Perhehoitoyksikkö Koivikko

Kun perheen omat voimavarat ja keinot eivät riitä, lapsi voidaan sijoittaa oman kodin ulkopuolelle perhe- tai laitoshoitoon. Lastensuojelulain mukaan perhehoito on aina ensisijainen vaihtoehto.

Lastensuojelun perhehoitoa järjestetään yleensä perhehoitajien, eli sijaisvanhempien kotona tilanteessa, jossa lapsi ei voi asua omassa kodissaan. Perhehoitoon sijoitettavat lapset voivat olla 0–17-vuotiaita. Sijoitus voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen. Sijaisperheeksi ryhtyvältä toivotaan valmiutta sitoutua lapseen koko sijoituksen ajaksi.

Perhehoitolain mukaan sijaisperheeseen voidaan sijoittaa neljä lasta kerrallaan, omat alle kouluikäiset ja erityistä hoitoa vaativat muut henkilöt mukaan lukien. Jos sijaisvanhempia on kaksi, ja vähintään toisella heistä on tehtävään soveltuva koulutus, voi sijoitettuja lapsia olla enimmillään kuusi.

Perhehoidon tavoitteena on tarjota lapselle sijoituksen ajaksi lapsen yksilölliset tarpeet huomioiva, perheenomainen, tasapainoinen ja turvallinen kasvuympäristö. Sijoituksen aikana lapsi voi tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Perhehoitajan tehtävä on tukea yhteydenpitoa.

Hae sijaisperheeksi!

Hae sijaisperheeksi sähköisellä lomakkeella. Linkki ohjaa vahvaan tunnistautumiseen, jonka jälkeen pääset täyttämään hakemuksen. Huom: jos sinulla on turvakielto ja haluat hakea sijaisperheeksi, ota yhteyttä Koivikon henkilökuntaan. Yhteystiedot löydät tämän sivun lopusta.

Sijaisperheenä eli perhehoitajana voi toimia vähintään 25-vuotias yksin asuva henkilö tai pariskunta, joiden ikäero suhteessa sijoitettavaan lapseen voi olla korkeintaan 45 vuotta. Lyhytaikaisena perhehoitajana toimiessa ikäero voi olla suurempi. Sijaisvanhemmilta edellytetään, että heidän elämäntilanteensa, terveydentilansa ja parisuhteensa on vakaa.

Sijaisvanhemmilla tulee olla aikaa, halua ja kykyä kiintyä lapseen sekä yhteistyökykyä, sillä sijaisvanhemmat tekevät yhteistyötä lapsen läheisverkoston ja viranomaisten kanssa. Kaikki perhehoitajat valmennetaan tehtäväänsä.

Perhehoitajalta odotetaan riittäviä valmiuksia vastaanottaa sijoitettu lapsi perheeseen:

• suojella ja hoitaa lasta
• huomioida lapsen iänmukaiset tarpeet
• tukea lapsen ja hänen syntymäperheensä välisiä suhteita
• luoda pysyviä ihmissuhteita lapsen elämään
• toimia ammatillisen tiimin jäsenenä

Esteitä perhehoitajana toimimiselle voivat olla esimerkiksi:

• lastensuojelun asiakkuus omassa perheessä
• päihde- tai mielenterveysongelma perheessä
• kriisi omassa elämäntilanteessa
• vakava sairaus perheessä

Lisätietoja Perhehoitoyksikkö Koivikon työntekijöiltä, yhteystiedot sivun alussa.

Perhehoitajien valmennus

Perhehoitoyksikkö Koivikko rekrytoi ja valmentaa perheitä sijaisperheiksi ryhmämuotoisen PRIDE-valmennuksen avulla. PRIDE-valmennus on prosessinomainen koulutus ja se sisältää:

• 9 ryhmätapaamista
• henkilökohtaisia tapaamisia perheen kanssa
• kirjallisia yksilökohtaisia tehtäviä

Valmennuksessa tarjotaan perheelle tietoa sijaisvanhemmuudesta, lapsen kehityksestä, yhteistyöstä lapsen perheen ja viranomaisten kanssa. PRIDE-valmennus antaa valmiudet toimia pitkäaikaisena sijaisperheenä kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle.

Sijais- ja adoptiovanhempien PRIDE-valmennuksen tavoitteena on taata kaikille sijaiskotia tarvitseville lapsille mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen sekä turvata sijoituksen jatkuminen niin kauan, kuin se on lapsen kannalta tarpeellista.

Valmennuksen aikanakin perheellä on mahdollisuus miettiä omaa halukkuuttaan ja valmiuttaan ryhtyä sijaisperheeksi. Valmennuksessa valmentajaparina toimii aina sosiaalityöntekijä ja sijaisvanhempi.

Lyhytaikaiseksi perhehoitajaksi ryhtyvät perheet osallistuvat lisäksi erilliseen täydennyskoulutukseen PRIDE-valmennuksen jälkeen.

Valmennukseen osallistuvilta peritään maksu, joka kattaa koulutuksen opintomateriaalin ym. kulut.

Valmennuksen jälkeen, ennen lapsen sijoittamista, tarkistetaan mahdolliset lastensuojelun, perhesosiaalityön ja aikuissosiaalityön asiakastiedot, lääkärin T-todistus, rikosrekisteriote ja poliisirekisteritiedot.

Perhehoitoyksikkö Koivikko järjestää PRIDE-valmennusta säännöllisesti, pääsääntöisesti keväisin ja syksyisin. Ota yhteyttä Perhehoitoyksikkö Koivikkoon ja kysy lisätietoja seuraavasta valmennuksesta tai seuraa tiedotustamme internet-sivustollamme ja Facebookissa.

Sähköinen hakemus sijaisperheeksi löytyy täältä.

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle, selvitetään sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan. (Lastensuojelulaki 32§)

Läheissijaisvanhemmaksi ryhtyvä henkilö valmennetaan ennakkoon tehtäväänsä. Erityisistä syistä ennakkovalmennuksen voi suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. (Perhehoitolaki 6§.)

Sijaisvanhemmat tarvitsevat erityisiä valmiuksia kyetäkseen vastaamaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja turvaamaan hänelle hyvä elämä, turvalliset, hoitavat ja pysyvät ihmissuhteet, sekä yhteydenpito omiin vanhempiin ja muihin läheisiin. Näitä valmiuksia arvioidaan yhdessä läheisperheen ja valmentajan kanssa valmennusprosessin aikana.

Työskentely aloitetaan lastensuojelun kanssa yhteisellä kartoitustapaamisella, jonka jälkeen perhettä tavataan varsinaisten valmennustapaamisten merkeissä n. 4–6 kertaa. Valmennustapaamisilla käsitellään mm. arkea, verkostoja, elämäntapahtumia, kasvatusta, sekä yhteistyötä. Tapaamisten lisäksi perheet tekevät yksilökohtaisia tehtäviä oman prosessinsa tueksi. Valmennusprosessin päätteeksi perhe ja valmentajat arvioivat yhdessä perheen valmiuksia ryhtyä läheissijaisvanhemmiksi.  

Läheissijaisvanhemmuuden arvioinnin ja valmennuksen perhekohtainen työskentelymalli pohjautuu Pesäpuu ry:n kehittämään työskentelymalliin, joka on kehitetty hyödyntäen PRIDE-valmennusta. PRIDE on sijais- ja adoptioperheille tarkoitettu ennakkovalmennuksen ryhmämalli. Työskentelymallissa on pyritty huomioimaan läheissuhteesta aiheutuvia erityishaasteita ja –kysymyksiä, mutta myös yhtäläisyyksiä tavanomaiseen sijaisvanhemmuuteen. Työskentelymallissa keskeistä on asioiden, tapahtumien ja niihin liittyvien tunteiden tunnistaminen, tiedostaminen, sekä sijaisvanhemmaksi haluavan oman henkilökohtaisen työskentelyprosessin käynnistäminen.

Mikäli olet kiinnostunut ryhtymään läheisesi lapsen sijaisvanhemmaksi, otathan ensin yhteyttä lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään.

Lapsen sijoittanut hyvinvointialue on vastuussa perhehoitajalle annettavan tuen järjestämisestä lapsen sijoituksen aikana. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on usein myös perhehoitajan tuesta vastaava työntekijä. Tuesta sovitaan ennen sijoituksen alkamista allekirjoitettavassa toimeksiantosopimuksessa ja lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Perhehoitajan tukea voivat olla esimerkiksi mentorointi, työnohjaus, perhetyö ja lapsen hoidon järjestäminen perhehoitajan vapaiden ajaksi.

Perhehoitoyksikkö Koivikko perhehoitajan tukena

Perhehoitoyksikkö Koivikko koordinoi ja järjestää perhehoitajille sijoituksen aikana tukea

• heti sijoituksen alussa tapahtuvaa mentorointia
• hiljattain perhehoitajina aloittaneille suunnattuja työnohjausryhmiä

Lisäksi Koivikko järjestää vuosittain kaikille perhehoitajilleen yhteiset täydennyskoulutuspäivät.

Perhehoitajan vapaan järjestäminen

Perhehoitaja on oikeutettu kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue huolehtii myös perhehoidon sijaisen eli sijaishoitajan valmentamisesta, työnohjauksesta sekä koulutuksesta.

Sijaishoitaja perhehoidon tukena

Perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana sijaishoitajana voi toimia henkilö, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sijaishoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva.

Toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa tekee hyvinvointialue. Sopimus voidaan solmia 25 vuotta täyttäneen henkilön kanssa, joka ikänsä puolesta voi ottaa vastuun perhehoidossa olevien lasten sijaishoidosta. Sijaishoitajan sopivuutta arvioidaan hoidettavan lapsen kannalta.

Sijaishoitajille kuuluu samanlainen sosiaaliturva kuin perhehoitajille. Hyvinvointialue tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään mm. palkkiot, mahdolliset kulukorvaukset ja sijaishoitajuuden kesto. Sijaishoitaja voi olla sijaisperheessä useita päiviä, sillä häntä ei sido työaikalain määräykset.

Perhehoitoyksikkö Koivikko valmentaa sijaishoitajia. Jos olet jo PRIDE-valmennuksen saanut sijaisvanhempi, sinun ei tarvitse osallistua valmennukseen.

Voit ilmoittaa kiinnostuksesi sijaishoitajana toimimisesta Koivikkoon.

Perhehoitajien pienryhmät

Eri puolilla Keski-Suomea toimii Keski-Suomen sijaisvanhempien yhdistyksen organisoimia perhehoitajien pienryhmiä.

Perhehoidosta maksetaan korvausta

Ennen lapsen siirtymistä perhehoitoon sijoittava hyvinvointialue ja perhehoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimukseen kirjataan molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet sekä rahallisiin korvauksiin ja perhehoitajan tukeen liittyviä tietoja.

Hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus

Sijoittava hyvinvointialue maksaa sijaisvanhemmille tehtävästä hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä mahdollisesti sijoituksen alkaessa käynnistämiskorvausta.

Kulukorvausta maksetaan sijoitetun lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia varten. Tällaisia kustannuksia ovat ravinto, asuminen, tavanomaiset harrastukset ja harrastusvälineet, henkilökohtaiset tarpeet, tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset ja muut tavanomaiset menot. Kulukorvaus kattaa myös sijoitetulle lapselle annettavat ikätasoiset käyttövarat.

Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa perhehoidon aloittamisesta aiheutuviin tarpeellisiin kuluihin, kuten lapsen tarvikkeiden ja huonekalujen hankintaan tai kodin pieniin muutostöihin.

Mikäli perheille kotiin annettavasta tuesta huolimatta lapsi ei voi asua kotonaan, lastensuojelulain mukaan perhehoitoa pidetään ensisijaisena vaihtoehtona alle 18-vuotiaalle sijoituspaikkaa tarvitsevalle. Sijoitukset ovat joko kiireellisiä- tai avohuollon sijoituksia ja sijoituksen tarve ilmenee usein äkillisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää alueellaan lyhytaikaista perhehoitoa sitä tarvitseville lapsille. Lyhytaikaiset perhehoitajat ovat perheitä, jotka antavat lapsille hoivaa ja turvalliset olosuhteet kasvuun sekä ovat sitoutuneet lapsen hoitamiseen lyhytaikaisen sijoituksen ajaksi.

Perhehoitajat ovat osallistuneet perhehoitajalain mukaiseen PRIDE-valmennukseen sekä lyhytaikaiselle perheille suunnattuun täydentävään koulutukseen. Perhehoitajat tekevät yhteistyötä perhehoitoyksikkö Koivikon, lasten biologisten vanhempien, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sekä muun lapsen verkoston kanssa. Perhehoitajat saavat tukea lyhytaikaisen perhehoidon sosiaaliohjaajilta sekä muilta perhehoitoyksikkö Koivikon työntekijöiltä.

Lapset ovat perhehoitajien perheissä muutamista päivistä useisiin kuukausiin. Lyhytaikaisen sijoituksen jälkeen lapsi voi palata kotiin tai mikäli se ei ole mahdollista hänelle etsitään pitkäaikaista hoitoa tarjoava sijaishuoltopaikka.

Tärkeää lyhytaikaisessa perhehoidossa on lapsen arjen vakauttaminen ja kriisissä tukeminen. Lyhytaikainen perhehoito vaatii perhehoitajilta joustavuutta ja kykyä kestää epävarmuutta, esimerkiksi epätietoisuus sijoituksen kestosta. Lyhytaikaisen perhehoidon erityispiirteitä ovat muun muassa lapsen vastaanottaminen lyhyellä varoitusajalla ja joskus vähäisillä esitiedoilla.

Lyhytaikaisten perhehoitajien tukena ovat tiiviisti koko sijoituksen ajan perhehoitoyksikkö Koivikon lyhytaikaisen perhehoidon sosiaaliohjaajat. Lisäksi perhehoitajille järjestetään ryhmämuotoinen työnohjaus ja vertaisryhmäiltoja kuukausittain. Perhehoitajille maksetaan palkkiota ja kulukorvausta lapsen sijoituksen ajalta.

Perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana sijaishoitajana voi toimia henkilö, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sijaishoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva.

Hyvinvointialue tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään mm. palkkiot, mahdolliset kulukorvaukset ja sijaishoitajuuden kesto. Sopimus voidaan solmia henkilön kanssa, joka ikänsä puolesta voi ottaa vastuun perhehoidossa olevien lasten sijaishoidosta.

Perhehoitoyksikkö Koivikko valmentaa sijaishoitajia. Jos olet jo PRIDE-valmennuksen saanut sijaisvanhempi, sinun ei tarvitse osallistua valmennukseen.

Voit ilmoittaa kiinnostuksesi sijaishoitajana toimimisesta Koivikkoon ottamalla meihin yhteyttä, 050 311 8620 tai täyttämällä sähköisen lomakkeen.

Perhehoitoyksikkö Koivikon tehtävänä on tuottaa sijaishuollon perhehoitoa Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Yksikön toiminnalla on pitkät perinteet, sen keskeisiä tehtäviä ovat sijaisperheiden valmentaminen ja perhehoitajien tukeminen tehtävässään.

Hyvinvointialueella perhehoito on nostettu strategiseksi kehittämiskohteeksi. Perhehoito on inhimillinen ja kustannustehokas tapa järjestään sijaishuollon palveluja. Keski-Suomessa sijoitetuista lapsista hiukan yli puolet asuu tällä hetkellä sijaisperheissä. Määrää on tarkoitus nostaa reilusti lähivuosina. Uusia perheitä haetaan valmennuksiin läpi vuoden.

Perhehoitoyksikkö Koivikko toimii Jyväskylässä Kolmikulman tiloissa. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä johtavan sosiaalityöntekijän lisäksi neljä sosiaalityöntekijää ja neljä sosiaaliohjaajaa.

Nimenmuutoksella halutaan korostaa perhehoidon tärkeää roolia sosiaalipalveluissa ja helpottaa uusien perheiden tietä palvelun pariin. Nimenmuutoksen myötä yksikkö sai myös uudet sivut, joilta löytyy kattavasti tietoa perhehoitoon liittyen sekä sähköinen ilmoittautumislinkki valmennuksiin.