Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.

Siirry asioimaan.

Päivitämme verkkosivuja keskiviikkona 2.4. kello 7.30 alkaen. Päivityksestä seuraa lyhyt katko sivuillamme. Pahoittelemme häiriötä.

Värikyniä telineessä.

Lasten ja nuorten päänsäryn muodot ja hälytysmerkit

Tämä sivu on osa lasten ja nuorten päänsäryn toimintamallia.

Päänsärkyyn on monia syitä. Kipu voi tuntua eri puolilla päätä. Joskus särky on vain lievää jomotusta, toisinaan se voi olla hyvinkin voimakasta ja kaataa pimeään huoneeseen toipumaan. Kivun taso riippuu usein päänsäryn tyypistä. 

Seuraavat asiat voivat aiheuttaa päänsärkyä ohimenevästi

  • infektiot ja tulehdukset
  • allergiaoireet
  • nälkä ja väsymys
  • näkemisen haasteet, mm. piilokarsastus ja taittoviat tai muu silmien rasitus, mm. pitkäaikainen tietokoneen tai älypuhelimen käyttö
  • purentavirheet
  • niska- ja hartiaseudun lihasjännitys 
  • stressi ja ahdistus, mm. kaverisuhteisiin tai koulunkäyntiin liittyvät haasteet
  • harvinaisempia aiheuttajia ovat uniapnea, kohonnut verenpaine ja anemia

Lisätietoa

 

Päänsäryn hälytysmerkit

Jos päänsärky alkaa äkillisesti voimakkaana ja räjähtävänä ja siihen liittyy päänsäryn lisäksi oireina

  • oksentelu öisin tai heti ylös noustessa
  • tajunnanhäiriöt
  • äkillinen fyysinen rasitus / ponnistus laukaisee pääsäryn
  • lapsen tai nuoren luonteen tai käytöksen muutos
  • jos päänsärky on alkanut päähän kohdistuneen vamman jälkeen
  • korkea kuume

hoitoon on hakeuduttava heti, soita 112!

Soita maksuttomaan Päivystysapuun 116117, kun oma terveysasemasi on kiinni ja pohdit yhteispäivystykseen lähtöä.

  • Päivystysavun numero palvelee joka päivä ympäri vuorokauden. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattihenkilö antaa hoito-ohjeita, arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa sinut tarvittaessa oikeaan hoitopaikkaan.

Lisätietoa

Päänsäryn muodot

Jännityspäänsärky on tasaista, puristavaa, usein lievää tai kohtalaista, joka pahenee iltaa kohden. Siihen ei liity pahoinvointia tai samanaikaista valo- ja ääniherkkyyttä. Siihen voi liittyä lihasjännitys pään, niskan tai hartioiden alueella, psyykkiset tekijät tai purentaelimistön toimintahäiriö. Jännityspäänsäryn laukaisijana voi olla stressi, vaikeudet esimerkiksi ihmissuhteissa tai koulussa.

Ajoittaista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa lyhytaikaisesti kipulääkkeellä (parasetamoli tai tulehduskipulääke). Jatkuvasta jännityspäänsärystä kärsivän on kiinnitettävä huomiota terveellisiin elämäntapoihin, säännölliseen liikuntaan ja rentoutusharjoituksiin sekä riittävään lepoon ja uneen.

Migreeni

Migreeni on päänsäryn muoto, joka esiintyy kohtauksellisesti. Migreenissä aivoissa ja verisuonissa tapahtuu kipua aiheuttavia kemiallisia ja sähköisiä muutoksia. Taipumus migreeniin on periytyvä. 

Migreenin tyypillisiä ennakko-oireita ovat toistuvat särkykohtaukset, joihin voi liittyä 

  • näköoireet (aura, valoherkkyys)
  • ääniherkkyys
  • pistely, huimaus, väsymys, haukottelu, tinnitus
  • mielialan / vireystilan vaihtelu
  • pienillä lapsilla leikin loppuminen
  • mieliteot (esim. banaani)
  • kohtauksen jälkeinen "pään sumeus"

Psyykkisistä tekijoistä tai elämäntavoista johtuva päänsärky jatkuu usein päivästä toiseen samanlaisena ja on epämääräistä. Särky ei häiritse tavallista arkea ja elämää yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky. Päänsärky loppuu, kun häiriön aiheuttanut tekijä (esim. univaje, väärät ruokailutottumukset, koulukiusaaminen, liiallinen ruutuaika, ongelmat kaveripiirissä, kahvin / kofeiinipitoisten virvokkeiden tai päihteiden käyttö) poistuu.