Tekoäly keskeiseksi osaksi sosiaali- ja terveydenhoitoa ja kansalaisten arkea

Suomi on maailman johtavia maita digitalisaation hyödyntämisessä. Monet palvelumme on digitalisoitu ja ihmistyövoimaa korvataan tekoälyn ohjaamilla roboteilla. Esimerkkejä tästä ovat pankki- ja vakuutusala, verotus ja e-kauppa. Sosiaali- ja terveysalalla digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat edenneet hitaammin ja tulevat viiveellä (ks. raportit 1 ja 2). Sote-kokonaisuus on hyvin kompleksinen, ja sen hallinta ilman tekoälyn hyödyntämistä on kuitenkin hyvin työlästä ja vaikeaa. Seuraavassa esittelen muutamia hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät huomioivia, keskeisiä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia tällä toimialalla.

Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan alla olevan kuvan tapaan jakaa viiteen ryhmään: käyttäytyminen, perintötekijät eli genetiikka, sosio-ekonomiset tekijät, terveydenhoito sekä fyysinen ja sosiaalinen ympäristö.

Image

Yllä kuvatuista tekijöistä vain perintötekijöihin emme pysty vaikuttamaan. Muihin neljään osa-alueeseen sen sijaan on mahdollista vaikuttaa: sosioekonomiset tekijät, ympäristö ja terveys kulkevat käsi kädessä, ja niillä on suora vaikutus toisiinsa. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla vähennetään riskejä ja voidaan tukea kansalaisia näillä osa-alueilla oikea-aikaisesti. Vaikka käyttäytyminen on kiinni kunkin yksilön omista valinnoista ja elintavoista, vaikuttavat yhteiskunnalliset päätökset myös siihen, millaisia valinnan mahdollisuuksia meille kullekin tarjoutuu ja kuinka kiinnostaviksi ne koemme. Pitääkin osalta löytää oikeanlaiset kannustimet ja keinot motivoida yksilö tai kansalainen tekemään oman ja läheistensä hyvinvoinnin kannalta hyviä ratkaisuja ja siten ylläpitämään hyvinvointiaan.

Hyvinvoinnin keskeisinä muuttujina ovat terveys ja sosioekonomiset tekijät. Sosioekonominen asema käsittää hyvinvoinnin aineelliset ulottuvuudet sekä aineellisten voimavarojen hankkimiseen tarvittavat edellytykset. Aineellisia voimavaroja ovat tulot, omaisuus ja asumistaso.  Sosioekonomisen aseman hankkimisen edellytykset ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä.

Hyvinvoinnin heikentymisen noidankehä

Tarkasteltaessa sosioekonomisten tekijöiden ja terveyden välistä suhdetta voidaan havaita, että ongelmien kulminoituminen jommallakummalla osa-alueella saattaa aiheuttaa kierteen ja kehän, jossa ongelmat seuraavat toisiaan.

Esimerkiksi työttömyys heikentää taloudellista tilannetta, joka puolestaan saattaa synnyttää huolta ja aiheuttaa mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmat puolestaan saattavat konkretisoitua somaattisina sairauksina ja yhdessä näillä on puolestaan suora vaikutus työllisyyteen, talouteen sekä sosiaalisiin suhteisiin - ongelmallinen kehä on valmis.

Paitsi yksilön itsensä, myös hyvinvointia ylläpitävän palvelujärjestelmän kannalta on tärkeä tunnistaa oikea palvelutarve, oikeaan aikaan ja ennaltaehkäistä tilanteen kompleksoituminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudessa sote-järjestelmässä ideana onkin kokonaisuuden hallinta ja ennaltaehkäisevä reagointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Seuraavassa kuvassa hahmotetaan kokonaisuutta, jossa eri tekijät vaikuttavat kansalaisen arjen hallintaan.
 

Image

Tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet

Mahdollisuuksia toimia edellä kuvatun noidankehän estämiseksi ja tilanteen parantamiseksi on paljon, kuten useissa raporteissa 3–6 on tuotu esiin. Otan esille kolme keskeistä mahdollisuutta:

1. Kokonaisuuden hallinnan ja kierteen mahdollisimman varhaisen vaiheen tunnistamisen ottaen huomioon aiemmin kuvatut hyvinvointiin vaikuttavat osatekijät. Perinteisistä interventioista siirrytään digitalisuutta hyödyntäviä ennaltaehkäiseviä toimintamalleja sisältäviin interventioihin (ks. raportti 3).
2. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tekoälytuetuilla järjestelmillä.
3. Kansalaisten omaa aktiivisuutta ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä tuetaan hyödyntämällä digitaalisia tekoälysovellutuksia.

Jyväskylässä on paljon tutkimusosaamista ja alan yrityksiä, jotka yhdessä mahdollistavat Keski-Suomen etenemisen digitaalisesti tuettujen, vaikuttavien hyvinvointipalveluiden edelläkävijäksi.

Kirjoittaja

Pekka Neittaanmäki

Jyväskylän yliopiston Unesco-professori, digitaaliset palvelualustat (2019-2022)

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuuston jäsen, hallituksen varajäsen ja TKKI  neuvottelukunnan puheenjohtaja

Kuvaaja: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto.

Lisätietoa seuraavista raporteista

1. Yhteiskunnan digimurros 
2. Tekoäly ja terveydenhuolto Suomessa 
3. Interventiot ja tekoäly terveydenhuollossa   
4. Suomen terveysdata ja sen hyödyntäminen 
5. Kyberturvallisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa   
6. Hyvinvointiosaamista Suomesta koko maailmalle