Strategiapiirros

Strategia – kohti ihmislähtöistä Keski-Suomea

Missiomme on edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Suomessa vaikuttavasti ja laajalla yhteistyöllä.

Visiomme on, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Hyvinvointialue on vetovoimainen asukkaille, henkilöstölle ja yrityksille.

Tavoitteemme ovat

  • Keskisuomalaisten kokemus omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja turvallisuudestaan vahvistuu.
  • Keskisuomalaisten hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat.
  • Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus paranevat.
  • Toiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus vahvistuvat.

Keski-Suomen hyvinvointialuestrategia 2030

Strategian tavoitteita tukeviin toimeenpano-ohjelmiin kuuluvat strategisiin menestystekijöihin liittyvät toimeenpano-ohjelmat, järjestämisen linjaukset ja hyvinvointisuunnitelmat. Uudistamisohjelma puolestaan luo viitekehyksen kaikille ohjelmille.

Strategian tavoitteita tukevat toimeenpano-ohjelmat perustuvat strategiamme menestystekijöihin. 

Järjestämisen linjaukset luovat yleiset periaatteet pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnalle. Linjaukset ovat osa Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelmaa, jolla konkretisoidaan strategian tavoitteita.

Järjestämisen linjaukset ovat osa strategian toimeenpano-ohjelmaa.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ohjelma (Hyvinvointisuunnitelmat) koostuu kuudesta suunnitelmasta ja kokoaa eri ikäryhmille suunnatut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet ja määrittää lähivuosien tavoitteet tälle työlle.

Hyvinvointisuunnitelmat ovat osa strategian toimeenpano-ohjelmaa.

Kohtaamme ihmislähtöisesti ja yhdenvertaisesti.

Olemme keskisuomalaisia varten. Näemme ihmisen kokonaisuutena ja ymmärrämme ihmisten erilaiset tarpeet. Kunnioitamme eri näkemyksiä, mahdollistamme jokaisen osallisuuden ja edistämme yhdenvertaisuutta. Kehitämme palveluja ja palvelupolkuja niin, että ne toimivat niin henkilöstön, asiakkaiden kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Palvelut ovat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti saatavilla ja saavutettavissa koko Keski-Suomessa.

Toimimme avoimesti yhteistyössä.

Yhdessä olemme enemmän. Jaamme tietoa avoimesti niin työyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Toimintamme on läpinäkyvää ja vuorovaikutteista, jotta se mahdollistaa yhteistyön, minkä avulla saavutamme enemmän kuin yksin pystyisimme saavuttamaan.

Olemme luotettavia ja vastuullisia, myös tuleville sukupolville.

Olemme myös tulevia keskisuomalaisia varten. Toimimme vastuullisesti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Toimintamme perustuu tutkittuun tietoon ja ammattitaitoon. Oikeudenmukaiset tekomme ja luotettava toimintamme lunastavat keskisuomalaisten odotukset ja luottamuksen.

Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen

  • Alueen palvelujen järjestäminen kokonaisuutena sekä voimavarojen suuntaaminen palvelutarpeen perusteella ottaen huomioon eri asukasryhmät ja alueet.
  • Palveluiden, tuen ja hoitoon pääsyn sujuvuuden, oikea-aikaisuuden ja ihmislähtöisyyden varmistaminen. Tarvittavat päätökset palveluiden myöntämisestä tehdään lähellä asiakasta.
  • Asiakas- ja potilassuhteiden jatkuvuuden turvaaminen.
  • Palveluketjujen ja hoitopolkujen sujuvoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta.
  • Palvelujen (kasvokkain palvelut, kivijalkapalvelut, kotiin tuotavat palvelut, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, digitalisoidut palvelut jne.) yhteensovittaminen sujuvaksi kokonaisuudeksi. Lähipalveluiden varmistaminen monimuotoisesti ja räätälöidysti.
  • Oma palvelutuotanto sekä sitä täydentävät kolmannen ja yksityisen sektorin palvelut. Palvelutuotannossa painottuvat asiantuntemus, laatu, vaikuttavuus ja hinta.
  • Pelastustoimen riittävä resurssointi ja sujuva yhteistyö sopimuspalokuntien kanssa, kattaen myös haja-asutusalueet.

Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö

  • Henkilöstön saatavuuden varmistaminen.
  • Henkilöstön veto- ja pitovoiman sekä työhyvinvoinnin varmistaminen.
  • Henkilöstön kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien varmistaminen.
  • Ydintehtävien sujuvoittaminen ja tarkoituksenmukainen jakaminen, mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Resurssien turvaaminen mm. tehtävien koordinoidun jakamisen kautta.
  • Kannustava palkitseminen, urakehitysmahdollisuuksien ja työelämän joustojen tarjoaminen perheen ja työn sujuvaksi yhdistämiseksi.
  • Laadukkaan esihenkilö- ja johtamisosaamisen varmistaminen sekä moniammatillisen osaamisen vahvistaminen. Henkilöstön, esimiesten ja johdon osaamisen systemaattinen kehittäminen ja arviointi.
  • Tiivis yhteistyö alan opiskelijoiden kanssa.

Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen

  • Hyvinvointialueen johtamisessa tarvittavan kattavan ja laadukkaan tietopohjan rakentaminen. Yhtenäiset ja joustavasti yhdisteltävät (modulaariset) tietovarannot.
  • Kokemustiedon ja asiakaspalautteiden integroiminen muuhun tietoon ja kehittämiseen. Tutkimustiedon ja näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen.
  • Yhteisen ja käyttäjäystävällisen asiakastietojärjestelmän luominen.
  • Diagnoositietojen dokumentoinnin varmistaminen.
  • Toiminnan suunnittelua ja johtamista tukevien ennustemallien rakentaminen.
  • Tiedon systemaattinen hyödyntäminen toiminnan kaikilla tasoilla (ennakointi, strateginen johtaminen, operatiivinen johtaminen, ennaltaehkäisevä toiminta, asiakastyö).
  • Tekoälyn tarkoituksenmukainen hyödyntäminen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa.
  • Tiedon sujuva ja tarkoituksenmukainen jakaminen keskeisten toimijoiden kesken ja tiedon avoimuuden varmistaminen.

Sujuva ja saumaton kumppanuus

  • Vaikuttava ja tavoitteellinen kumppanuus alueen toimijoiden kanssa yhteisen tilannekuvan pohjalta.
  • Vahva yhteistyö palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
  • Saumaton, rajat ylittävä kumppanuus kuntien kanssa keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.
  • Monipuolisen ja laajan kumppanuusverkoston aktiivinen kehittäminen ja hyödyntäminen keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
  • Keskeisinä alueellisina kumppaneina mm. kunnat, maakuntaliitto, yritykset, järjestöt, seurakunnat, valtion viranomaiset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja vapaaehtoistoiminta.
  • Aktiivinen ja aloitteellinen rooli itäisen yhteistyöalueen yhteistyön edistämisessä.
  • Kumppanuuksien rakentaminen myös muiden hyvinvointialueiden kanssa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
  • Kumppanuuksien ottaminen huomioon varautumisessa ja valmiusasioissa.

Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut

  • Osallisuuden, aktiivisuuden ja oman elämänsä haltuunoton mahdollistaminen.
  • Matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen oikea-aikaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden.
  • Riskiryhmien ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen ja palveluketjujen toimivuuden varmistaminen.
  • Varhainen toiminta ja vahvat peruspalvelut erityisesti päihde- ja mielenterveysasioissa sekä lasten, perheiden ja nuorten palveluissa.
  • Ikääntyneiden näkeminen voimavarana ja heidän toimintakykynsä tukeminen ennakoivasti.
  • Vammaisten henkilöiden ja muiden erityisryhmien toimintakyvyn tukeminen ennakoivasti.
  • Toimiva ja jatkuva vuoropuhelu asukkaiden kanssa sekä monipuolisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen tarjoaminen

Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen

  • Vaikuttavuus, ihmislähtöisyys, kestävä kehitys, ennakkovaikutusten arviointi ja kustannustietoisuus palvelujen ja toiminnan kehittämisen lähtökohtana.
  • Hyvinvointialueen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään henkilöstön asiantuntemusta, asiakaspalautetta, palveluista saatua kokemustietoa ja kehittämisverkostoja.
  • Henkilöstön rohkaisu ja tukeminen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja uudistamiseen.
  • Turhan hierarkian purkaminen. Uudistamista tukevan organisaatiokulttuurin rakentaminen.
  • Uusien palveluiden joustava ja kustannusvaikuttava kehittäminen innovaatiotoiminnan ja ekosysteemikehityksen avulla.
  • Tiivis ja monipuolinen yhteistyö yliopistollisten sairaaloiden, korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Sairaala Nova, perusterveydenhuollon vahvistaminen, lääketieteellisen koulutuksen lisääminen, vahva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen sekä sosiaalialan huippututkimus kehittämisen keihäänkärkenä.
  • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten merkittävä vahvistaminen hyvinvointialueella ja yhteistyön rakentaminen itäiselle yhteistyöalueelle. Tämän avulla haetaan ratkaisuja kustannusten kasvun hillintään.
  • Aktiivinen osallistuminen kansallisiin kehityshankkeisiin
  • Keski-Suomen hyvinvointialueella asuu tällä hetkellä noin 272 000 henkilöä. Väkiluvun odotetaan laskevan n. 1,2 % vuoteen 2030 ja lähes 4 % vuoteen 2040 mennessä. Väestömäärän kehitys vaikuttaa mm. hyvinvointialueen rahoitukseen sekä elinvoiman kehitykseen.
  • Hyvinvointialueella kaupunkialueilla asuu noin 154 000 henkilöä ja maaseutualueilla 
    116 000.
  • Väestön ikärakenne Keski-Suomessa noudattelee koko maan rakennetta. Kuntien välillä erot ikärakenteessa ovat kuitenkin varsin merkittäviä. Vuonna 2023 lasten osuus vaihteli Luhangan 9 %:sta Uuraisten 24 %:iin ja 65 vuotta täyttäneiden osuus Jyväskylän 19 %:sta Luhangan 44 %:iin.
  • Väestön sairastavuus on Keski-Suomessa jonkin verran Suomen keskimääräistä sairastavuutta korkeampi. 
  • Hoitotarpeen oletetaan kasvavan 2020-luvulla huomattavasti useimpien sairauksien kohdalla, johtuen muun muassa väestön ikääntymisestä. Haaste on suurin muistisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla.
  • Väestöllisen huoltosuhteen (lasten ja eläkeikäisten määrän suhde työikäisen väestön määrään) ennustetaan heikkenevän edelleen. 65–74 -vuotiaiden sekä absoluuttinen että suhteellinen osuus laskee, mutta samalla 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa merkittävästi. Tällä on suora vaikutus mm. hyvinvointialueen palvelutuotantoon (palvelutarve) ja rahoituspohjaan (sairastavuus).
  • Valtaosa hyvinvointialueemme rahoituksesta, noin 1,4 miljardia euroa, tulee valtiolta. Lisäksi hyvinvointialue saa tuloja asiakasmaksuista. Valtioneuvosto myönsi 21.12.2023 Keski-Suomen hyvinvointialueelle lainanottovaltuutta 46,1 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Vuodelle 2025 hyvinvointialue ei saanut uutta lainanottovaltuutta uusiin hankkeisiin. Hyvinvointialueen pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2024 lopussa ennakoidaan olevan n. 490 miljoonaa euroa.
  • Keski-Suomen hyvinvointialue on osa Itä-Suomen yhteistyöaluetta (YTA), johon kuuluvat Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue (yliopistollinen keskussairaala) ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.