Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Käsivarteen pistetään influenssarokote

Pienillä toimilla voit ehkäistä talvitaukauden infektiotauteja

Pienillä toimilla voimme yhdessä vahvistaa vastustuskykyä ja ehkäistä tartuntoja tai ainakin vähentää tartuntariskiä. 

Aina ei taudelta kuitenkaan voi välttyä. Taudin iskiessä tärkeintä on muistaa levätä riittävästi ja palata arkeen vasta oireiden helpotettua. Monen tavallisen infektiotaudin kohdalla oireiden itsehoito riittää. On kuitenkin tärkeää tietää, milloin oireet ovat sellaisia, että on syytä hakeutua lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. 

Näin ennaltaehkäiset tartuntoja 

Käsihygieniasta huolehtimalla vähennät tartuntoja 

Monet taudit leviävät käsien välityksellä kosketuspinnoilta, ja hyvä käsihygienia onkin tärkein keino ehkäistä tartuntoja. Muista pestä käsiäsi säännöllisesti saippualla ja lämpimällä vedellä. 

Kädet on hyvä pestä 

  • päiväkotiin, kouluun, työpaikalle tai vaikka toisten kotiin vierailulle mennessä, 
  • kotiin palatessa, 
  • wc-käynnin ja esimerkiksi niistämisen jälkeen, 
  • kun kädet ovat näkyvästi likaiset sekä  
  • ennen ruokailua. 

Voit myös käyttää käsihuuhdetta erityisesti silloin, kun käsien pesumahdollisuutta ei ole. Muista myös välttää koskettamasta kasvojasi, erityisesti silmiä, nenää ja suuta. Näin et tule kuljettaneeksi taudinaiheuttajia elimistöösi tai käsiesi kautta kosketuspinnoille. 

Kun kädet kaipaavat saippuapesua: 

  1. Säädä vesi sopivan lämpöiseksi. 
  2. Kastele kädet. 
  3. Ota saippuaa ja hiero se käsiisi. 
  4. Pese molemmat kädet hieromalla saippuaa 30 sekunnin ajan. Huomioi erityisesti kynnenaluset, sormien välit, peukalot ja ranteet. 
  5. Huuhtele kädet hyvin juoksevan veden alla. 
  6. Kuivaa kädet huolellisesti puhtaaseen pyyhkeeseen tai käsipaperiin. 

Näin käytät käsihuuhdetta: 

  1. Ota käsihuuhdetta kaksi annosta (3–5 millilitraa) kuiviin käsiin. 
  2. Hiero käsihuuhdetta joka puolelle käsiisi. Huomioi peukalo, sormenpäät, sormien välit ja ranteet. 
  3. Jatka hieromista niin kauan, että kätesi ovat kuivat (20–30 sekuntia). 

Tue vastustuskykyäsi 

Terveillä elämäntavoilla ja riittävällä levolla huolehdit parhaiten vastustuskyvystäsi. 

Syö terveellisesti ja monipuolisesti. Huolehdi, että ruokavalioosi kuuluu paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Vähennä puolestaan sokeria, punaista lihaa ja tyydyttyneitä rasvoja. Terveellisestä ruoasta saat riittävästi proteiinia, kuitua, vitamiineja ja hivenaineita. Hyvä ruokavalio myös tukee suolistoa, jolla on merkittävä osa vastustuskyvyn toiminnassa. 

Pyri nukkumaan riittävästi. Unen aikana keho palautuu päivän rasituksesta. Uni on tärkeää kehon puolustusjärjestelmän toiminnalle, sillä unenpuute vaikuttaa kehoon stressin tavoin. Stressi muuttaa puolustusjärjestelmää ja taudinaiheuttajat pääsevät kehoon helpommin. Pyri välttämään stressiä ja kiinnitä huomiota esimerkiksi työstä palautumiseen. 

Liikunta ja hyvä kunto tukee vastustuskykyäsi, joten pyri liikkumaan säännöllisesti. Liian rankka liikunta saattaa kuitenkin laskea vastustuskykyäsi. Luonnossa liikkuminen myös vähentää stressiä. 

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa. Tupakointi häiritsee hengitysteiden värekarvojen toimintaa ja näin altistaa hengitystieinfektioille. 

Rokotteet 

Osaan infektiotaudeista on olemassa myös rokotteet. Jos kuulut esimerkiksi influenssan tai koronan riskiryhmiin, on rokotteen ottaminen suositeltavaa. Vaikka rokotus ei estäisi tartuntaa, se usein suojaa vakavammalta tautimuodolta ja vaikeammilta oireilta. 

Tiedot Keski-Suomen hyvinvointialueen kausirokotuksista löydät osoitteesta www.hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset.  

Vältä sairastuneiden läheisyyttä 

Jos mahdollista, vältä läheistä kontaktia henkilöihin, joilla on jokin infektiotauti. Jos kuitenkin joudut olemaan tekemisissä sairastavan henkilön kanssa, muista huolehtia käsihygieniasta. Myös hengityssuojaimet voivat vähentää tartuntariskiä.  

Varaudu sairasteluun 

Varmista, että sinulla on kotona peruslääkkeitä ja tarvikkeita, kuten tulehduskipulääkettä (ibuprofeiini) tai kuumetta alentavaa lääkettä (paracetamoli), nenäsuihkeita ja esimerkiksi kuumemittari. 

Sovi naapureiden, ystävien tai sukulaisten kanssa esimerkiksi kaupassakäyntiavusta. Pyydä läheisiäsi käymään kaupassa tai apteekissa puolestasi, jotta sinun ei tarvitse lähteä sairaana kotoasi. Tarjoa myös itse apuasi sairastaville läheisillesi.  

Kun tauti iskee, lepo on paras lääke 

Yleensä tautien omahoito riittää 

Kun huomaat esimerkiksi flunssan saavuttaneen sinut, jää kotiin sairastamaan. Nopeutat omaa paranemistasi riittävällä levolla etkä toisaalta tartuta tautia muihin. Riskiryhmiin kuuluville jo tavallinen flunssa voi olla vakava. Huolehdi käsihygieniasta. Kun yskit tai aivastat, suojaa suusi ja nenäsi nenäliinalla tai sen puuttuessa nosta käsivartesi kasvojesi peitoksi. Näin vähennät pisaratartuntojen mahdollisuutta läheisyydessäsi. 

Tärkeintä on levätä ja välttää fyysistä rasitusta. Kipeänä ollessa ruoka ei välttämättä maistu normaalisti, mutta huolehdi kuitenkin, että juot riittävästä ja syöt edes pieniä annoksia. 

Esimerkiksi nuhakuumeen eli flunssan aiheuttamaa kuumeista ja epämiellyttävää oloa voit helpottaa apteekista ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä tai kuumetta alentavilla lääkkeillä. Apteekin henkilökunta auttaa tarvittaessa oikean tuotteen valinnassa. Tukkoiseen oloon voi saada helpotusta nenäsumutteilla tai nenän suolavesihuuhtelulla.  

Lisää ohjeita hengitystieinfektioiden itsehoitoon löydät terveyskylä.fi. 

Suolistoinfektioiden eli tutummin vatsatautien hoidossa olennaista on ripulina ja oksenteluna menetetyn nesteen korvaaminen. Juo pieniä määriä kerrallaan ja huolehdi myös energian ja suolojen saannista. Esimerkiksi laimeat mehut ja mehukeitot ovat hyviä juomia vatsataudissa. Jos oksentelu jatkuu runsaana, on hyvä vaihtoehto ottaa käyttöön apteekista ilman reseptiä saatava nesteytysjuoma. 

Useimmiten vointi paranee parissa päivässä.  

Milloin on hakeuduttava terveydenhuoltoon 

​Jos oireesi ovat lieviä ja koet pärjääväsi kotona, sairasta rauhassa, kunnes oireesi ovat loppuneet. Ota kuitenkin tarvittaessa yhteyttä terveydenhuoltoon ensin puhelimitse ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan. 

Flunssaoireet: Terveydenhuollon ammattilaiseen on syytä olla yhteydessä, jos 

  • ​on korkea kuume (yli 38,5 astetta), joka on jatkunut pidempään kuin 3–4 päivää. 
  • nuhakuumeen lisäksi on voimakasta uupumusta tai hengittäminen tuntuu raskaalta. 
  • oireet palaavat uudelleen oltuaan välillä poissa. 
  • riskiryhmään kuuluva sairastuu kuumeiseen hengitystieinfektioon influenssa- ja tai koronaepidemian aikana. 
  • nuhakuumeen yhteydessä alkanut yskä on jatkunut häiritsevänä yli 3 viikkoa. 
  • ​nuhakuumeen oireet ovat jatkuneet yli 10 vrk. 

Vakavien oireiden ilmaantuessa soita heti omaan terveyskeskukseen tai Päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112. 

Hengitystietulehduksen oireiden arvoimiseksi voit myös tehdä Omaolon oirearvion. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua.​ 

Omaolo oirearviot (Omaolo.fi)​