Palveluverkkotyön vaikutusten ennakkoarviointi osana uudistumista

Palveluverkon suunnittelussa keskiössä on muun muassa se, kuinka voimme tarjota kattavasti palveluja eri kanavien kautta ja samalla edistää jokaisen keskisuomalaisen hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Palveluverkkotyön tavoitteena on uudistaa ja monipuolistaa palvelutuotannon toteutusta sekä parantaa palveluidemme saatavuutta ja saavutettavuutta. Tavoitteenamme on taata hyvä arki kaikille asukkaille. 

Vaikutusten ennakkoarviointi on kiinteä osa palveluverkkotyötä. Palveluverkkoa koskevat päätökset ovat haastavia ja monimutkaisia, ja ne vaikuttavat moneen tahoon. Onkin ensisijaisen tärkeää, että jo valmisteluvaiheessa eri vaihtoehtoja punnitaan useista näkökulmista. Tehdessämme päätöksiä esimerkiksi digitaalisista palveluista, liikkuvista palveluista tai toimipisteiden sijainnista, meidän tulee ottaa huomioon päätöstemme vaikutukset eri tahoihin. Mietimme vaikutuksia mm. eri väestöryhmiin, henkilöstöön, hyvinvointialueen ja kuntien elinvoimaan, talouteen, seutuihin ja ympäristöön. 

Vaikutukset erilaisia eri puolella Keski-Suomea 

Hyvinvointialueen päätöksillä on suuri merkitys eri puolilla hyvinvointialuetta asuvien ihmisten elämään ja arkeen. Keski-Suomessa alueiden väliset erot väestörakenteessa ja -kehityksessä sekä taloudessa ovat suuret, ja eri ihmisryhmien välillä on suuria eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Päätökset palveluverkosta voivat olla vaikutuksiltaan hyvin erilaisia kaupungeissa, taajamissa ja harvaan asutulla maaseudulla.  

Yli puolet Keski-Suomen väestöstä on keskittynyt Jyväskylään ja kaikkiaan lähes 70 % Jyväskylän seutuun kuuluviin kuntiin. Tämän lisäksi pienempiä keskittymiä on Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Äänekosken keskusalueilla. Harvaan asutulla maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä, julkista liikennettä ei välttämättä ole saatavilla ja liikkuminen on pääasiassa yksityisautoilun varassa. Jyväskylässä puolestaan liikkuminen on helpompaa, mutta jonotusajat moniin palveluihin ovat pidemmät. 

Vaikutusten ennakkoarviointi on yksi keino vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ihmisryhmien välillä. Arvioimalla ennakkoon eri ihmisryhmiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan välttää eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä, koska eri näkökulmat tulevat näkyviksi. Näin voimme varmistaa, että eri väestöryhmien ja eri alueiden asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarpeet tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. 

Asukkailla, henkilöstöllä ja sidosryhmillä tärkeä rooli vaikutusten arvioinnissa 

Vaikutusten ennakkoarviointi on monivaiheinen prosessi, jossa ensimmäisessä vaiheessa sisäinen asiantuntijaryhmämme on arvioinut palveluverkkovaihtoehtojen vaikutuksia eri tahoihin. Vaikka meillä valmistelijoilla onkin paljon tietoa nykyisten palveluidemme toiminnasta ja kehitystarpeista, tämä ei yksin riitä, vaan arviointiin on tärkeä ottaa mukaan ne tahot, joita päätökset koskevat.  

Parhaillaan meneillään olevan lausuntovaiheen aikana kuulemme alueemme asukkaita, henkilöstöämme ja eri sidosryhmiä keskustelutilaisuuksissa ja laajojen kyselyjen avulla. Näiden kuulemisten, kyselyjen ja muiden osallistamisen tapojen avulla pystymme arvioimaan uudistuksen vaikutuksia ja riskejä entistäkin laajemmin. Valmistelutyöryhmä analysoi saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä muokkaavat ja täydentävät esitystä sen pohjalta. 

Lisäksi arvioinnissa käytetään myös tutkimus- ja kokemustietoa muilta alueilta ja sektoreilta. Esimerkiksi liikkuvien palveluiden osalta Keski-Suomen hyvinvointialueella on vähän kokemusta, mutta sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille useita myönteisiä kokemuksia liikkuvista palveluista muilla sektoreilla ja alueilla. Liikkuvat palvelut ovat moninaisia palveluita, joissa palveluita voidaan tuoda yhteisöön ja lähelle asukkaita eri tavoin. Palveluita voidaan tuoda normaaliin asuinympäristöön, kuten varhaiskasvatukseen, kouluihin ja koteihin, palveluasumiseen ja sinne missä kansalaiset muutoinkin liikkuvat. Ne voivat olla kiinteästi jonkin toisen palvelun äärelle sijoitettuja, kuten apteekkeihin ja kauppakeskuksiin, tai ne voivat osin toimia pyörien päällä. Koska meillä ei Keski-Suomessa ole laajaa kokemusta liikkuvista palveluista, onkin ensisijaisen tärkeää tarkastella muiden tahojen kokemuksia vastaavanlaisista palveluista, jotta voimme arvioida niiden vaikutuksia. 

Rajalliset resurssit huomioitava vaikutusten arvioinnissa 

Resurssien riittävyyden arviointi ja kustannusvaikutusten tarkastelu ovat tärkeä osa ennakkoarviointia. Kun talous on tiukalla, on erityisen tärkeää varmistaa arvioinninkin avulla, että niukat resurssit käytetään tarkoituksenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.  

Ennakkotietojen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätös oli -113,5 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2023. On valitettava tosiasia, että hyvinvointialueen rahoitus tai henkilöstö eivät riitä nykyisten palveluiden ylläpitämiseen. Arvioinnissa on tärkeää ottaa talouden reunaehdot huomioon ja arvioida muiden vaikutusten ohella kustannusvaikutuksia ja resurssien riittävyyttä.  

Arviointi tukee päätöksentekoa 

Aluevaltuuston on tarkoitus tehdä päätökset palveluverkosta kevätkauden aikana. Vaikutusten ennakkoarviointi ei tarjoa valmiita vastauksia päätöksentekijöille, vaan poliittisessa päätöksenteossa korostuu myös arvovalinnat. Tavoitteenamme on kuitenkin, että perusteellinen vaikutusarviointi antaa päätöksentekijöille tarvittavaa tukea parhaan mahdollisen palveluverkon valitsemisessa, joka vastaa sekä nykyisten että tulevien keskisuomalaisten tarpeisiin tarjoten laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. 

Palveluverkkoesitys on lausunnolla ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa arviointiin ja kertoa näkemyksensä luonnoksesta 23.3. saakka. Osallistu osoitteessa: www.hyvaks.fi/palveluverkko/osallistu

Jarna Virtanen 
Järjestämispäällikkö, konsernipalvelut 
Keski-Suomen hyvinvointialue