Hyppää pääsisältöön

Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.

Siirry asioimaan.
Kaksi nuorta talvisella järven jäällä.

Lisääntyvä päivänvalo vaikuttaa kehoon ja mieleen

Valoisina kevätpäivinä hyvät rutiinit tukevat arjen tasapainoa

Kevään myötä päivänvalo lisääntyy nopeasti, mikä vaikuttaa kehoomme ja mieleemme monilla tavoin. Muutokset valon määrässä voivat tuntua mieltä piristävinä tai uuvuttavina riippuen siitä, miten keho siihen sopeutuu. Valon vaikutukset vireystilaan ovat täysin luonnollisia, mutta ne on hyvä tiedostaa, jotta voimme omilla toimillamme ehkäistä pahinta väsähtämistä kevätaikaan. 

Miten valon lisääntyminen vaikuttaa hormonitoimintaamme? 

  • Serotoniinin tuotanto lisääntyy. Hyvän olon hormonin lisääntyminen voi näkyä energian, motivaation ja arkisen aktiivisuuden lisääntymisessä. 
  • Melatoniinin eritys vähenee. Unihormonin väheneminen voi vaikeuttaa nukahtamista tai aiheuttaa liian aikaista heräilyä. 
  • Kortisolitasot muuttuvat. Stressihormonin tasapaino voi häiriintyä valoisan ajan pidentyessä. 

Kevään lisääntyvä valo ja lämpö voivat siis antaa meille lisää energiaa ja innostuksen puuskia. Toisaalta se saattaa aiheuttaa myös ylivireistä levottomuutta. Mieliala voi ailahdella ja auringonpaisteesta huolimatta voimme tuntea myös kovaa väsymystä, varsinkin jos valoisuus aiheuttaa unihäiriöitä. 

Seuraavat vinkit auttavat ylläpitämään arjen tasapainoa. 

Pidä kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä 

Herää päivääsi virkeänä: Pidä kiinni normaalista päivärytmistä, vaikka valoisuuden määrä muuttuukin. Altista itsesi luonnonvalolle aamulla. Aamukävely tai lyhyt venyttely herättää kehon ja mielen, parantaa verenkiertoa ja auttaa keskittymään päivän tehtäviin. Syö monipuolinen aamiainen, jotta energiatasosi pysyy tasaisena. 

Elä aktiivista arkea päivällä: Liiku, ulkoile ja vietä aikaa ystävien kanssa. Anna aivoille ja keholle myös riittävästi lepoa ja taukoja työn tai opiskelun lomassa. Lyhyet tauot, kuten pieni jaloittelu tai hengitysharjoitukset, auttavat ylläpitämään keskittymistä ja vireystilaa. Sijoita varsinkin raskas liikunta ja kofeiinipitoiset juomat päiväaikaan, jotteivat ne häiritse nukahtamista illalla. 

Pidä energiansaanti tasaisena: Syö riittävästi proteiinia, kasviksia ja hyviä rasvoja sisältävää ruokaa. Vältä lounaalla liian raskasta hiilihydraattipainotteista ateriaa, joka voi aiheuttaa iltapäiväväsymystä. Juo tarpeeksi vettä. Riittävä nesteytys tukee kognitiivista toimintaa ja auttaa ehkäisemään väsymystä.  

Rauhoita iltasi ajoissa: Vältä älylaitteiden käyttöä ja himmennä kirkkaat valot pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Käytä pimennysverhoja ja unimaskia varmistaaksesi, ettei ilta-aurinko estä sinua nukahtamasta tai aamuaurinko herätä liian aikaisin. Käy nukkumaan ajoissa ja pyri nukkumaan noin kahdeksan tunnin yöunet.