Hyvinvointialueuudistus on toiminut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen katalyyttina

Viime viikkoina on uutisoitu laajasti, että valtion johdon mielestä hyvinvointialueuudistus on epäonnistunut. Epäonnistuminen johtuu sosiaali- ja terveyspalveluiden budjettialijäämistä. Ratkaisuna tähän on esitetty, että valtion ohjausta tulisi tiukentaa ja että hyvinvointialueiden tulisi viedä eteenpäin muutos- ja uudistamisohjelmiaan. On myös esitetty kritiikkiä, että Keski-Suomessa ei ole edetty riittävästi uudistamisessa ja alijäämien kattamisessa. Tarkastelen näitä asioita tässä kirjoituksessa lyhyesti.

Soten budjettialijäämä ei ole mikään uusi ilmiö. Kun kunnat vastasivat sotepalveluiden järjestämisestä sosiaali- ja terveystoimen budjetit ylittyivät joka ikinen vuosi. Tätä sotekustannuksien kasvua kunnissa tilkittiin korottomalla veroja, myymällä varallisuuseriä ja sopeuttamalla ei-lakisääteisiä toimintoja. Ennen soten budjettialijäämät hukkuivat kuntajärjestelmän sisään yli 300 kunnan ja sairaanhoitopiirin taseeseen. Nyt hyvinvointialueuudistuksen myötä soten rahoitus otettiin valtion talousarvioon ja sen myötä soten rahoitusalijäämä tuli ensimmäistä kertaa kansallisesti läpinäkyväksi. Kun kunnat vastasivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vuonna 2022, niin kustannukset kasvoivat koko maassa 6,0 prosenttia ja Keski-Suomessa 10,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksien kasvu ei johdukaan hallintomallista, vaan kasvun pääasiallinen selittäjä on suomalaisten ikääntyminen. Suomalaisten ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja kustannukset kasvavat. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksien kasvu halutaan merkittävästi taittaa, tulee ikääntyvän Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisiä velvoitteita vähentää. Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä näin ei tehty, vaan lainsäädäntö kosketti vain hallinto- ja rahoitusmallia, ei palveluiden sisältöä.

Valtion ohjauksen takia hyvinvointialueen ovat puun ja kuoren välissä. Yhtäältä valtion instituutit ovat tulkinneet, että perustuslain 19 § 3 momentin mukainen riittävä sosiaali- ja terveyspalvelu on perusoikeus, joka ajaa budjettirajoitteen ohi. Edelleen valtion valvovat viranomaiset vaativat, että hyvinvointialueen tulee resursoida palvelut riittävästi, jotta lainsäädännön mukainen palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy voidaan turvata. Keski-Suomen hyvinvointialueellakin on tällä hetkellä yksi uhkasakkovaatimus ja useita prosesseja käynnissä valtion viranomaisten kanssa, jossa joudumme esittämään suunnitelman palveluiden riittävästä resurssoinnista lainsäädännön kirjauksen täyttämiseksi. Toisaalta valtio vaatii, että lähtökohtaisesti alimitoitetulla rahoituksella alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Valtion omassa julkisen talouden suunnitelmassa (taulukko 20) on arvioitu, että nykyisellä valtion rahoituksella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu kertynyt alijäämä vuoden 2026 lopussa on -2,8 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden ohjauksen ja sääntelyn lisäämisen ei missään nimessä ole oikean suuntainen toimi. Päinvastoin nykyistä ylisääntelyä tulisi määrätietoisesti purkaa ja valtion ohjausta keventää ja yhdenmukaistaa. Nykyisin se on ristiriitaista.

Uudistumis- ja muutosohjelmia viedään Keski-Suomen hyvinvointialueella määrätietoisesti ja vauhdikkaasti eteenpäin. Keski-Suomen hyvinvointialue on toiminut vasta reilun 1,5 vuotta. Tuona aikana muun muassa

• digitaalinen sotekeskus on laajennettu palvelemaan koko Keski-Suomen väestöä
• maakunnalliset erikoissairaanhoidon palvelut ja ympärivuorokautinen päivystys on päätetty keskittää yhteen toimipisteeseen, sairaala Novaan
• maakunnallinen kiirevastaanotto keskitetään kolmeen toimipisteeseen
• 12 terveysasemaa on sellaisenaan päätetty lakkauttaa
• laajaa kokonaisulkoistusta puretaan ja palveluita siirretään asteittain hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi
• maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskus on rakenteilla
• ensihoitopalvelu siirretään osaksi terveydenhuollon palveluita
• asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja muiden tukipalveluiden yhdenmukaistaminen etenee vauhdilla
• ennaltaehkäiseviä mielenterveys- ja perhekeskuspalveluita on vahvistettu jne.

Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäisen 1,5 vuoden aikana tehtyjen päätöksien lista sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta on hengästyttävä, vaikka jos sitä vertaa viimeisen 10 vuoden aikana kuntajärjestelmässä tehtyihin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisiin uudistuksiin. Voi hyvin sanoa, että hyvinvointialueuudistus on toiminut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen katalyyttina täällä Keski-Suomessa.

Lasse Leppä

konsernipalveluiden toimialajohtaja

Keski-Suomen hyvinvointialue