Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa on uudistettava

Hyvinvointialueuudistuksessa on tavoitteena sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen sekä yhdenvertaisten ja laadukkaiden palveluiden ja ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kustannusten hillintä eli rahojen riittävyys. Nämä kaikki ovat ohjaavina tekijöinä myös nyt Keski-Suomen hyvinvointialueella toteutettavassa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyössä.  

Palveluverkkoehdotukset perustuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen linjauksiin 

Keski-Suomen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoa ja palvelutuotantoa uudistetaan järjestämisen linjausten pohjalta. Järjestämisen linjaukset ja palveluverkon uudistaminen perustuvat hyvinvointialueen strategiaan ja uudistamisohjelmaan.  

Aluevaltuuston marraskuussa 2023 hyväksymät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset muodostuvat 27:stä eri linjauksesta, jotka teemoiteltiin seuraavasti: 

• saatavuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus,
• sähköiset palvelut,  
• ohjaus ja neuvonta,  
• hoidon ja palvelun tuottamistapa ja palvelurakenne,  
• hoito- ja palveluketjut, yhteensovittaminen ja jatkuvuus sekä  
• varhainen tuki ja kumppanuus.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset ovat ensimmäiset hyvinvointialuetasoiset tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluille, ja niiden mukaisesti keskisuomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat.  

Palveluverkon osalta järjestämisen linjauksista nousevat esille erityisesti ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen, alueellinen osastotoiminta, perhekeskukset, ikääntyneiden päivätoiminta sekä sosiaali- ja terveyskeskuksien palvelut. Näille palveluille on järjestämisen linjauksissa tehty kuvaukset, jotka ohjaavat palvelun uudistamista myös palveluverkkotyön kautta. Vastaavasti palveluille on palveluverkon lausuntomateriaalissa tehty myös laajat kuvaukset niin nykytilasta kuin kahdesta vaihtoehtoisesta mallista sekä kuvattu uudistamisen tarvetta ja tavoitetilaa. 

Henkilöstön riittävyys ja saatavuus 

Niin meillä Keski-Suomessa kuin muuallakin Suomessa käydään keskustelua siitä, onko meillä riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia suhteessa asukkaiden tarpeen mukaiseen palveluiden tuottamiseen ja nykyisen palveluverkon ylläpitämiseen. Keski-Suomessa voimme tunnistaa, että meillä on haasteita saada rekrytoitua ammattilaisia riittävästi esimerkiksi sellaisiin palveluihin, joissa on mitoitusmääritys – joko hoitajaa per asiakas tai asiakasta per työntekijä. Myös vastaanottopalveluihin ja vuodeosastoille on haasteita saada riittävästi ammattilaisia rekrytoitua eri puolille Keski-Suomea. 

Jotta palveluiden jatkuvuus turvataan ja toisaalta vähennetään palveluiden haavoittuvuutta, on meidän tarkasteltava toimipisteiden kokoa ja resurssointia tästäkin näkökulmasta. Tämä voi vaikuttaa myös siihen, missä eri toimipisteiden on optimaalista sijaita. Riittävästi resursoidut toimipisteet turvaavat hoidon jatkuvuuden sekä toiminnan tasalaatuisuuden ympärivuotisesti. Riittävä resursointi tukee myös työntekijöiden työssäjaksamista ja hyvän työarjen toteutumista. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei voida tarjota, jos meillä ei ole ihmisiä palveluja tarjoamassa. Työntekijät kohtaavat joka päivä hyvin erilaisissa tilanteissa olevia potilaita ja asiakkaita. Ammattilaisemme tekevät sosiaali- ja terveyspalveluista sen, mitä ne ovat parhaimmillaan – ihmisten kohtaamista, ymmärrystä, auttamista ja kuulemista sekä vaikeina hetkinä toivon luomista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja on pidetty kutsumusammatteina ja sitä ne ovat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tekijät, sukupolvet ja ympäröivä yhteiskunta ovat vain vuosien saatossa muuttuneet, kuten ammattiin ja työhön suhtautuminen yleisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa on kysymys myös siitä, miten yhteensovitetaan palvelujen tuottamisen vaateet ja työntekijöiden tarpeet ja toiveet.

Palveluiden uudistaminen ja monituottajuus 

Palveluverkkotyössä on tehty laajasti kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukuvaukset. Nykyisen toimintamallin lisäksi on kuvattu sekä palveluiden kehittämisen tavoitetila että perustelut muutosehdotuksille. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintamalli on ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan kaikkien luettavana. Sisältöön on kuvattu myös tahtotilaa sille, miten eri palvelut toimivat yhdessä alueen asukkaiden, potilaiden ja asiakkaiden asioissa. Tavoitteenamme on vahvasti integroitu, mahdollisimman portaaton ja saumaton palveluiden kokonaisuus niitä tarvitseville ihmisille. Tiedämme, että olemme vielä rakenteellisesti ”vaiheessa”, ja monesti saamme palautteen kasvottomista tai huonosti saavutettavista palveluista. Tämä palaute on otettu vastaan ja joka kohdassa, myös palveluverkkotyössä, tavoitellaan nykyistä paremmin yhteen toimivaa ja aiempaa helpommin tavoitettavissa olevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta. 

Keski-Suomen soten palveluverkko ei sisällä vain meidän omaa palvelutuotantoa vaan meidän lisäksemme palveluja on tuottamassa suuri joukko sekä kansallisia, kansainvälisiä että paikallisia yrityksiä erilaisilla sopimuskumppanuuksilla. Oma palvelutuotanto täydentyy niin ostopalveluilla, palveluseteleillä kuin asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla tuotetuilla palveluilla. Monessa palvelussa ulkopuolelta ostettu palvelu voi olla määrällisesti jopa suurempaa kuin oma palvelutuotanto. Monituottajuus vaatii ymmärrystä ja omanlaistaan osaamista huolehtia sopimuskumppaneiden kanssa laadukkaasta ja sisällöllisesti tarkoituksenmukaisesta palvelutuotannosta taloutta unohtamatta.

Keskisuomalaiset käyttävät yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja myös omalla rahallaan tai esimerkiksi vakuutusten kautta. Julkisen monikanavarahoituksen perusteella työssäkäyville on tarjolla myös työterveyshuollon palveluja, työnantajasta riippuen laajempina tai suppeampina. Tämä toiminta on tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen palvelujen kanssa, sillä usein asiakkaat käyttävät molempia palveluja. Lisäksi on mainittava Kelan rahoituksen tuella toimiva ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, joka vastaa laajasta joukosta opiskelijoiden terveyspalveluja. Myös tämä on osa palvelukokonaisuutta, ja monella näitä palveluja käyttävällä ihmisellä on yhteyskohtia hyvinvointialueen palveluihin.

Kaikkiaan Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko muodostuu monen toimijan palveluista ja muodostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kapasiteetin, joka on tarjolla keskisuomalaisille. 

Paikallisen tason uudistamisesta kansalliseen uudistamiseen 

Vaikka me paikallisesti teemme hyvää uudistamistyötä, tarvitsemme uudistamiseen apuja myös kansalliselta tasolta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelussa ns. palvelureformi, jolla uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluja kansallisesti. Reformi sisältää erilaisia lähtökohtia koko sote-kentän uudistamiseen. Lainsäädännön ja muiden ohjaavien normien lisäksi tarkastellaan vuosien saatossa kehittyneitä ja kerrostuneinta rakenteita, joiden tarkoituksenmukaisuutta nykyisessä toimintaympäristössä, palvelumalleissa ja ihmisten palvelutarpeissa onkin hyvä arvioida. Vääjäämättä on varmasti myös arvioitava sitä, onko meillä yhteiskunnassa varaa ylläpitää nykyisen kaltaista järjestämisrakennetta lainsäädäntöineen vai onko julkisesti rahoitettavan sosiaali- ja terveyspalvelun priorisointia tehtävä myös järjestelmätasolla. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistyö on siis käynnissä eri tasoilla, ja meidän on omalta osaltamme tehtävä sitä hyvinvointialueella. Se muuttaa meidän käytäntöjämme, avaa uusia toimipisteitä ja poistaa joitain toimipisteitä sekä tuo mukanaan uusiakin palvelukanavia vahvasti osaksi palvelutuotantoa. On myös varmasti paljon ideoita ja potentiaaleja, joita emme vielä ole edes tunnistaneet hyvinvointialuemallissa. Meidän on modernisoitava sote-järjestelmä. 

Kati Kallimo 
toimialajohtaja  
Sosiaali- ja terveyspalvelut