Potilaan näkökulma: kuuntelemisen taitoa, kykyä asettua potilaan asemaan, apua ja toivoa paremmasta

Kauniisti laittautunut nainen istuu vastaanottoaulassa. Hän jännittää paljon, vaikkei sitä huomaa. Potilaan oirekuva on erikoinen - onhan hän harvinais- ja monisairas. Tänään vastassa on ihan uusi lääkäri. Ehkä tämä olisi vihdoin se henkilö, joka ymmärtäisi kokonaisuuden, yhdistäisi langat ja täyttäisi puuttuvat palat palapeliin. Tätä varten potilas on koostanut paperille hyvän oirekuvauksen tilanteestaan ja tuonut mukanaan aiempia epikriisejä.

Toisaalta potilas myös pelkää. Entä, jos häntä ei taaskaan uskota, kun kaikki oireet eivät näy päällepäin? Entä, jos häntä pidetään taas kerran lähes terveenä ihmisenä ja hankalana potilaana vain sen vuoksi, että on puhelias eikä näytä päällepäin sairaalta?

Myös kipujen vähättelyä hän pelkää. Sekin on kamalaa. Loukkaavaakin. Toisaalta kipujen syyt ovat selvät ja todennettavissa kliinisesti, jos vain lääkäri malttaa ja ehtii tutustua taustoihin. “Toivottavasti aiemmat kirjaukset on tehty huolellisesti”, nainen miettii.

Ajatukset risteilevät ja kurkkua kuristaa. "Ei ole mitään hätää. Muista hengittää", toteaa hän mielessään astuessaan sisään huoneeseen sydämen sykkeen tihentyessä. "Kaikki menee hyvin. En anna aiempien ikävien kokemusten vaikuttaa taas." Kunhan edes jotakin apua saisi… Vastaanottohuoneen ovi aukeaa. Lääkäri hymyilee, katsoo lempeästi silmiin ja on valmis rauhassa kuuntelemaan. Hän vaikuttaa siltä, että aidosti ymmärtää potilaan vaikean tilanteen. Kyllä kaikki järjestyy.

--------------

Edellä kuvattu tilanne on tuttu monelle meistä. Erityisesti lääkärin vastaanotolta toivotaan kuuntelemisen taitoa, kykyä asettua potilaan asemaan, apua ja toivoa paremmasta. Usein olemme kaikkein haavoittuvimmillamme vastaanotolle mennessämme. Kaikki aiemmat kohtaamiset ja koko elämänhistoriamme heijastuu tilanteesta oleviin odotuksiin. Onkin valtavan suuri etu, jos ammattilainen tunnistaa potilaan kokemukset, kohtaa lempeästi ja ymmärtää hänen olevan oman terveystilanteensa paras asiantuntija. Tällöin on mahdollista luoda yhteinen, turvallinen ilmapiiri, jossa molemmilla on tärkeä roolinsa asioiden eteenpäin viemisessä. Myös häiriökysyntä vähenee.

Parhaimmat ammattilaiset myöntävät, etteivät tiedä kaikkea - ei tarvitsekaan - mutta haluavat ottaa potilaan kanssa yhdessä asioista selvää. On mahdollista, että potilaan kokemuspohjaa hyödyntämällä ja häntä herkällä korvalla kuuntelemalla voidaan välttyä monilta tarpeettomilta toimenpiteiltä tai toimimattomilta käytänteiltä. Myös hoitoprosessi sujuvoituu potilaan tyytyväisyyden ja hoitomotivaation lisääntyessä.

Syntyy yhteinen tie, jonka varrelta potilaan ei enää ehkä koskaan tarvitsisi poiketa pelon ja epävarmuuden polulle tai lääkärin hukkua alidiagnostiikan ja epäluottamuksen viidakkoon.

Hannastiina Hammarén-Lankila
Keski-Suomen hyvinvointialueen koulutettu kokemusasiantuntija
Suomen harvinaissairaiden ja -vammaisten kattojärjestö HARSOn kokemustoimija
Vertaistukija
Järjestelmäpäällikkö (työkyvyttömyyseläkkeellä)

Oikea diagnoosi on turvallisuuden tae – Asiakas- ja potilasturvallisuuden teemaviikko 16.–20.9.2024

Vietämme Keski-Suomen hyvinvointialueella asiakas- ja potilasturvallisuuden teemaviikkoa. Tiistai 17.9. on kansainvälinen asiakas- ja potilasturvallisuuspäivä, jonka teemaksi Maailman terveysjärjestö WHO on valinnut tänä vuonna “Lisää potilasturvallisuutta diagnostiikkaa parantamalla”. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta diagnoosivirheiden vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja edistää yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella toteutamme teemaviikon julkaisemalla aiheeseen liittyviä kirjoituksia Polku-intrassa ja verkkosivujemme blogissa. Jaamme kirjoituksia myös sosiaalisen median kanavillamme. Tarkoituksena on nostaa esille eri näkökulmista diagnoosien oikeellisuuden tärkeys asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta.