Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2024 talousarvion muutoksineen - Keski-Suomen hyvinvointialue uudistuu turvallisesti

Hyvinvointialuejohtaja muutti talousarvioesitystään järjestöavustusten ja ilta- ja viikonloppujen kiirevastaanottotoiminnan osalta.

Vuoden 2024 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2025–2026

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2024 talousarvion ja vuosien 2025–2026 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleisosineen ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen aluehallituksen esityksen mukaisena.

Hyvinvointialuejohtaja muutti talousarvioesitystään seuraavasti:

Sosiaali- ja terveyspalvelut, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus

• Sopeutus- ja tuottavuustoimenpide kiirevastaanottotoiminnan uudistuksesta poistetaan talousarvioesityksestä ja asiakokonaisuus valmistellaan uudelleen osana aluehallituksen 7.11.2023 käynnistämää sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyötä. Toimenpiteen säästövaikutus 1,28 M€ säilyy talousarviossa ja se kohdennetaan uudelleen sosiaali- ja terveystoimen toimialalle käyttösuunnitelmapäätöksen yhteydessä.

Konsernipalvelujen toimiala, Strateginen johtaminen ja kehittäminen, Hyvinvointi ja kumppanuudet

• Järjestöavustusten määrärahaa lisätään 100 000 euroa ja suunniteltua järjestöavustusten leikkausta ei toteuteta. Aluehallitus pitää tärkeänä kumppanuuksia järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Lisäksi valtuustoryhmien tukemiseen varattua ryhmärahaa esitetään äänestyksen jälkeen (6-7) pienennettäväksi 172 500 eurosta 69 000 euroon.

Kohti turvallista uudistumista

Keski-Suomen hyvinvointialueen toiminta etenee kohti vakiinnuttamisen ja turvallisen uudistumisen aikaa. Keskeisimpänä tehtävä hyvinvointialueella on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Vuosi 2024 on vielä talouden tulokseltaan tappiollinen, mutta jo vuoden 2025 tuloksen ennakoidaan olevan positiivinen. Talous tasapainotetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

- Keski-Suomessa etenemme oman strategiamme mukaisesti kohti ihmisille hyvää ja taloudeltaan kestävää hyvinvointialuetta. Tämä tarkoittaa maltillista talouden tasapainottamisohjelmaa, jolla turvataan ihmisille tärkeät palvelut koko Keski-Suomessa. Vuotta 2023 on leimannut työn aloittaminen ja keskeneräisyys. Nyt otamme suuntaa kohti vakautta ja luotettavuutta, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen linjausten ja pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätösten myötä hyvinvointialueella aloitetaan vuonna 2024 strategian toimeenpano-ohjelman toteuttaminen.

-Onnistuminen strategian toimeenpano-ohjelmissa on keskeistä lähivuosien menestyksessä niin toiminnan ja talouden tasapainon kannalta. Kustannuksien säästöjä haemme muun muassa vuokratyövoiman vähentämisellä ja hyvinvointialueen oman tuotannon lisäämisellä, toimintatapojen ja organisaatiorakenteen muutoksella sekä sähköisten palveluiden laajalla kehittämisellä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Suurimmat haasteet hyvinvointialueella liittyvät toiminnan rahoitukseen ja henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. Hyvinvointialue suurena työnantajana pystyy vaikuttamaan henkilöstöohjelmallaan henkilöstön pito- ja vetovoimaan.

- Henkilöstön saatavuus on suurin uhka palveluille. Siksi henkilöstöohjelman ripeä toimeenpano on aluehallituksen prioriteetti, sanoo Aula.

Hyvinvointialue antaa mahdollisuuden kehittää ja uudistaa palveluita tietoon ja osaamiseen perustuen. Investoinnit esimerkiksi tutkimus, koulutus, kehittäminen ja innovaatio -toimintaan ja digitaalisiin palveluihin sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen ei olisi mahdollista ilman hyvinvointialuetta. Ensi vuonna muun muassa luodaan asiakaspalautejärjestelmät koko hyvinvointialueelle. Asiakkaiden ja henkilöstön palautteen huomioimista toiminnan kehittämisessä lisätään kauttaaltaan.

Mahdollisuuksia kustannusten kasvun hillintään tuo myös Itäinen alueyhteistyö (YTA), joka ensi vuonna tiivistyy.

Ensi vuoden säästötoimenpiteet, joilla on henkilöstövaikutuksia, keskittyvät ensisijaisesti hallintoon ja tukipalveluihin. Hyvinvointialueen organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimivuutta tullaan arvioimaan vuoden 2024 aikana. Talousarviossa suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutuksia on jo käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin talousarvioesitys julkaistiin 31.10.2023.

Hyvinvointialueen talouden kokonaiskuva

Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on jäämässä alijäämäiseksi noin 94 miljoonaa euroa. Keskeisin syy syntyvään alijäämään on rahoitusmallissa, joka ei riittävästi huomioi 1.1.2023 hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan kustannustasoa eikä vuoden 2023 aikana tapahtunutta nopeaa kustannustason nousua. Rahoitusmallista johtuva rahoituksen vaje on yli 80 miljoonaa euroa. Kustannustason nousun taustalla ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu, ostopalveluiden hintojen, tilavuokrien sekä korkojen nousu ja inflaatio. Rahoitusvaje tulee jatkumaan vuonna 2024.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on jälkijättöinen. Vuoden 2023 rahoitus on pohjana vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään lainsäädännön mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin. Hyvinvointialueen toimintaa haastaa lainsäädännöllisten velvoitteiden ja rahoituksen riittävyyden epätasapaino. Hyvinvointialueen tulee huolehtia lakisääteisistä palveluista ja perusoikeuksista samaan aikaan kun rahoitusjärjestelmä on alimitoitettu, toimintaa vaikeuttaa mittava henkilöstöpula ja ikääntyvän väestön myötä palvelutarve kasvaa. Myös talouden toimintaympäristö jatkunee epävakaana, kun maailmantilanne, inflaatio ja korot ja edelleen jatkuvat työvoiman saatavuuden haasteet tuovat epävarmuutta talouden näkymään.

Vuoden 2024 talousarviosta esitetään -50,4 miljoonaa euroa alijäämäistä. Rahoitusvajeen ollessa yli 80 M€ edellyttää esitetty taso mittavasta alijäämästä huolimatta merkittävää talouden sopeuttamista jo vuonna 2024. Talousarvioon sisältyvillä tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteillä tavoitellaan 47,9 M€ vaikutusta vuonna 2024.

Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökanta on se, että hallitusohjelman julkisen talouden linjaukset eivät ole yhteensopivia sisällöllisen puolen kanssa. Tämä tuo epävarmuutta hyvinvointialueiden toimintaan. Hyvinvointialuejohtaja Tollet on suositellut, että valtioneuvosto antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Nyt takarajana on vuosi 2026. 

Hyvinvointialue pyrkii vastaamaan talouden tasapainottamiseen toimenpidekokonaisuudella, joka koostuu seuraavista toimenpiteistä:

1) Aluevaltuuston toukokuussa 2023 hyväksymän tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet

2) Vuoden 2024 talousarviovalmistelun yhteydessä suunnitellut muut talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosille 2024–2026

3) Hyvinvointialueen yleiset toimenpiteet ja välittömästi toteutettavat lyhyen aikavälin säästö- ja sopeuttamistoimenpiteet

4) Edunvalvonta hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja lainsäädännön velvoitteisiin vaikuttamiseksi

Toimialojen katsaukset

Osana hyvinvointialueen talousarviota konsernipalveluiden toimialalla on valmisteltu tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteitä yhteensä noin yhdeksän miljoonan euron edestä, joka on 3–4 % konsernipalveluiden talouden loppusummassa. Toimenpiteet ovat pääosin rakenteellisia johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen muutoksia ja toimintatapojen uudistuksia, joilla tavoitellaan vaikuttavia ja pysyviä kustannussäätöjä. Nämä toimenpiteet toteuttamalla konsernipalveluiden toimintakulut ovat vuonna 2024 matalammalla tasolla kuin kuluvana vuonna.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalla on valmisteltu tuottavuus- ja sopeutustoimenpiteitä yhteensä noin 33 miljoonan euron edestä, joka on noin 3 % sosiaali- ja terveyspalveluiden talouden 2023 toteumaennusteesta käyttömenojen osalta. Palvelutuotannon uudistumista ja integraatiota tehdään sosiaali- ja terveyspalveluiden neljän vastuualueiden kesken.  

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuualueen uudistumisen esimerkkejä:

• Lastensuojelun oman laitoshoidon laajentaminen
• Perhehoidon maksuperusteiden yhtenäistäminen ja perhehoidon osuuden lisäämiseen suhteessa lastensuojelun laitoshoitoon
• Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatrian, lastensuojelun, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja opiskeluhuollon integraatiota kehitetään
• Mielenterveys- ja päihdepalveluiden painopistettä siirretään erikoistuneista psykiatrisista hoidoista lasten ja nuorten toimintakyvyn tukemiseen arjessa.
• Lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden alueellinen saatavuus yhdenvertaistuu ja perhekeskustoiminnan rakenteita vahvistetaan.

Koti- ja asumispalveluiden vastuualueen uudistumisen esimerkkejä:

• Ikääntyneiden asumispalveluiden palvelurakennetta kevennetään ja lisääntyvään palvelukysyntään vastataan.
• Noin 50 yhteisöllisen asumisen paikkaa ja 40–50 kuntoutus-, arviointi- ja kriisi ja lyhytaikaishoidon paikkaa tullaan lisäämään.
• Koti- ja asumispalveluissa vahvistetaan omaa palvelutuotantoa erityisryhmien kotiin vietävissä palveluissa ja asumispalveluissa esimerkiksi Sääksvuoren palvelukodin liikkeenluovutuksen myötä.
• Asiakas- ja palveluohjausta keskitetään esimerkiksi huoli-ilmoituksissa, palvelutarpeen arvioinneissa ja uusien asiakkaiden kotiutuksissa.
• Etävastaanottojen kehittäminen käynnistetään, kotihoidossa lisätään etähoivalaitteiden ja lääkerobottien käyttöä, turvapalveluita tullaan lisäämään ja yöaikaista hoitoa kehitetään teknologisin ratkaisuin.
• Seniorineuvola-toimintamallia kehitetään.
• Tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden neuvottelukunta lähtee kehittämään ikääntyneiden kuntoutusta. Suunnitteilla on Hyvän arjen opetus- ja tutkimuskeskus ja uusi opetushoivakoti, joka toimisi lyhytaikaista hoitoa toteuttavana kuntoutus- ja arviointiyksikkönä.

Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualueella sähköiset palvelut laajenevat koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Esimerkkejä uudistumisesta ovat:

• Moniammatillisen tiimimallin toimintaa jatketaan vastaanottotoiminnassa. Toimintamallin avulla hoidon jatkuvuutta parannetaan terveys- ja hoitosuunnitelmien päivittämisellä sekä omahoitaja ja omalääkäreiden nimeämisellä paljon palveluja käyttäville ja pitkäaikaissairaille ja myös lyhytkestoisissa hoitoprosesseissa.
• Hoidon tarpeen arviointia kohdennetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä fysioterapian ensilinjalla.
• Suun terveydenhuollossa lisätään ja laajennetaan sähköisiä palveluita muun muassa etävastaanottojen avulla sekä lisätään liikkuvia palveluita kuten liikutettavaa hammashoitohuonetta.
• Moniammatillinen yhteistyö vahvistuu Vaalijalan kehitysvammapoliklinikan siirtyessä hyvinvointialueen toiminnaksi.
• Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä otetaan käyttöön kenttäjohtojärjestelmä, jolla edistetään moniviranomaisyhteistyötä.
• Asiakkaiden mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin sosiaalipalveluihin kuten kuntouttavaan työtoimintaan lisätään sekä asunnottomuutta ehkäistään ja vähennetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Sairaalapalveluiden vastuualueella tuottavuutta kehitetään muun muassa resurssitehokkuudella sekä vastuualueiden välisellä integraatiolla. Tavoitteena on karsia päällekkäistä työtä, keskittää erikoisosaamista, yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja parantaa yhdenvertaista hoitoon pääsyä. Sairaalapalveluiden esimerkkejä uudistumisesta ovat:

• Alueellisen osastotoiminnan toimintamallia tullaan tarkastelemaan ja uudistamaan.
• Etävastaanotot otetaan käyttöön myös sairaalapalveluiden avohoidossa ja digitaalisia hoitopolkuja hyödynnetään leikkaushoitopotilaiden hoitopoluissa.
• Aikomuksena on myös vähentää palveluseteleiden käyttöä leikkaustoiminnan jonojen puruissa.
• Kotisairaalan toiminta-aluetta laajennetaan alueellisessa osastotoiminnassa.
• Apuvälinehankintojen toimintatapoja tullaan myös uudistamaan ja yhtenäistämään.

Pelastustoimen toimialalla talouden tuottavuutta parannetaan palveluita ja asiakaspalvelua tehostamalla erityisesti lakisääteisessä pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisytyössä, ohjauksen, neuvonnan, valvontatyön ja turvallisuusviestinnän keinoin. Kustannuksia hillitään organisaation rakenteellisilla muutoksilla ja hankintojen karsimisella. Tuottavuus- ja sopeuttamistoimenpiteiden tavoitteena on saada käyttötalouteen ja investointiosaan 1,4 miljoonan euron vaikutukset vuoden 2024 aikana. Pelastusvalmiutta tullaan parantamaan muun muassa sopimuspalokuntatoimintaa vahvistamalla ja 24 tuntia vuorokaudessa (24/7) toimivia paloasemia lisäämällä Viitasaarelle, Saarijärvelle ja Laukaaseen.

Pelastustoimen toimialalla, Keski-Suomen pelastuslaitoksella, kehitetään palveluita ja palveluverkkoa aluevaltuuston päättämän pelastustoimen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman mukaisesti, aluevaltuuston vuosittain päättämän talousarvion mahdollistamissa raameissa.

Talousarvio etenee aluevaltuustoon 5.12.2023.

Investointisuunnitelmat ja asiakasmaksut

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy toimitettavaksi ministeriöille investointisuunnitelmat vuosille 2024–2027 ja 2025–2028. Investointisuunnitelma hyväksytään ehdollisena siten, että mikäli päätös lainanottovaltuuden muuttamisesta ei ole esitetyn mukainen, tuodaan investointisuunnitelma uudelleen käsiteltäväksi päätöksentekoon. Lisäksi aluehallitus valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään teknisiä tarkistuksia, vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä investointisuunnitelmiin.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy asiakasmaksujen yleiset perusteet ja hoito- ja hoivapalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet sekä asiakaspalvelujen ostojen kauttalaskutuksen ja muiden palvelujen laskutuksen perusteet vuodelle 2024.  

Lisäksi aluehallitus esitti aluevaltuustolle, että aluevaltuusto päättää vuodelle 2024 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 200 miljoonaa euroa hyvinvointialueen rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Yhteistoimintaneuvottelujen tulos

Aluehallitus merkitsi yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen tiedokseen ja totesi, että neuvottelutuloksen edellyttämien toimenpiteiden mukaiset päätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä hallintosäännön mukaisesti valtuuston hyväksyttyä talousarvioehdotuksen.

Hyvinvointialueella käytiin yhteistoimintaneuvottelut 27.9.- 14.11.2023 liittyen tuottavuusohjemaan ja vuoden 2024 talousarvioehdotuksessa esitettyihin toimenpiteisiin. Yhteistoimintaneuvotteluissa tarkasteltiin tuottavuusohjelman ja talouden sopeutustoimenpiteitä sekä niiden henkilöstövaikutuksia. Yhteistoimintaneuvottelujen alussa henkilöstövaikutuksia arvioitiin kohdistuvan työtehtävien muutoksien osalta noin 500 henkilöön ja työntekopaikan ja työssäkäyntialueiden muutoksien osalta noin 450 henkilöön sekä organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän muutoksien myötä tapahtuvan tehtävien lakkaamisen ja muuhun tehtävään sijoittumisen tai irtisanomisen osalta enintään 100 henkilöön.

Neuvottelujen edetessä henkilöstövaikutukset tarkentuivat seuraavasti:

Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialat, esiteltyjen suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutukset:

- työtehtävien muutokset kohdistuisivat yhteensä enintään 420 henkilöön

- työssäkäyntialueiden muutokset kohdistuisivat yhteensä enintään 390 henkilöön

- tehtävien lakkaamisia ja muuhun tehtävään sijoittumisia kohdistuisi enintään 60 henkilöön

Konsernipalvelujen toimiala, esiteltyjen suunniteltujen toimenpiteiden henkilöstövaikutukset:

- työsuhteen ehtoihin kohdistuvat muutokset koskisivat yhteensä enintään 80 henkilöä

- työtehtäviä päättyisi 12, joista kolme johtotason ja kolme päällikkötason tehtävää sekä kuusi asiantuntija- ja ammattitehtävää

- kahdelle henkilölle on alustavan suunnitelman mukaan toinen työtehtävä konsernipalveluiden toimialalla

- 10 henkilölle osaamiskartoitus, pyrkimyksenä tarjota muuta henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä

- 20 tehtävää vähenee eläköitymisien ja määräaikaisuuksien päättymisen myötä

Henkilöille, joiden tehtävät olisivat suunnitelmien mukaan päättymässä, tullaan tarjoamaan heidän virkamääräyksensä tai työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä ja jos tällaista työtä ei ole, tarjotaan muuta kunkin henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Kun viranhaltijan tai työntekijän aiempi tehtävä on päättynyt, ja jos uutta tehtävää ei löydy tai henkilö ei ota vastaan tarjottua muuta tehtävää, palvelussuhde tullaan päättämään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Ajankohtaiset yhtiöasiat

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tulleet yhtiö- ja osakaskokouskutsut ja päätti, että Sakupe Oy:n osakaskokousedustajana 22.11.2023 on vastuualuejohtaja Hanna Vihavainen. Aluehallitus antoi evästyksiä TAYS Sydänkeskus Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 24.11.2023 ja Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapoliksen osakaskokoukseen 15.12.2023 kokousedustajalle eli konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Lepälle.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

• Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
• Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi