Vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Vammaispalvelulain mukaan vammaisille henkilöille voidaan myöntää apua ja tukea asumiseen. Palvelua voidaan järjestää henkilön omaan kotiin erinäisillä palveluilla, tai esimerkiksi palvelu- tai tukiasumisella tai henkilökohtaisen avustajan tuella. Myös perhehoito on yksi mahdollisuus toteuttaa asumisen palveluita. Asumisen toteuttamistavasta ja palveluista sovitaan palvelusuunnitelmassa.  

Palvelutalossa tai ryhmäkodissa asiakas maksaa itse vuokran sekä ruoka- ja muut tarvikekustannukset. Hoidosta ja hoivasta vammaispalvelun asiakas ei maksa maksuja. Kun palveluasuminen järjestetään vaikeavammaisen asiakkaan kotiin, ovat kotona asumista tukevat palvelut, kuten omaishoidontuki, kotipalvelu tai henkilökohtainen apu, asiakkaalle maksuttomia. Akuutin sairauden hoitoon liittyvät kotiin annetut käynnit ovat maksullisia. Turvapuhelimen käytöstä ei peritä palvelumaksua, mutta asiakas maksaa laitteen asennuksesta, laitevuokrista ja puhelinliittymästä aiheutuvat kustannukset. 

Erilaisista asumisen vaihtoehdoista keskustellaan palvelusuunnitelmaan liittyvässä tapaamisessa ja asumisen toiveet kirjataan ylös. Asumisen paikan valintaan vaikuttavat toiveiden lisäksi se, onko kyseisessä yksikössä paikkoja vapaana ja vastaako yksikön antaman tuen määrä asiakkaan tarpeita.  

Asuntoon kuuluvia, siirrettäviä apuvälineitä myönnetään apuvälinekeskuksesta.

Vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt ovat usein laajempia muutostöitä, joiden avulla vaikeavammainen voi asua kotonaan mahdollisimman itsenäisesti. Asunnonmuutostyöt ovat yleensä isoja, kiinteitä vamman tai sairauden vuoksi tarvittavia välttämättömiä muutostöitä. Muutostöiden tekemiseen tarvitaan aina asunnon omistajan tai vuokranantajan lupa. 

Vammaispalveluista korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt, kuten: 

• ovien leventäminen 
• luiskien rakentaminen 
• kylpyhuoneen, vessan ja vesijohdon asentaminen 
• valaistusmuutostyöt ja kontrastien lisääminen 
• kiinteiden kalusteiden sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen 
• vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt 

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat kiinteästi asennettavat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.  

Kuulovammaisten tarvitsemat asuntoon asennettavat kiinteät induktiosilmukat ovat myös asuntoon liittyviä pysyviä muutostöitä. Ne myönnetään Kuuloaseman asiantuntijan tekemän suosituksen ja asiakkaan hakemuksen perusteella. 

Asiakas voi myös itse teettää asunnonmuutostyöt omalla kustannuksellaan, ja hakea takautuvasti (6 kk) korvauksia tositteita vastaan. Tällöinkin asunnonmuutostöitä haetaan hakemuksella, liitteeksi toimitetaan selvitys toimintakyvystä ja suositus asunnonmuutostyön tarpeesta.

Korvaus asunnonmuutostyöstä maksetaan vain välttämättömiksi arvioitujen kustannusten perusteella. Jos asiakas haluaa valita visuaalisesti miellyttävämpiä materiaaleja muutostöiden tekemiseksi, korvataan muutostyö vain välttämättömiltä osin ja näin vammaispalveluista saatu korvauksen loppusumma saattaa erota toteutuneesta työstä. 

Henkilökohtainen apu on toisen henkilön antamaa avustusta tehtävissä, joita apua saava henkilö tekisi itse, jos hänellä ei olisi toimintakykyä rajoittavaa sairautta tai vammaa.

Henkilökohtaista apua voi hakea henkilö, jolla on pitkäaikainen vamma tai sairaus, jonka vuoksi hän tarvitsee välttämättä toisen henkilön avustusta kotona, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Jos pohdit, olisiko sinulla oikeutta henkilökohtaiseen apuun, voit tehdä palveluarvioinnin Omaolo-palvelussa. Palvelu ei vaadi tunnistautumista. Saat suuntaa antavan arvion siitä, kannattaako sinun hakea henkilökohtaista apua. Vammaispalveluissa päätetään, myönnetäänkö sinulle henkilökohtaista apua. 

Henkilökohtaisen avun ohjausta ja neuvontaa antaa henkilökohtaisen avun keskus (Havu-keskus). 

Kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset.

Kuljetuspalveluita saa pääosin henkilön asuinkunnan alueelle ja lähikuntiin. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus vähintään 18:aan yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Kuljetuspalvelupäätökseen kirjataan, kuinka monta yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa voit tehdä.

Kuljetuspalvelussa asiakas maksaa omavastuuna saman summan kuin mitä matka olisi maksanut julkisella kulkuvälineellä (bussi, juna) matkustaessa. Hyvinvointialue laskuttaa asiakkaalta jälkikäteen käytettyjen matkojen omavastuut. 

Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelut järjestetään vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalveluina. Hyvinvointialueella on käytössä myös sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu. Sosiaalihuoltolain mukaisessa kuljetuspalvelussa huomioidaan tulorajat ja matkojen määrä kuukaudessa on pienempi.   

Vammaispalvelulain mukaisessa kuljetuspalvelussa ei ole tulorajoja ja matkoja myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi monissa kunnissa on käytössä monipalvelulinjoja tai palveluliikennettä. Näitä vammainen henkilö voi käyttää joko kuljetuspalveluita korvaavana tai niiden lisänä ilman rajoitusta. 

Vammaispalvelulain mukainen kuntoutusohjaus on vammaispalvelun asiakkaalle ja hänen lähiyhteisölleen annettua ohjausta, neuvontaa ja asiantuntijan apua.

Kuntoutusohjausta antavat vammaispalvelun kuntoutusohjaajat, vammaispalveluohjaajat sekä vammaispalvelun sosiaaliohjaajat.

Vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan tarkoituksena on tukea henkilöä itsenäisessä elämässä sekä edistää hänen osallisuuttaan ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Päivätoimintaa järjestetään työikäiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite, joka estää häntä osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan.

Toimintakyky voi olla voimakkaasti alentunut esimerkiksi aivovamman tai useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaikutuksen seurauksena. Päivätoimintaa järjestetään esimerkiksi palveluasumisen yhteydessä tai erillisenä palveluna, johon asiakas kulkee liikkumisen tuen palveluiden avulla. 

Jos tarvitset päivittäisiin toimintoihin apuvälineitä, ne myönnetään apuvälinekeskuksen kautta. Erilaisten apuvälineiden myöntämisestä on kirjalliset ohjeet apuvälinekeskuksen verkkosivuilla.

Osa apuvälineistä on laina-apuvälineitä, jotka käytön jälkeen palautetaan ja annetaan seuraavalle tarvitsijalle. Osa välineistä valmistetaan yksilöllisesti asiakkaan erityistarpeet huomioiden, näidenkin apuvälineiden arviointi alkaa apuvälinekeskuksessa. 

Vammaispalvelussa asiakkaalle myönnettävät “päivittäisissä toimissa suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet” sisältävät esimerkiksi autoavustuksen auton hankintaan ja autoon asennettavat muutostyöt, joiden avulla vammainen henkilö pystyy käyttämään autoa ja liikkumaan turvallisesti vammasta huolimatta. Avustuksen myöntämisellä tuetaan ensisijaisesti henkilön opiskelua tai työssäkäyntiä. Autoon tehtävinä muutostöinä korvataan asiakkaan vamman kannalta välttämättömät, kohtuuhintaiset apuvälineet, lisälaitteet ja muutostyöt, joiden avulla vaikeavammainen henkilö voi käyttää autoa. Autoavustus kohdentuu auton hankinnan kustannuksiin.   

Avustusta ei yleensä myönnetä kodin laitteisiin ja koneisiin, jos kustannukset liittyvät yleisten kodinkoneiden (pyykinpesu- ja astianpesukone, matkapuhelin, tietokone sekä muut kodinkoneet) hankkimiseen. Korvausta voidaan kuitenkin myöntää vaikeavammaiselle henkilölle, jos tavallista kodinkonetta merkittävästi arvokkaampi laite on välttämätön hänen itsenäisille arjen toiminnoilleen ja vähentää merkittävästi muiden palvelujen, kuten henkilökohtaisen avun tarvetta.

Vaikeavammaisen henkilön harrastusvälineisiin saa avustusta edellyttäen, että kysymyksessä on niin sanottu erityisväline (esim. jääkelkka), jonka tarve on vammasta johtuva. Harrastusvälineisiin avustus on korkeintaan puolet kohtuullisista hankintakustannuksista. 

Jos laitteen tai välineen tarve liittyy esimerkiksi koulunkäyntiin, mutta ei ole välttämätön (esimerkiksi tablettitietokone tai kannettava tietokone), voi laitteen hankkimiseen hakea apurahaa Tukilinja-säätiöltä. 

Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus on Keski-Suomen hyvinvointialueella kohdennettu ensisijaisesti viittomien tai tukiviittomakielen opetukseen tai puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation (englanniksi Augmentative and Alternative Communication eli AAC) ohjaukseen sekä näkövammaiselle tarkoitettuun liikkumistaidon ohjaukseen. Sopeutumisvalmennus on tavoitteellista ja määräaikaista palvelua ja sitä voidaan antaa yksilöllisesti tai ryhmässä.

Kun asiakas hakee sopeutumisvalmennusta, vammaispalvelussa varmistetaan, onko asiakas saanut sopeutumisvalmennuksen mahdolliselta ensisijaiselta taholta, eli terveydenhuollon järjestämänä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Myös Kela järjestää sairausryhmäkohtaista sopeutumisvalmennusta yksilö- ja ryhmäkursseina.  

Vaatteet voivat kulua vamman tai sairauden vuoksi nopeasti tai tavallisesta kaupasta ei välttämättä löydy sopivia vaatteita. Korvausta ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin voidaan myöntää henkilölle, jolle aiheutuu vamman tai sairauden vuoksi kohtuuttomia, ylimääräisiä kustannuksia vaatteiden teettämisestä tai korjauttamisesta silloin, jos henkilö ei voi vammansa vuoksi käyttää perusmallistojen mukaisia valmisvaatteita.

Korvausta ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin voidaan myöntää henkilölle, jolle erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esimerkiksi kliinisten ravintovalmisteiden käytön vuoksi. 

Vammaispalveluita haetaan yleensä kirjallisella hakemuksella ja hakemuksen liitteeksi toimitetaan tarvittavat lisätiedot ja suositukset. Hakemuksen voi myös jättää suullisesti soittamalla sosiaalityöntekijälle ja sopimalla, miten lisätiedot toimitetaan. 

Hakemuksen liitteeksi vaaditaan yleensä terveydenhuollon selvitys, joka huomioidaan käsittelyssä, mutta joka ei kuitenkaan takaa palveluita. Hakemuksen käsittely alkaa ammattilaisen yhteydenotolla 7 vuorokauden sisällä. Käsittely vaatii lähes aina kotikäynnin tai useammankin,​ jos kyseessä laajempi asia, kuten esimerkiksi asunnonmuutostyöt.

Asiakas saa kirjallisen viranhaltijapäätöksen palvelusta viivytyksettä (kuitenkin 3 kuukauden kuluessa). Kirjallisesta päätöksestä voi valittaa ja ohjeet tulevat päätöksen mukana.​ Asiakasta valitusten ja oikaisuvaatimusten teossa auttaa Keski-Suomen sosiaaliasiamies.

Vammaispalvelun hakemuslomakkeet:​

• Asiakasmaksun alentaminen tai poisto
• Asumispalvelu
• Asunnonmuutostyöt​
• Henkilökohtainen apu​
• Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta​
• Vammaispalvelu yleinen lomake​
• Vammaispalvelun kuljetuspalvelu​

Hakemusten täyttämisessä voit pyytää apua etänä sosiaaliohjaajalta.