Uutinen
Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä keskusteli Keski-Suomen opiskeluhuollon suunnitelman tavoitteista ja periaatteista
7.6.2023
Alueellisen opiskeluhuollon työryhmä piti kokouksensa 23.5.2023. Työryhmä keskusteli muun muassa opiskeluhuollon suunnitelman tavoitteista ja periaatteista.
Alueellisen opiskeluhuollon työryhmä piti kokouksensa 23.5.2023. Työryhmä keskusteli muun muassa opiskeluhuollon suunnitelman tavoitteista ja periaatteista. Työryhmässä koottiin myös näkemyksiä hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjän väliseen yhteistyöhön sekä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseen ja seurantaan liittyen. Työryhmä keskusteli myös mittareista, joita hyödynnetään alueellisen opiskeluhuollon suunnitelman tietopohjan rakentamisessa. Mittareina hyödynnetään muun muassa kouluterveyskyselyä, THL:n SotkaNet:iä ja opetushallituksen tilastopalvelu Vipusta. Lisäksi yhteistyöryhmä kuuli esityksen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista sekä ajankohtaiskatsauksen opiskeluhuollon palveluista.
Opiskeluhuoltosuunnitelman sisältörunko
Työryhmä käsitteli alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman alustavaa sisältörunkoa. Sisältö koostuisi seuraavista kokonaisuuksista:
• Johdanto
• Lainsäädännöllinen tausta
• Opiskeluhuollon yhteistyöryhmä
• Opiskeluhuoltopalveluiden alueellisen toteutumisen tavoitteet ja periaatteet
• Suunnitelma hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi
• Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmista nousseet aiheet
• Suunnitelma opiskeluhuoltopalveluiden voimavarojen kohdentamisesta
• Toimenpiteet alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi
Opiskeluhuoltopalveluiden alueellisen toteutumisen tavoitteet ja periaatteet
Työryhmä keskusteli opiskeluhuollon suunnitelman tavoitteista ja periaatteista. Puheenjohtaja Käyhkö esitteli keskustelun pohjaksi valmistellun aineiston tavoitteista ja periaatteista:
• Hyvinvoivat oppilaat ja opiskelijat
• Opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstön rekrytointi suositellun ja lakisääteisen mitoituksen toteutumiseksi
• Henkilöstön osaamisen vahvistaminen hoito- ja palvelupolkujen mukaisesti
• Tasavertaiset palvelut hyvinvointialueella
• Lähipalvelu, riittävät ja toimivat tilat
• Avoin ja aktiivinen yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja henkilöstön kanssa
• Yhteistoiminta oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa
• Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
• Toimivat oppilaitosten monialaiset yhteistyöryhmät
• Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden lisääminen
• Opiskeluhuollon systeemisen johtamisen vahvistaminen
Listattujen tavoitteiden lisäksi työryhmä toi omat näkemyksensä suunnitelman tavoitteista ja periaatteista. Hyvinvointialueen opiskeluhuollon johtotiimi ottaa huomioon työryhmän näkemykset ja jatkaa kokouksessa alueellisen suunnitelman työstämistä. Yhteistyöryhmä saa suunnitelman kommentoitavaksi elokuussa ennen yhteistyöryhmän seuraavaa 5.9.2023 pidettävää kokousta. Tässä vaiheessa kootaan kommentteja laajasti myös henkilöstöltä.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita vahvistetaan Keski-Suomessa
Palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen esitteli lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä seitsemän mielenterveys- ja päihdetiimiä, joihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä tai kasvatus- ja perheneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden kautta. Yhteydenottoa selkeytetään yhteydenottoaikoja ja puhelinnumeroita yhdenmukaistamalla kesän 2023 aikana.
Kasvatus- ja perheneuvolan sekä lasten mielenterveystyö kohdentuu vanhemmuuden tukemiseen, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä pari- ja perhesuhteiden tukemiseen ja asiantuntija-apuun. Lisäksi apua on saatavissa perheasiainsovitteluun.
Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät moniammatilliset tiimit. Nuorten mielenterveyspalveluita voidaan tarjota toimipisteessä tai kouluilla. Nuorisovastaanotto Jyväskylässä palvelee jyväskyläläisiä 13–22-vuotiaita nuoria ja 13–17-vuotiaita toivakkalaisia, joutsalaisia, uuraislaisia, luhankalaisia ja muuramelaisia nuoria. Muut nuorten mielenterveys- ja päihdetiimit palvelevat 13–17-vuotiaita nuoria.
Yhteistyöryhmässä käytiin keskustelua mielenterveys- ja päihdetyötiimien roolista koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppilashuollon ja erikoissairaanhoidon välissä. Keskustelussa pohdittiin, miten yhteydenottoa helpotettaisiin, miten hoidon jälkeinen tuki ja siirtymät hoidetaan sekä mikä olisi kanava, jolla tietoa tarvitseville välitettäisiin palveluista tietosuoja huomioiden. Tällä hetkellä ollaan luomassa yhtenäisiä arvioinnin ja hoidon mittareita sekä asiakas- ja hoitotyön prosesseja. Hyvinvointialueella edistetään ja vahvistetaan Lapset puheeksi -menetelmää sekä IPC- (nuorten masennuksen interventio) ja Cool kids (ahdistuksen hoito) -menetelmiä.
Kestävän kasvun ohjelman 2023–2025 avulla vastataan hoitovelan purkamiseen eli kaksi sairaanhoitaja-työparia tulee toimimaan mielenterveys- ja päihdetiimien alaisuudessa. Keski-Suomessa voi hyödyntää myös digitaalisia palveluja: omaks.fi -osoitteessa on sivusto nuorille sekä chat-palvelu. Lisäksi omaks.fi -sivustolta löytyy myös OmaNanny eli etäperhetyöntekijä sekä nuorten oma etätyöntekijä.
Opiskeluhuollon ajankohtaiset kuulumiset
Palvelupäällikkö Mari Kolu kertoi, että THL on julkaissut uudet suositukset kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoituksista, joka on 460 oppilasta/ terveydenhoitaja aiemman 660 oppilasta/terveydenhoitaja sijaan. Tarve uuden mitoituksen jälkeen hyvinvointialueella terveydenhoitajien osalta on 61,5 henkilötyövuotta. Lääkärimitoitus on pysynyt samana, 2100 oppilasta/lääkäri – tarve lääkärien osalta on 13 henkilötyövuodelle. Opiskeluhuollon ensisijainen toteuttamismuoto on tällä hetkellä yksilötyö ja oppilaitosyhteisöä tukevan yhteisöllisen työn osuutta tulisi kasvattaa. Yhteisöllisen työn osuus terveydenhoitajilla on tällä hetkellä noin 15 prosenttia työajasta, lääkäreillä noin. 4 prosenttia.
Palvelupäällikkö Susa Rahkonen esitteli opiskeluterveydenhuoltoa koskevia muutoksia. 1.9.2023 alkaen hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun potilas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. Hoitoon tulee päästä perusterveydenhuollossa 14 vuorokaudessa ja suun terveydenhuollossa neljässä kuukaudessa. Tällä hetkellä kiireettömän sairaanhoidon osalta palvelutarpeen arviointi on tehtävä kolmessa päivässä, hoitoon tulee päästä 3 kuukauden sisällä. Opiskeluterveydenhuollon keskitetyn puhelinpalvelun osuutta palvelutarpeen arvioinnissa lisätään tulevana syksynä.
Palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi kertoi kuraattori- ja psykologipalveluiden ajankohtaisia asioita. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattorimitoituksen mukaiseen toteuttamiseen on määrärahat olemassa. Psykologien vakanssien täyttöaste kuitenkin vain noin 70 prosenttia. Vajetta paikataan ostopalvelulla henkilöstöbudjetin mukaan. Resursseja ohjataan tasapuolisesti ja pitkäjänteisesti alueelliset tilanteet huomioiden. Tehtävänkuvia yhtenäistetään niin kuraattori- kuin psykologityössä
Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävä
Keski-Suomen alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä toimii hyvinvointialueen sekä koulutuksen järjestäjien yhteistyöelimenä. Yhteistyöryhmä valmistelee alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Suunnitelma pohjautuu alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuollon suunnitelmiin ja se liitetään osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Opiskeluhuoltosuunnitelma käsitellään valmistelun jälkeen kuluvan vuoden syksyllä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa ja aluehallituksessa. Suunnitelman hyväksymisestä päättää aluevaltuusto.
Yhteistyöryhmän seuraavat kokoukset ovat 5.9. ja 10.10.
Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän muistiot julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
• opiskeluhuollon palvelujohtaja Paula Käyhkö, p. 050 517 7542, paula.kayhko(at)hyvaks.fi