Taloudellisen epävarmuuden aika haastaa ihmisten pärjäämistä ja palvelujärjestelmän kantokykyä

Huolet taloudellisen tilanteen kiristymisestä ja sen vaikutuksista ihmisten arjessa pärjäämiseen ja tuen tarpeiden kasvuun korostuivat toimeentuloa ja taloudellista tilannetta käsitelleissä sosiaalihuollon ilmiötyöpajoissa. Ratkaisuja huoliin toivottiin löydettävän hyvinvointialueen palveluvalikkoa ja käytänteitä kehittämällä. 

Taloudellisen epävarmuuden aika haastaa ihmisten pärjäämistä 

Ilmiötyöpajojen osallistujat olivat huolissaan yhteiskunnallisen taloustilanteen kiristymisestä, sosiaaliturvan leikkauksista ja palvelujen supistamisesta. Muutosten nähtiin syventävän ihmisten taloudellista ahdinkoa, kasvattavan palvelutarpeita ja heikentävän perheiden taloudellista pärjäämistä. Toimeentulon epävarmuus, yleinen hintatason nousu ja kohtuuhintaisten asuntojen haastava saatavuus nousivat esiin useissa puheenvuoroissa. Osallistujat kokivat, että yhä useammat päätyvät hakemaan toimeentulotukea esimerkiksi asumistukeen kohdistuneiden tiukennusten tai osa-aikatyön kannattamattomuuden vuoksi. Ruoka-apua hakevat havaintojen mukaan toistuvasti samat henkilöt, mutta tarjolle saatavan lahjoitusruuan määrä on vähentynyt. Lisäksi merkittävinä palveluntuottajina toimivien järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät etenkin aikuissosiaalityön asiakkaiden asemaa.  

Palveluiden resurssivaje ja haasteet asioinnissa hidastavat avunsaantia ja syventävät taloudellista ahdinkoa 

Palvelujen puutteellisten resurssien ja ruuhkautumisen nähtiin syventävän ja pitkittävän ihmisten taloudellisia haasteita. Asiakkaan taloudellinen tilanne voi kriisiytyä palveluihin jonottaessa, tai kiireisellä ammattilaisella ei ole aikaa paneutua ehkäisevää toimeentulotukea hakevan asiakkaan tuen tarpeiden juurisyihin. 

Työpajoihin osallistuneissa huolta herätti erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden haavoittuvainen asema, kuten riski joutua taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Lisäksi pankkiverkoston harventuminen, pankkien aukioloaikojen lyhentyminen ja ajanvarauksen vaatiminen tekevät asioinnista vaikeaa etenkin ikääntyneille ja keskusalueiden ulkopuolella asuville ihmisille. Mikäli sähköisiä palveluja ei osaa tai pysty käyttämään, tuo asiointi toimipisteellä lisäkuluja esimerkiksi matkojen vuoksi.  

Ratkaisuja tietopuutteita paikkaamalla sekä palveluja ja käytäntöjä kehittämällä 

Osallistujat tunnistivat tiedon pirstaloituneisuuden syventävän asiakkaiden taloudellisia haasteita ja vaikeuttavan niiden ratkaisemista. Palveluihin ja tukiin liittyvät ohjeistukset päivittyvät nopealla tahdilla ja niissä ajan tasalla pysyminen on haastavaa niin asiakkaalle kuin ammattilaiselle. Asiakkaat tarvitsevat lisää tietoa palveluista, hakuprosesseista tai oikeudesta saada palveluja. Tietoa tarvitaan myös kustannuksista, sillä eri palveluista kertyvät maksut voivat tulla yllätyksenä palvelujen piiriin hakeutumisen jälkeen, kun niiden kokonaiskustannuksia ei osata hahmottaa. 

Ammattilaiset peräänkuuluttivat ilmiötyöpajoissa vaikuttavuustiedon tarpeellisuutta työssään. Tutkimukseen perustuva tieto vaikuttavista sosiaalihuollon menetelmistä kirkastaisi eri menetelmien ja palveluiden hyötysuhdetta asiakkaiden taloudellisten ongelmien parissa työskennellessä. 

Tiedon lisäksi osallistujat näkivät ratkaisuina hyvinvointialueen palveluvalikon, tukimuotojen ja käytäntöjen kehittämisen. Esimerkiksi matalan kynnyksen ajanvarauksettomien yhteispalvelupisteiden ja konkreettisten asiakkaan arkea lähelle menevien tukimuotojen lisääminen nähtiin tarpeellisena. Käytäntöjä toivottiin uudistettavan lisäämällä yksilöllistä tarveharkintaa esimerkiksi asiakasmaksuissa joustamisella. Myös välitystilejä toivottiin hyödynnettävän enemmän edunvalvonnan sijaan, sillä ne ovat tukimuotona kevyempi ja edullisempi vaihtoehto. Osallistujat kokivat tärkeänä turvata riittävät sosiaalihuollon resurssit koko hyvinvointialueelle, jotta ihmisten toimeentulon ja taloudellisten ongelmien tuen tarpeisiin voidaan vastata paremmin jatkossa.  

Lokakuussa järjestetyt kaikille avoimet sosiaalihuollon ilmiötyöpajat olivat osa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -hankkeeseen kuuluvaa työpajasarjaa. Hanke on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima ja osa EU-rahoitteista Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Työpajoissa syntynyttä materiaalia käytetään sekä alueellisessa että kansallisessa kehittämistyössä. Havaintoja on käsitelty esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen Toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnassa, ja työpajojen materiaalia hyödynnetään rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin kehittämisessä. 

Iida Kiviniitty, sosiaalityön opiskelija, Jyväskylän yliopisto 

Sivi Talvensola, asiantuntija, Keski-Suomen hyvinvointialue