelupäällikkönä Jyväskylän kaupungilla. Neuvottelukunta on viranomaisten, romaniedustajien ja kuntaedustajien yhteistoimintaelin. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi, tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi ja romaniväestön työllistymisen edistämiseksi sekä edistää syrjinnän poistamista ja rominakieltä ja kulttuuria.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

  • aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
  • hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073