Aluehallituksen esityksessä omalääkärit vaiheittain koko Keski-Suomeen ja omaishoidon tuki säilyisi nykyisellään

Aluehallitus päätti tänään 27. marraskuuta esityksestään aluevaltuustolle koskien Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviota.  

Aluehallitus haluaa parantaa hoidon jatkuvuutta ja esittää, että omalääkärimalli otetaan vaiheittain käyttöön aloittaen paljon palvelua tarvitsevista. Omalääkärimalli on jo osittain käytössä Keski-Suomen hyvinvointialueella, mutta sitä edelleen kehitetään ja se ulotetaan koko Keski-Suomeen vaiheittain.  

Omalääkäri nimetään vaiheittain pitkäaikaissairaille sekä ikääntyneille.  

– Haluamme vauhdittaa omalääkärimallin käyttöönottoa ja parantaa hoidon jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuus vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta pidemmällä aikavälillä. Näemme omalääkärimallin käytön laajentamisen investointina keskisuomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä ajan myötä kustannusten hillitsemiseen, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kertoo.

Omalääkärimallin käyttöönotto ei kasvata talousarvion menoja hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen verrattuna. Hyvinvointialue pilotoi myös itsenäisiä ammatinharjoittajia omalääkäreinä.

– Hoidon jatkuvuuden lisäksi perusterveydenhuollon saatavuus on olennainen tekijä, jotta ihmiset vaivat eivät pahene jonottaessa. Vaikka hoitotakuun osalta lainsääntö ensi vuonna muuttuu ja mahdollistaisi nykyistä pidemmät odotusajat, pidämme kiireettömän hoitoon pääsyn nykyisellä tasolla, Aula kertoo.

Omaishoidon tuki säilyy entisellään

Aluehallitus ei esitä omaishoidon tukeen alkuperäisessä hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksessä olleita leikkauksia. Omaishoidon tuki on säilymässä nykyisellään. Omaishoidon tuen säilyminen kasvattaa talousarvion menoja 3,2 miljoonalla eurolla.  

– Omaishoidon tuen säilymisen puolesta on tullut selkeitä kannanottoja niin lautakunnilta kuin vaikuttamistoimielimiltä. Myös aluevaltuuston lähetekeskustelussa asia nousi voimakkaasti esille, Aula kertoo.

Yhteisövaikuttavuudesta tukea eri ikäryhmien hyvään arkeen

Niin lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten kuin ikääntyvien palveluihin haetaan aiempaa enemmän vaikuttavuutta ensi vuonna yhteisövaikuttavuuden kautta. Yhteisövaikuttavuus on nimensä mukaisesti yhteisöjen kanssa yhdessä tehtävää ja eri näkökulmat huomioivaa työtä.  

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painottuvat selkeät palveluketjut ja sujuva yhteistyö myös kuntien palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen, koulutukseen, työllisyyspalvelujen ja nuorisopalvelujen, sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Perhekeskus kokoaa nämä toimijat yhteen ja ensi vuonna myös digitaalisesti sähköisen perhekeskuksen myötä.

Työikäisten pirstaleista palvelujärjestelmää sujuvoitetaan ja kootaan yhteen ensi vuonna. TE24-uudistus, häätöjen ehkäisemisen ohjelma, asunnottomuusohjelma sekä yhteisösosiaalityö ja rakenteellinen sosiaalityö konkretisoivat työikäisten palvelujen aiempaa tiiviimpää työikäisten palveluiden ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä palveluiden yhteensovittamista.  

TE24- uudistuksessa eli työvoimapalvelujen kunnille siirtymisen yhteydessä tulee käyttöön työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli. Se on työvoimaviranomaisen, hyvinvointialueen ja Kelan yhteinen palveluita yhteensovittava verkosto. Tavoitteena on edistää asiakkaiden työllistymistä ja työllistymisen edellytyksiä. Asiakkaalle tarjotaan palvelutarpeen mukaisia työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä muita tavoitteita edistäviä palveluja ja toimia. Yhteistoimintamalli on tarkoitettu työttömille asiakkaille, jotka tarvitsevat työllistymisensä tueksi palvelujen yhteensovittamista sekä monialaista tukea ja ohjausta. Hyvinvointialueen palvelut toimivat käytännön tasolla muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Näitä yhdyspintapalveluita ovat muun muassa aktivointisuunnitelmatyö, työttömien terveystarkastukset sekä työkyvyn arvioinnit ja työkyvyn tukeminen.

Myös ikääntyneiden seniorikeskustoimintaa tullaan terävöittämään. Tarkoituksena on kehittää sitä yhdessä kuntien ja muiden kumppanien kanssa digineuvonta huomioiden. Seniorikeskuksen ajatuksena on toimia pitkälti jalkautuen eli kohdata ikääntyneitä siellä, missä he muutoinkin ovat. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia kohtaamispaikkoja ja järjestää avoimia vastaanottoja. Jalkautuvalla työllä pystytään tekemään palvelu kynnyksettömäksi ja turvata palvelut myös harvaan asutulla alueella.

– Vahvistamme ensi vuonna kumppanuuksia ja haluamme toimia yhä enemmän niin, että palvelut rakennetaan ihmisen ympärille ja tarjoamme apua ihmisen lähtökohdista käsin. Oli sitten avun tarjoaja hyvinvointialue, kunta, järjestö, seurakunta tai valtion viranomainen, Aula kertoo.

Johdon määrä vähenee organisaation virtaviivaistuessa

Talousarvioesitys sisältää talouden sopeuttamistoimenpiteet, joilla tavoitellaan yhteensä 50 miljoonan euron vaikutuksia vuonna 2025. Sopeuttamistoimenpiteet on suunniteltu täydentämään jo tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Toimenpiteet sisältävät toimintamallien muutoksia, henkilöstövähennyksiä sekä organisaation merkittävän virtaviivaistamisen organisaatiomuutosten myötä.

Organisaation virtaviivaistamista tehdään vähentämällä johtajien ja päälliköiden määrää ja karsimalla hallinnollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden määrää. Johtaja- ja päällikkötehtäviin tehdään merkittäviä supistuksia ja niukkenevat henkilöstöresurssit kohdennetaan asiakas- ja potilastyötä tekeviin. Vaikutukset kohdistuvat kaikille kolmelle toimialalle ja tehtäviä lakkaa yhteensä 330. Johtaja- ja päällikkötehtäviä vähenee 30, joista neljä konsernipalveluista, 23 sosiaali- ja terveyspalveluista ja kolme pelastuspalveluista. Ravintola Poukaman ja kahvila Solinan toiminta lopetetaan vuoden 2025 aikana ja tehtäviä vähenee noin 20. Monituottajamalliin siirtymisen ja ostopalveluiden myötä liikkeen luovutuksilla siirtyy luovutuksen saajille vuoden 2025 aikana noin 150 henkilöä. Muita tehtäviä päättyy yhteensä noin 130. Eläköitymistä ja muuta henkilöstön poistumaa hyödynnetään ja määräaikaisten palvelussuhteiden jatkoja tarkastellaan kriittisesti.

Aluehallitus merkitsi kokouksessaan myös syksyn 2024 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen tiedoksi.

Talouden tasapaino vuonna 2026

Hyvinvointialueen palveluiden toimivuus turvataan ja asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut järjestään lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialueen taloudellinen toimintaympäristö on tiukentunut samalla kun asukkaiden palvelutarpeet kasvavat. Talousarvio on laadittu huomioiden nämä realiteetit, ja sen tavoitteena on turvata toimivat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut Keski-Suomessa.

Hyvinvointialueen talouteen ennustetaan merkittävää tulosparannusta vuodelle 2025 ja talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2026. Vuoden 2025 talousarviosta esitetään 42 miljoonaa euroa alijäämäistä. Talousarvioissa oleva alijäämä on kasvanut alkuperäisestä hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä, koska siinä on huomioitu tämän vuoden talousennusteessa oleva vammaispalvelujen talousarvioylitys (7 miljoonaa euroa), omaishoidon tuen säilyminen (3 miljoonaa euroa) sekä valtion rahoituksen väheneminen (175 000 euroa). Vuoden 2027 tulos on taloussuunnitelmassa ylijäämäinen ja hyvinvointialueen alijäämien kattaminen saadaan alkuun.  

Vuodelle 2025 suunniteltu tulosparannus perustuu rahoitukseen tehtävään jälkikäteistarkistukseen (67 miljoonaa euroa) sekä vuodelle 2025 suunniteltuihin talouden sopeuttamistoimenpiteisiin (50 miljoonaa euroa). Vuoden 2025 talousarvio luo suuntaa kohti talouden ja toiminnan tasapainoa.

Valtio on tehnyt vuoden 2024 aikana päätöksiä, joiden takia Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on supistunut. Julkisen talouden suunnitelman mukaisten tehtävämuutosten vuoksi hyvinvointialueen vuoden 2025 rahoitusta leikataan kevään kehysriihen päätösten mukaisesti lähes 20 miljoonaa euroa. Lisäksi syyskuussa julkaistujen, kuntien vuoden 2022 diagnoositietoihin perustuvien rahoituslaskelmien päivitysten myötä arvio hyvinvointialueen rahoituksesta väheni 6,6 miljoonaa euroa. Ilman kuluvan vuoden aikana tulleita muutoksia hyvinvointialueen talous olisi jo lähellä tasapainoa ensi vuonna.

Talouden kääntäminen ensin tasapainoiseksi ja sen jälkeen ylijäämäiseksi tapahtuu suunnitelmakauden aikana, mutta siitä huolimatta kertyneitä alijäämiä ei ehditä kattamaan lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vastaava tilanne on valtaosalla hyvinvointialueista. Valtion vuoden 2025 talousarvioesityksen mukaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäkertymä vuonna 2026 on -3,6 miljardia euroa.

Vuonna 2025 tulorahoituksella ei pystytä kattamaan välttämättömiä investointimenoja ja tästä syystä on tarpeen käynnistää prosessi hyvinvointialueen lainanottovaltuuden muuttamiseksi. Hyvinvointialueen tarvitsema lisälainanottovaltuus vuodelle 2025 on 25 miljoonaa euroa.

Vuoden 2025 talousarvioon tulleet muutokset

Talousarvioesitykseen on tullut muutoksia alkuperäiseen hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen verrattuna, joka julkaistiin 9.10. Aluehallituksen listalla olevat muutokset ovat:

• Näkymä vuoden 2024 tuloksesta on heikentynyt aiemmin arvioituun, vuoden 2025 talousarvion valmistelun pohjana olleeseen ennusteeseen nähden. Keskeisin muutos on vammaispalveluiden 7 M€ heikentynyt tulosennuste, jota vastaava vaje on tunnistettu myös vuodelle 2025 esitetyissä määrärahoissa.  
• Talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden henkilöstövaikutukset on päivitetty yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksen mukaisesti.
• Toteutumisaikataulu joidenkin investointisuunnitelmaan sisältyvien investointikohteiden suunnittelusta ja valmistumisesta on tarkentunut.
• Lainanottovaltuuden tarve on tarkentunut 15 milj. euron arviosta noin 25 milj. euroon.
• Teknisluontoisia sisältö- ja tekstimuutoksia erityisesti hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen yleisosaan ja käyttötalousosaan.  
• Vuoden 2025 hankintasuunnitelma on täydennetty yhden hankinnan osalta tarkentuneella hankinnan ennakoidulla arvotiedolla ja viidellä hankinnalla.

Lisäksi hyvinvointialuejohtaja teki aluehallituksen kokouksessa seuraavat muutosesitykset:

• Valtion rahoituksen määrä korjataan valtiovarainministeriön 22.11. päivittämien rahoituslaskelmien mukaiseksi. Korjattu valtion rahoitus vuonna 2025 on 1 270 421 062 euroa, joka on 175 280 euroa aiemmin huomioitua pienempi.
• Valtiovarainministeriön avustusta hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen on kohdistettu 641 000 euroa moniviranomaisyhteistyön selvityksessä suunnitellun tilannekeskuksen perustamiseen. Vuodelta 2024 käyttämättä jäävä osuus 590 000 euroa lisätään vuoden 2025 talousarvioon.
• Omaishoidon tuen alimman palkkioluokan poistoa ei toteuteta. Omaishoidon tuen määrärahaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, ikääntyneiden ja vammaisten palveluihin lisätään 3,2 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuoden 2025 tulos heikkenee 3,2 miljoonaa euroa.  
• Omalääkärimallia selkiytetty ja lisäksi tehdään muita selkiyttäviä tekstimuutoksia.

Lisäksi listatekstin julkistamisen jälkeen on tullut seuraavat kannanotot:  

• Jyväskylän Marak-työryhmän vetoomus sekä järjestöjen ja seurakuntien vetoomus väkivallan ehkäisytyön koordinaattorin tehtävän säilyttämiseksi
• JHL:n vetoomus Sairaala Novan teknisen huollon ulkoistamista vastaan.

Hyvinvointialuejohtajan pohjaesitys omalääkärimallin tekstimuutokseksi hyväksyttiin äänin 7-6. Mauno Vanhalan muutosesityksessä Markku Puron ja Eila Tiaisen kannattamana olisi lisätty viisi lääkärin virkaa omalääkäritoimintaa ikääntyneiden palveluihin, minkä kustannusvaikutukset olisivat olleet 630 000 euroa.

Eila Tiainen esitti Katri Savolaisen ja Mervi Hovikosken kannattamana vakinaisen varahenkilöstöön 1 miljoonan euron lisäystä. Pohjaesitystä ei muutettu äänestyksen perusteella äänin 7-6.

Lisäksi Eila Tiainen esitti Katri Savolaisen kannattamana sijaismäärärajoihin 1,5 miljoonaa euron lisäystä. Esitystä ei muutettu äänestyksen jälkeen äänin 10-3.  

Aluehallitus päätti kokouksessaan  

• esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelman siihen liittyvine tavoitteineen, yleisosineen ja erityisperusteluineen sekä sitovuus- ja toimintaohjeineen aluehallituksen esityksen mukaisena. Investointiosa hyväksytään ehdollisena siten, että mikäli päätös lainanottovaltuuden muuttamisesta ei ole esitetyn mukainen, tuodaan talousarvion investointiosa uudelleen käsiteltäväksi päätöksentekoon.
• valtuutti hyvinvointialuejohtajan tarvittaessa tekemään 2025 talousarvioon ja vuosien 2026–2027 taloussuunnitelmaan pieniä teknisluontoisia muutoksia.
• esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy toimitettavaksi ministeriöille investointisuunnitelmat vuosille 2025–2028 ja 2026–2029. Investointisuunnitelma hyväksytään ehdollisena siten, että mikäli päätös lainanottovaltuuden muuttamisesta ei ole esitetyn mukainen, tuodaan investointisuunnitelma uudelleen käsiteltäväksi päätöksentekoon. Lisäksi aluehallitus valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan tekemään teknisiä tarkistuksia, vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä investointisuunnitelmiin.
• esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevat asiakasmaksujen yleiset perusteet.
• esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy vuodelle 2025 liitteenä olevan hoito- ja hoivapalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet sekä asiakaspalvelujen ostojen kauttalaskutuksen ja muiden palvelujen laskutuksen perusteet.
• esittää aluevaltuustolle, että se päättää vuodelle 2025 lyhytaikaisen luoton limiitiksi 250 miljoonaa euroa hyvinvointialueen rahoitustarpeiden kattamiseksi ja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi.

Pöytäkirja ja esityslista

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (talousarvio 2025: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024151-8). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lue lisää:

Talousarvio 2025 viitoittaa tietä kohti talouden tasapainoa (tiedote 27.11.)

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073