Lasten suunterveys

Lapset oppivat mallista ja vanhempien esimerkki sekä positiivinen suhtautuminen hampaiden hoitoon korostuu erityisesti pikkulapsiaikana, jolloin luodaan perusta elinikäiselle suun ja hampaiden hoidolle. Vanhempien suun puhdistuksen tavat ja asenteet ovat suuressa roolissa siinä, millaisia omien hampaiden hoitajia lapsista tulee.

On tärkeää kehua lasta, huomata onnistumiset ja toteuttaa positiivista vahvistamista. Lasta voi motivoida hampaiden pesuun esimerkiksi tarrataulukolla tai lauluilla. Pelottelua hammaslääkärillä tai poraamisella tulee välttää ja on hyvä pidättäytyä myös kertomasta omista ikävistä kokemuksia. Tärkeämpää on luoda positiivinen mielikuva suun terveydenhoidosta.

Maitohampaat vaikuttavat myös syömiseen, hymyilemiseen sekä puhumaan oppimiseen. Pidetään yhdessä hyvää huolta lasten suunterveydestä.

Askarruttaako jokin asia lapsen suun ja hampaiden hoidossa tai kaipaatko lisää tietoa? Voit olla yhteydessä suun terveydenhuollon ammattilaiseen chat-palvelumme kautta.

Voit lukea lisää hampaiden hoito-ohjeista täältä:

Hampaiden kehitys

Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat yleensä noin 6-11kk iässä ja ensimmäisinä näistä puhkeavat alaetuhampaat. Noin kolmeen ikävuoteen mennessä kaikki 20 maitohammasta ovat puhjenneet. Yksilölliset erot puhkeamisajoissa ja hampaiden kehityksessä ovat tavallisia.

Hampaiden puhkeaminen voi aiheuttaa lapselle erilaisia oireita, kuten kuolaamista, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta sekä ruokahaluttomuutta tai kuumetta. Ikenet voivat kutista ja olla turvonneet. Oireita voi lievittää kylmällä esimerkiksi jääkaapissa viilennetyllä purulelulla. Parasetamolia voi antaa tarvittaessa ohjeen mukaan.

Noin 5–6 vuoden iässä puhkeavat ensimmäiset pysyvät hampaat. Edessä olevan maitohampaan juuret sulavat samalla, kun pysyvä hammas puhkeaa kohdalle ja tällöin maitohampaat alkavat heilua ja irrota. Alaetuhampaat vaihtuvat yleensä ensimmäisinä. Noin 13. ikävuoteen mennessä kaikki pysyvät hampaat ovat yleensä puhjenneet. Hampaiston vaihdunnan aikana suussa on samaan aikaan sekä maitohampaita että pysyviä hampaita. Vaihdunta-aika on noin 7–13 vuoden iässä.

Myös pysyvien hampaiden puhkeamisajoissa on yksilöllisiä eroja.

Lisätietoa hampaiden kehityksestä sekä puhkeamisajoista löydät täältä:

Imetys ja tutti

Imetyksen useiden myönteisten vaikutusten lisäksi imetyksellä on merkittävä rooli myös lapsen suun alueen lihaksiston ja leukojen sekä oikeanlaisen purennan kehittymisessä. On todettu, että purentavirheitä on ollut vähemmän lapsilla, joita on imetetty ensimmäisen elinvuoden aikana useampi kuukausi verraten lapsiin, joita ei ole imetetty lainkaan tai on imetetty vain vähän aikaa.

Jos lapsella on tutti käytössä, sitä voi alkaa vähentämään 6-8kk iässä, jolloin myös luonnollinen imemisvietti alkaa vähentyä. Pitkään jatkunut tutin käyttö tai peukalon imeminen aiheuttaa leuan ja hampaiden poikkeavuuksia sekä purentavirheitä, kuten avopurentaa, joka vaatii oikomishoitoa myöhemmässä vaiheessa. Tutista on hyvä luopua 2 ikävuoteen mennessä.

Lue lisää vauvan suun hoidosta:

Kariesbakteeri

Yleisintä reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria kutsutaan Mutans-streptokokiksi, mutta myös muita kariesbakteereja löytyy. Kariesbakteerin tartunta tulee mahdolliseksi ensimmäisten maitohampaiden puhjettua suuhun, sillä kariesbakteeri ei elä hampaattomassa suussa.

Kariesbakteeri tarttuu yleensä syljen välityksellä ja usein tartunnan saa lähivanhemmalta tai -hoitajalta. Tuttia ei tule nuolla puhtaaksi ja vauvan ruoka tulee koemaistaa omalla lusikalla. Ruokaa jäähdyttääkseen ei kannata puhaltaa lapsen ruokaan ja myös suulle suukottelua tulee välttää.

Riski reikiintymiselle on iso, jos tartunta tapahtuu varhain, harjauksessa on puutteita ja ruokavalio on kovin hiilihydraatti- ja sokeripitoista. Jos ruokavalio- ja suunhoidon tottumukset ovat kunnossa ja kariesbakteerin tartunta tapahtuu mahdollisimman myöhään, on riski pienempi hampaiden reikiintymiselle.

On todettu, että vanhempien säännöllisellä täysksylitoltuotteiden käytöllä on kariesbakteeria vähentävä vaikutus suussa ja näin ollen riski bakteerin tarttumiselle lapseen pienenee.

Lue lisää:

Hampaiden harjaus

Hampaiden harjaus tulee aloittaa heti ensimmäisen maitohampaan puhjettua fluorihammastahnalla sekä pehmeällä vauvaharjalla. Harjaukseen on hyvä totutella kuitenkin jo aiemmin tutustumalla hammasharjaan sekä sen käyttöön suussa. Pienestä pitäen on hyvä opetella harjauksen toteuttamiseen aamuin sekä illoin.

Hoito-ohjeita hampaille - Neuvokasperhe

On suositeltavaa, että lapsi saa opetella ja harjoitella omien hampaiden harjaamista itse jo pienestä pitäen. Hampaiden harjauksessa vastuu on kuitenkin aikuisella ja aikuisen tulee harjata lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä. Aikuisen tulee tarkistaa harjaustulos, kunnes käden motoriikka on harjaantunut tarpeeksi, eli noin 8–12-vuotiaaksi asti. Hyvä suunterveys on osa terveyttä!

Fluorihammastahnan käyttösuositus eri-ikäisille lapsille:

Alle 3-vuotiaille käytetään kaksi kertaa päivässä pieni määrä (sipaisu tai riisiryynin kokoinen määrä) hammastahnaa, jonka fluoripitoisuus on 1000–1100 ppm. Tahnan nielemistä tulee välttää. Kun lapsi kasvaa, tahnan määrä sekä fluoripitoisuuden määrä lisääntyy
3–5-vuotiaille annostellaan hammasharjaan kaksi kertaa päivässä 1000-1100ppm pitoista fluorihammastahnaa lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoinen määrä
Vähintään 6–vuotiaille suositellaan 1450ppm-pitoista fluorihammastahnaa. Fluorihammastahnaa annostellaan harjaan kaksi kertaa päivässä 0,5–2 cm kokoinen määrä

Lasten ei tule käyttää valkaisevia hammastahnoja tai tahnoja, jotka sisältävät antimikrobisia aineita.

Lue lisää:

Ravitsemus

Tärkeimpiä lapsen suunterveyden kulmakiviä ovat terveelliset ruokailutottumukset sekä riittävä ja huolellinen suuhygienia. Mitä aikaisemmin näihin tapoihin totutellaan, sen helpompaa niiden omaksuminen myös myöhemmässä vaiheessa on. Vanhemman esimerkki on merkittävässä roolissa näiden oppimisessa.

Suun terveydelle on hyväksi suosia monipuolista ja terveellistä sekä pureskelua vaativaa ruokaa. Myös riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on hyvä muistaa. Säännöllinen ateriarytmi, johon kuuluu aamiainen, lounas, välipala, päivällinen sekä iltapala, on tärkeää opettaa jo varhain. Janojuomana tulee suosia vettä ja mahdolliset sokeriset herkut ja juomat on hyvä ajoittaa jälkiruoaksi aterioinnin yhteyteen tai muihin erityishetkiin. Napostelemista pitkin päivää tulee välttää myös silloin, jos perheellä on karkkipäivä käytössä.

Hampaat kestävät noin 5–6 ruokailukertaa päivässä. Suun bakteerit muodostavat eri juomien ja ruokien hiilihydraateista hampaita liuottavia happoja ja lähes kaikki ruoka ja juoma (ei vesi) aiheuttavat happohyökkäyksen. Aterioinnin ja välipalan nauttimisen jälkeen on hyvä ottaa täysksylitolipurukumi tai -pastilli happohyökkäyksen katkaisemiseksi. Happohyökkäyksen voi pysäyttää myös juustonpalalla tai pähkinällä (ilman sokeri- tai suolakäsittelyä).

Lue lisää:

Ksylitoli

Ksylitolituotteita suositellaan käytettävän säännöllisesti aina aterioinnin päätteeksi 3–5 kertaa päivässä. Pienten lasten ksylitolin käytön voi aloittaa vähitellen helposti suussa sulavilla ksylitolipastilleilla jakamalla pastillin pienempiin osiin ja pikkuhiljaa lisätä määrää sekä annoskertoja.

Ksylitoli ehkäisee reikiintymistä ja stimuloi syljen eritystä. Syljellä on myös hampaita suojaavia vaikutuksia. Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät pysty hyödyntämään ksylitolia ravintonaan ja näin ollen ksylitoli eroaa muista makeuttajista. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen ksylitolin korjaa myös jo alkaneita kiillevaurioita. Ksylitolia käytettäessä myös plakin määrä hampaistossa on vähäisempi.

Kariesbakteerin tarttumisriski vähenee merkittävästi erityisesti, kun äidin säännöllinen täysksylitolin käyttö ajoittuu ennen tai juuri hampaiden puhkeamisen ajankohtaan.

Pienten lasten äitien säännöllinen täysksylitolin käyttö auttaa ehkäisemään myös lasten korvatulehduksia.

Ksylitoltuotteiden käyttö sopii myös useimmille diabeetikoille.

Lue lisää ksylitolista täältä: