22.8.2024
Keski-Suomen hyvinvointialueella on saatu ylläpidettyä ja jopa parannettua hoitoon pääsyä keskisuomalaisten palvelutarpeiden kasvaessa. Tarpeen kasvu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja esim. vaativan lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvusta.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön perustason vahvistamisen ja toimintamallien uudistamisen myötä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa palvelua pystytään tarjoamaan hoitotakuun mukaisesti eli alle kahdessa viikossa. Myös neuropsykiatrisen ja oppimisen tuen hoitoon pääsy on parantunut hyvinvointialueen lähtötasosta, yhdestä vuodesta, alle kolmeen kuukauteen.
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyssä puolet asiakkaista pääsee vastaanotolle tiukentuneen hoitotakuun tavoitteiden mukaisesti lääkärien ja hoitajien rekrytointihaasteista huolimatta. Lisäksi perusterveyden huollon käynneistä puolet hoidetaan ensi kontaktissa moniammatillisesti ilman ajanvarauksia. Digitaalista asioinnin määrää on pystytty vastaanotoilla lisäämään ja useampi kuin joka kymmenes kontakti tapahtuu digitaalisesti. Henkilöstön osalta on jouduttu tukeutumaan vielä ostopalveluhenkilöstöön, joka osaltaan on parantanut hoitoon pääsyä, mutta lisännyt menoja. Suun terveydenhuollossa 96 prosenttia käynneistä toteutuu neljän kuukauden hoitotakuun puitteissa.
Erikoisairaanhoidon hoitotakuun ylitysten kasvu on saatu pysähtymään edelleen jatkuvasta kysynnän kasvusta huolimatta. Tämä on lisännyt menoja muun muassa aineiden ja tarvikkeiden sekä palkkojen osalta, kun palvelutuotantoa on lisätty ja hoitojonoja on omana toimintana purettu.
Ikääntyneiden palveluasumiseen päästään keskimäärin alle hoitoon pääsyn suositusten ja jonotusaika on keskimäärin 58 vuorokautta. Ikääntynyt väestö pääsee asiakasohjaukseen ja palvelutarpeen arvioinnin myötä kotihoidon piiriin jonottamatta.
Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja hyvinvointialueelle saatiin kesäajalle sijaisia enemmän kuin vuosi sitten ja avoimiin tehtäviin on ollut useita hakijoita. Esimerkiksi lastensuojeluun on onnistuttu rekrytoimaan henkilöstöä aiempaa paremmin. Henkilöstön palkkoihin on tullut merkittävät korotukset ensimmäisen puolen vuoden aikana kansallisten työehtosopimusten korotusten sekä paikallisten korotusten myötä.
Alijäämän kasvu ei ole vielä taittunut
Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on kasvamassa ennusteen mukaan aiemmin ennakoitua suuremmaksi, 117 miljoonaan euroon. Alijäämän kasvua ei ole vielä saatu taitettua säästötoimenpiteistä huolimatta.
Aiempaa ennustetta suurempi alijäämä johtuu sosiaali- ja terveyspalveluissa ostopalvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden kustannusten kasvusta.
– Kustannustehokkuuden parantaminen ei ole toteutunut vielä odotetusti, eivätkä säästötoimenpiteet ole purreet vielä täysimääräisesti. Leveämmät hartiat eivät näy vielä hankinnoissa kustannusten vähenemisenä, vaan yleinen kustannustason nousu on pitänyt kustannukset korkealla myös ostopalveluissa. Jatkamme aloitettuja toimenpiteitä määrätietoisesti. Tilanne vaatii myös uusia sopeuttamistoimia ensi vuodelle, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Alijäämä johtuu vuoden 2023 tapaan valtion rahoituksen vajeesta. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on pienempi kuin niiden lakisääteisten palveluiden järjestämisen kustannukset. Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli -50,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Puolivuosikatsaukseen sisältyvä koko vuoden tulosennuste on noin 67 miljoonaa euroa talousarvion mukaista tulosta heikompi.
Tälle vuodelle suunnitellut tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteet ovat käynnissä. Toimenpiteille suunnitellusta 48 miljoonan euron talousvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan hieman yli puolet, noin 26 miljoonaa euroa. Osa toimenpiteistä toteutuu suunnitellusti, osa toimenpiteistä näyttää jäävän suunniteltua pienemmäksi, ja osa toimenpiteistä ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa, esimerkiksi tilaratkaisujen viivästymisen vuoksi.
– Paljon on jo tehty. Ja tulemme edelleen tekemään. Samalla on kuitenkin otettava huomioon se, että meillä lähes kaikki palvelut ovat lakisääteisiä. Näitä tehtäviä ei voi olla hoitamatta eikä vaarantaa liian äkkinäisillä liikkeillä organisaation palvelukykyä. Myös hyvinvointialueelle periytyneet sopimusvastuut, kuten vuokrasopimukset hidastavat sopeuttamistoimenpiteitä, Tollet kertoo.
– Meillä on hyvä henkilöstö, joka on säästöpaineissa myös kehittänyt toimintaa keskisuomalaisten palvelujen parantamiseksi. Hoitoon pääsy on monin paikoin parantunut hyvinvointialueen aikana Keski-Suomessa. Tästä kuuluu kiitos meidän osaaville ammattilaisille, Tollet sanoo.
Palveluverkosta on tehty päätös kesäkuussa ja sen toimeenpanon vaikutukset näkyvät esimerkiksi tilojen vähentämisen osalta vuoden 2026 alusta. Organisaatiorakennetta selkiytetään ja erikoissairaanhoidon menoja arvioidaan entistä tarkemmin. Osana vuoden 2025 talousarviovalmistelua on päätetty käynnistää yhteistoimintaneuvottelut.
– Myös tiivis yhteistyö valtion kanssa rahoitusmallin tarkistamiseksi jatkuu. Keskitymme strategian toimeenpano-ohjelman, tuottavuusohjelman ja muiden talouden tasapainottamistoimien toteuttamiseen. Näiden toimenpiteiden systemaattinen ja määrätietoinen toimeenpano on välttämätöntä tilanteen korjaamiseksi. Lähijohtamisessa viemme edelleen eteenpäin huomion kiinnittämistä talouteen. Oleellista on myös varmistaa henkilöstön pito- ja vetovoimaa, jotta emme joudu turvautumaan omaa tuotantoa kalliimpiin ostopalveluihin, Tollet kertoo.
Muutostyö ja liikkeenluovutukset ovat jatkuneet tänäkin vuonna, kun Jämsän Terveys Oy:n palveluita ja henkilöstöä on ensimmäisen puolen vuoden aikana siirtynyt hyvinvointialueelle sekä terveyspalveluista että ikääntyneiden palveluista. Lisäksi Etelä-Savosta siirtyi vammaispalveluja hyvinvointialueelle.
– Hyvinvointialueella tapahtuu edelleen merkittäviä muutoksia ja toiminnan vakiinnuttaminen on vielä kesken, Tollet sanoo.
Koko vuoden tulosennusteeseen liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka kuukausikohtaista vertailutietoa on käytettävissä vuodelta 2023, se ei todennäköisesti kuvaa vielä luotettavasti vakiintuneen toiminnan kuukausikohtaisia toteumatietoja tai -rytmiä, mikä vaikeuttaa koko vuoden talouden toteuman ennustamista. Epävarmuutta liittyy myös palkkaratkaisun mukaisen palkkauudistuksen kokonaisvaikutuksiin hyvinvointialueen henkilöstömenoissa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa.
Aluehallitus käsittelee puolivuotiskatsausta kokouksessaan 27.8. Aluehallituksen esityslista löytyy verkkosivultamme.
Lisätietoja:
- hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073
- konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545
- sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302
- pelastuspalvelujen toimialajohtaja Ville Mensala, p. 040 336 0680
- talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985