Lapsivaikutusten arviointi edistää lasten oikeuksien toteutumista

Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään, miten päätökset vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin sekä oikeuksien toteutumiseen. Vaikutusten arviointia voidaan pitää työkaluna, jonka avulla kyetään lasten ja perheiden kannalta parempiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. 

Vuosi 2024 on ollut lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin kehittämisen kannalta merkityksellinen vuosi Keski-Suomessa. Osana palveluverkkotyötä tehtiin lapsivaikutusten arviointi, joka julkaistiin palveluverkkoesityksen yhteydessä 8.5. Lisäksi valmisteilla on lapsibudjetoinnin työkalu, joka on tarkoitus ottaa käyttöön tulevan kesän aikana.  

Lapsivaikutusten arviointi on lakisääteistä 

Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään, miten päätökset vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin sekä oikeuksien toteutumiseen. Hyvinvointialueita ja kaikkia muita julkisen hallinnon toimijoita velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut lakina voimassa Suomessa vuodesta 1991 lähtien. Sopimus edellyttää, että lapsiin kohdistuvissa päätöksissä lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Yleisesti lapsia tai lapsiryhmiä koskevissa asioissa lasten edut selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla päätökset voidaan tehdä lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia hyvinvointialueella.  

Lapsivaikutusten arviointi ei rajoitu ainoastaan päätöksiin, jotka koskevat suoraan lapsia ja lapsiperheitä, vaan myös yleisesti hyvinvointialueen asukkaisiin ja palvelujen käyttäjiin vaikuttavat päätökset tulisi arvioida lasten näkökulma huomioiden. 

Lapsivaikutusten arviointi osana palveluverkkotyön vaikutusarviointia 

Osana 8.5. julkistettua palveluverkkoesitystä tehtiin laaja vaikutusten ennakkoarviointi, jossa arvioitiin vaikutuksia mm. eri väestöryhmiin, henkilöstöön, hyvinvointialueen ja kuntien elinvoimaan, talouteen, seutuihin ja ympäristöön. Arvioinnissa tärkeänä osana oli lapsivaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin palveluverkkoesityksen vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. 

Lapsivaikutusten arvioinnissa keskeistä on, että siinä otetaan huomioon lasten ja nuorten oma näkökulma aikuisten näkökulman lisäksi. Lapsilla ja nuorilla on paljon hyvinvointialueen päätöksenteon ja toiminnan kannalta tärkeää tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kysymällä suoraan lapsilta ja nuorilta. Lasten ja nuorten kokemukset palveluista ovat arvokkaita päätöksenteossa ja toiminnan parantamisessa, ja heidän kuulemisensa olikin tärkeä osa palveluverkkoesityksen lapsivaikutusten arviointia.  

Osana palveluverkkotyöprosessia asukkailla, kumppaneilla ja muilla sidosryhmillä oli mahdollisuus ottaa kantaa lausuntomateriaalissa esitettyihin vaihtoehtoihin. Lausuntokierroksella lausunnon antoivat useat keskeiset lasten ja nuorten asioihin vaikuttavat toimielimet ja sidosryhmät, kuten Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta, Keski-Suomen nuorisovaltuusto, Jyväskylän ja Jämsän nuorisovaltuustot sekä Jyväskylän sivistyslautakunta. Lisäksi useat lapsiperheet antoivat arvokasta palautetta verkossa ja asukastilaisuuksissa. He korostivat erityisesti heille tärkeiden palveluiden säilyttämistä lähipalveluina. 

Lisäksi tapasimme Jyväskylän lasten parlamentin edustajia osana lapsivaikutusten arviointiprosessia. Tapaamisessa oli mukana iältään 12–13-vuotiaita lasten parlamentin edustajia sekä lasten parlamentin yhteyshenkilöt. Keskustelussa käytiin läpi lasten käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja keskusteltiin palveluverkkoesityksen teemoista. Erityisesti kuultiin lasten kokemuksia heidän käyttämistään palveluista, näkemyksiä läsnä- ja etäpalveluista, tarpeista vanhempien läsnäololle palveluita käytettäessä sekä lasten ehdotuksia siitä, mitä hyvinvointialueen tulisi erityisesti huomioida palveluita ja palveluverkkoa kehittäessä.  

Lasten parlamentin näkemyksissä korostui positiiviset tapaamiset sote-ammattilaisten kanssa. Sähköisiin palveluihin suhtautuminen oli positiivista, joskin niiden rajoitteet huomioitiin erityisesti vakavammissa tilanteissa, jolloin ammattilainen on välttämätöntä kohdata kasvokkain. Lisäksi lapsilla on selkeitä toiveita palveluiden saatavuuden ja helppouden suhteen, sekä tarve kohtaamispaikoille, joissa voi luottamuksellisesti jakaa huoliaan turvalliselle aikuiselle. 

Lapsibudjetoinnin työväline tukee lapsivaikutusten arviointia 

Keski-Suomen hyvinvointialue on kehittämässä lasten ja nuorten budjetoinnin työkalua, jonka odotetaan valmistuvan kesällä 2024. Lapsibudjetointi on tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vaikuttavuutta, vahvistaa resurssien kohdentamista oikeisiin toimiin oikeaan aikaan sekä edistää lapsen oikeuksien toteutumista.   

Verkkoympäristössä toimivan visuaalisen työkalun avulla on mahdollista tarkastella lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdennettuja voimavaroja ja niiden vaikuttavuutta. Työkalulla tehdään näkyväksi Keski-Suomen hyvinvointialueen ja kuntien lapsiin ja nuoriin kohdistuvat panostukset, ja se edesauttaa meitä käymään sisäistä keskustelua siitä, ovatko lasten ja lapsiperheiden palveluihin kohdistetut resurssit strategiamme mukaisia.   

Lapsibudjetointi linkittyy osaksi laajempaa lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetoinnilla varmistetaan lasten etu saada oikeudenmukainen osuus julkisista varoista sekä parhaat mahdolliset palvelut. Toisaalta sillä voidaan varmistaa, että lapsiin ja nuoriin kohdennettujen resurssien käyttö on läpinäkyvää ja vaikuttavaa. Lapsibudjetointityökalun teknisestä toteuttamisesta vastaa Nordic Healthcare Group (NHG) ja sen käyttöönoton rahoittaa Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma.  

Lapsivaikutusten arviointia vahvistetaan jatkossa 

Jotta hyvinvointialue voi täyttää velvoitteensa varmistaa yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tarvitaan vahvaa panostusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä edellyttää jatkossakin tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimintaa, jossa vaikutusten arviointi on keskeinen väline. 

Lapsivaikutusten arvioinnin sekä lapsibudjetoinnin systemaattinen kehittäminen ovat olennaisia askelia kohti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien parempaa huomioimista Keski-Suomen hyvinvointialueen päätöksenteossa ja toiminnassa. 

Jarna Virtanen  
Järjestämispäällikkö, konsernipalvelut  
Keski-Suomen hyvinvointialue