Vapaaehtoistyötä mielenterveystoipujan kaverina, ammattilaisen rinnalla

Samalla, kun koronapandemia mullisti meidän kaikkien arjen, ja sota, ympäristökriisit ja kiristyvä valtiontalous leikkauksineen ovat lisänneet huolta tulevaisuudesta, nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet huomattavasti. Esimerkiksi alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on lähes tuplaantunut kahden vuosikymmenen aikana (Sinisalo 2023).

Nykyisessä hallitusohjelmassa nuorten merkitys yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tunnustetaan, mutta ristiriitaiset toimenpiteet, leikkaukset ja puutteellinen rahoitus voivat heikentää heidän mielen hyvinvointiansa entisestään. Mielen pahoinvointi heijastuu kykyyn opiskella, työllistyä tai perustaa perhe, ja taloudellinen ahdinko kaventaa mahdollisuuksia lisää (Berg ym. 2024). Samaan aikaan mielenterveyspalveluihin pääsy on hankalaa. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken järjestämissä Ilmiöt näkyviksi -työpajoissa huolta herättivätkin mielenterveyspalveluihin pääsyn korkea kynnys, ruuhkat ja resurssipula.

Tukea mielenterveyden häiriöistä toipumiseen voi saada ammattilaisen lisäksi vapaaehtoiselta. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattiapua, mutta voi täydentää ammattilaiselta saatavaa apua kuormittuneessa palvelujärjestelmässä. Meijän Mieli -hankkeessa kehitettiin nuorten aikuisten mielenterveystoipujien tukea ja vapaaehtoistoimintaa.

Kaveritoiminnasta tukea ja mielekästä tekemistä arkeen

Meijän Mieli -hankkeessa lähdettiin rakentamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa matalan kynnyksen kaveritoimintaa, jota Keski-Suomessa ei ollut tarjolla erityisesti mielenterveystoipujille. Jo toimintaa suunniteltaessa kiinnitettiin huomiota seikkoihin, jotka tekisivät osallistumisen helpoksi: tukihenkilötoiminnan sijaan järjestettäisiin kaveritoimintaa, vapaaehtoisesta ja toipujasta muodostuvat kaveriparit sovittaisiin määräaikaisiksi ja vapaaehtoiskoulutukseen osallistuminen ei sitoisi lähtemään mukaan toimintaan. Lisäksi kaveria itselleen toivovalta nuorelta aikuiselta ei edellytetty diagnoosia.

Hankkeessa kartoitettiin aktiivisesti myös uusia vapaaehtoistyön muotoja, jotka mahdollistaisivat erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten osallistumisen. Kasvokkain kohtaamiseen perustuvan Meijän Kaveri -toiminnan rinnalle syntyi Meijän Digikaveri -toiminta, jossa hyödynnettiin SOS-Lapsikylän kehittämää Ylitse MentorApp -sovellusta.

Kolme ja puoli vuotta myöhemmin takana on lähes 30 live- ja digikaverikoulutusta, joihin osallistui yhteensä 127 vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunutta. Ylitse MentorApp -sovelluksessa toimivista vapaaehtoisista neljännes on hankkeen koulutuksen käyneitä. Sovelluksen avulla on tavoitettu yli 400 nuorta, jotka ovat kaivanneet juttukaveria vaikeina hetkinä. Livekaveritoiminnassa 24 nuorta sai rinnalleen Meijän Kaverin, joka rohkaisi lähtemään pois kotoa esimerkiksi kahville tai kalaan.

Toimintaan osallistuneiden nuorten ja vapaaehtoisten kokemukset olivat myönteisiä. Nuoret kokivat tulleensa hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat ja päässeensä vaikuttamaan yhteisiin tapaamisiin. Keskusteleminen sekä kokemusten vaihtaminen valavat uskoa tulevaan. Toiminnasta hyötyy myös vapaaehtoinen: kaverina toimiminen antoi vapaaehtoisille valmiuksia kohdata nuoria ja keskustella vaikeistakin aiheista, ja he kokivat tekevänsä merkittävää työtä auttaessaan nuoria.

Image

Vapaaehtoistoiminta on mahdollisuus, joka tarvitsee tuekseen resursseja

Vapaaehtoisuuteen perustuva kaveritoiminta voi olla yksi keino vähentää mielenterveyspalveluihin kohdistuvaa painetta. Maakunnassamme on suuri vapaaehtoistyön potentiaali, joka olisi tärkeä hyödyntää myös mielenterveystoipujien tukena.

Meijän Mieli -hankkeen päättyessä huhtikuussa kaveritoiminta löysi onneksi kotipesän järjestökentältä: digikaverit siirtyivät SOS-Lapsikylän tuen piiriin ja Kansalaistoiminnankeskus Matara kiinnostui livekaveritoiminnan koulutusten järjestämisestä.

Meijän Kaveri -toiminnan kaltaista ammattilaisen rinnalla kulkevaa tukea ja uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja tarvitaan lisää vastataksemme kasvavaan tuen tarpeeseen. Vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan toimi ilman resursseja: se vaatii koordinointia, markkinointia ja verkostoitumista. Arvokasta työtä tekeviä vapaaehtoisia ei pidä unohtaa, vaan myös he tarvitsevat tukea, esimerkiksi työnohjausta ja lisäkoulutusta.

Vapaaehtoistoiminnan merkitys yhteiskunnalle tunnistetaan ja sen varaan suunnitellaan paljon julkisen sote-palveluverkoston rinnalla, mutta toisaalta sen toimintaedellytyksiä kavennetaan rajusti esimerkiksi hallituksen aikaistamilla leikkauksilla järjestöjen rahoitukseen. Jos järjestöt ja niiden ylläpitämä vapaaehtoistoiminta päästetään kuihtumaan pois, kuka ottaa kopin ihmisistä, joita ne ovat tukeneet?

Kirjoittajat

Katja Remes, hankekoordinaattori, Meijän Mieli -hanke (30.4.2024 asti)

Taru Paavolainen, viestinnän suunnittelija, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske

Meijän Mieli -hanke (2020–2024) koordinoi ja kehitti vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaveritoimintaa nuorille aikuisille (15–35-vuotiaille) mielenterveystoipujille sekä järjesti mielen hyvinvointia tukevaa toimintaa livenä ja etänä Keski-Suomessa. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske ja rahoitti STEA. Hankkeen monipolvista matkaa koronapandemian aikaisessa maailmassa kuvaava loppuraportti on luettavissa tästä linkistä.

Lähteet

Berg, Päivi, Eid, Mona, Hirschovits-Gerz, Tanja, Jahnukainen, Johanna, Jehkoi, Aino, Koponen, Päivikki, Lindberg, Päivi, Markkula, Jaana, Manninen, Marko, Kailanto, Sanna, Rahko, Niila, Rautanen, Mika, Solin, Pia, Stenroos, Marko, Tamminen, Nina, Vauhkonen, Teemu, Virrankari, Lotta & Viskari, Inari 2024. Kuinka arvioida hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksia: Fokus nuorissa aikuisissa. THL työpaperi 23/2024. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-302-7

Sinisalo, Turkka 2023. Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen takana on mielenterveysongelma. Työeläkevakuuttajat TELA ry. Saatavilla: https://www.tela.fi/2023/04/24/yha-useamman-tyokyvyttomyyselakkeen-takana-on-mielenterveysongelma/