”Tiimimalli” koppaa asiakkaan kokonaisuutena

Keski-Suomeen hyvinvointialueen rakentamisessa, palvelujen järjestämisen ja tuotannon periaatteista tavoitellaan vahvaa, vastaanottojen moniammatilliseen toimintatapaan perustuvaa toimintamallia tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Kehittäminen perustuu hallituksemme sote-strategiaan. Asukkaille halutaan tarjota yhden luukun periaattein toimivaa moniammatillista palvelua, jossa hoitoon pääsee sujuvasti ja ammattilaiset toimivat monialaisesti yhteistyössä.

Viime aikoina on uutisoitu ahkerasti erityisesti Jyväskylän moniammatillisen toimintamallin kehittämistä, ja harmillisen monesta jutusta olen lukenut, että malli tekee lääkäreistä konsultteja. Tai että mallin tarkoituksena on pelkästään sujuvoittaa lääkäriin pääsyä. Mielenkiintoista ja rehellisesti myös erittäin harmittavaa on myös ollut se, että jopa hoitajien ammattitaitoa tehdä hoidon tarpeen arviointia on vähätelty. Jos en itse paremmin tietäisi, voisin joistakin kommenteista ymmärtää, että jossain päin maakuntaa asiat ovat niin hyvin, että lääkäri on puhelimeen vastaamassa tälläkin hetkellä.

Mallin ei ole tarkoitus tehdä lääkäreistä konsultteja

Vastaanottojen moniammatillisen toimintamallin taustafilosofia on sujuvoittaa asiakkaan asian hoitamista, tunnistaa asian tai vaivan hoitamiseen sopivin ammattilainen oikea-aikaisesti sekä ottaa asukkaan kokonaistilanne haltuun. Tätä kautta parantuu myös hoitoon pääsy ja pääsemme lähelle taas sitä vastaanottojen perustehtävää: hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Voisikin sanoa, että ”tiimimalli” on asiakkaalle niin sanottu kokovartalokokemus – yhteydenoton yhteydessä ihmistä tarkastellaan kokonaisuutena.

Lisäksi toimintamallilla pyritään löytämään ne asukkaat, jotka hyötyvät esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi pysyvästä hoitosuhteesta. Heille pyritään tarjoamaan entistä yksilöllisempää, vaikuttavampaa ja jatkuvampaa hoitoa. Tätä kautta saavutetaan entistä parempaa jatkuvuutta niille, jotka siitä hyötyvät. Itse asioin nykyään terveysasemalla asiakkaana kohtalaisen harvoin, ja minulle on silloin sama kuka asiaani hoitaa, kunhan se sujuvasti hoituu. Mutta jos olisin samassa tilanteessa kuin viisi vuotta sitten olin, niveltulehdusten vuoksi kipeä, uneton, työssä jotenkin juuri ja juuri sinnittelevä, olisin ollut äärimmäisen onnellinen, jos asemallani olisi toimittu tiimimallin mukaisesti ja minut olisi kopattu moniammatillisen tiimin hoitoon, jossa minua olisi hoitanut aina sama lääkäri ja olisin saanut myös fysioterapeutin tuen vaivoihin saman yhteydenoton kautta.

Lääkäri on lähellä asiakasta ja ammattilaista

Palataan hieman taas konsultin rooliin. Lääkäri tekee tälläkin hetkellä paljon hoitajien ja muun henkilökunnan konsultaatioihin vastaamista. Työpäivä saattaa olla erittäin rikkonainen, kun puheluita tulee esimerkiksi kesken vastaanoton ja keskeyttää työn. Itselläni ainakin oli aina suuri kynnys sairaanhoitajan työssä edes soittaa ja kysyä, kun tiesin keskeyttäväni lääkärin työtä. Tämän takia jäi myös soittamatta ja kysymättä ja ratkoin asian parhaalla osaamisellani ja taidollani, mutta palkinnoksi sain jälkeenpäin miettiä jopa öisin, että hoidinkohan asian nyt oikein.

Moniammatillisen toimintamallin myötä lääkäri on sovitusti tietyn ajan samassa tilassa muiden ammattilaisten kanssa, jolloin asiakkaiden asioita voidaan yhdessä arvioida ja hoitaa. Muun ajan lääkäri tekee toimenpiteitä, pitää vastaanottoa, päivystää, on neuvolassa tai muissa tehtävissä - kuten tähänkin asti. Toimintamalli ei muuta lääkärin työtä pelkäksi konsultiksi. Kehittämistyötä olemme tehneet moniammatillisessa työryhmässä, jonka suurin osa jäsenistä oli lääkäreitä. Terveysasemilla omaa mallia pohtimassa on koko henkilökunta - eli mitään tiukkaa mallia ei olla joka asemalle tuomassa, vaan jokainen asema tekee oman mallinsa.

Toimintamalli selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa

Päävastuu asiakkaan kohtaamisella ja ensiarvioinnilla on tähänkin asti ollut hoitajilla. Terveysasemilla on pitkään tehty erittäin ammattitaitoista hoidon tarpeen arviointia, eikä nykyisessä lääkäripulassa ole voitu kaikkia ohjata suoraan lääkärin vastaanotolle. Tässä tapauksessa on jouduttu sanomaan, että valitettavasti ei ole aikaa antaa ja asiakas soittaa myöhemmin uudestaan, mahdollisesti vielä toisenkin kerran. Tämä toimintamallin muutos tuo hoitajan työhön lisätukea, kun hoitaja pystyy yhteydenoton yhteydessä konsultoimaan moniammatillista tiimiä. Näin asia saadaan monesti hoitoon jo ensikontaktilla. Minusta se on erittäin suuri parannus nykytilanteeseen.

Moniammatillinen toimintamalli selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa - asiakasta hoitaa oikea ammattilainen oikea-aikaisesti. Lääkärille ohjautuvat juuri ne asiakkaat, jotka oikeasti lääkäriä tarvitsevat. Lääkärille jää mallin myötä aikaa ja rauhaa keskittyä siihen, mitä lääkärin tehtävään kuuluukin. Mallissa on oikein suunniteltuna ja oikein toteutettuna suuri potentiaali parantaa vastaanottojen henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja lisätä alan vetovoimaa.

Tutkimusten mukaan 10 % asiakkaista muodostaa 80 % sote-palveluiden kustannuksista. Kun moniammatillisella toimintamallilla saadaan tämä paljon palveluita käyttävä asiakasryhmä niin sanotusti haltuun, on mielenkiintoista nähdä, miten paljon meillä oikeasti vapautuu resurssia vaikkapa sen lääkärityön osalta. Asiakastyytyväisyydestä meillä on jo hyvää kokemusta Jyväskylän Sampoharjun pilotin myötä, mutta puolen vuoden toiminnan jälkeen tätä hyvää viestiä on tullut myös lääkäreiltä: Toivottavasti saamme pitää tämän mallin, en haluaisi enää vanhaan takaisin.

Katso videot vastaanottojen moniammattisesta toimintamallista

• Lääkärin näkökulma, Jyväskylä Sampoharjun terveysasema
• Sairaanhoitajan näkökulma, Jyväskylän Sampoharjun terveysasema

Lisätietoja:

Lue lisää vastaanottojen moniammatillisesta toimintamallista. 

Emilia Nygren
projektipäällikkö
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma