Sosiaalipalveluita tarvitaan tasaamaan kalliita terveydenhuollon kustannuksia

Hyvinvointialueen on lain mukaan raportoitava asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. Asukkailla on oikeus tietää, mitä verovaroin rahoitetuilla palveluilla saadaan aikaan. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä päätavoitteena oli palvelujen integrointi eli yhteentoimivuus silloin, kun se on tarkoituksenmukaista asiakkaan asian kannalta. Näissä tapauksissa integraation on ennakoitu myös vähentävän kustannuksia. Erityisesti sosiaalipalvelujen merkitystä tässä kokonaisuudessa pitäisi tarkastella enemmän ja nostaa esiin onnistumisia, joita palveluissa on saatu aikaan hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen.

Onnistumisia sosiaalipalveluissa – kotihoito ja päihdepalvelut

Keski-Suomen hyvinvointialue oli erityisen kustannustehokas esimerkiksi päihdehuollon erityispalveluiden ja kotihoidon palveluiden tuottamisessa vuonna 2023. Sotkanet-tilaston mukaan kotihoidon palvelutuntien määrä toteutui asiakassuunnitelmien mukaisesti 54 prosentissa koko maan kotihoidon toimintayksiköistä viime vuonna. Keski-Suomen hyvinvointialueen toteuma oli reilusti yli valtakunnallisen tason, peräti 84 prosenttia. 

Toinen esimerkki onnistumisista ovat päihdepalvelut. Vuonna 2023 Keski-Suomen hyvinvointialueella oli 600 päihteiden ongelmakäyttäjille suunnattua palvelu- ja tukiasuntoa. Se on valtakunnallisesti suuri määrä, mutta päihdehuollon laitoshoidossa Keski-Suomi on keskitasoa. Tämä on positiivista siinä mielessä, että palvelu- ja tukiasuminen ei ole läheskään niin kallista kuin laitoshoito. Kuuden suurimman kunnan vertailussa päihde- ja mielenterveyspalveluissa laitoshoito on aiempina vuosina aiheuttanut noin kolmanneksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kokonaiskustannuksista.

Voidaanko kalliita terveydenhuollon palveluita vähentää sosiaalipalvelujen avulla?

Tutkimusten mukaan yhdessä toimivat palvelut ovat tehokkaampia kuin erillään toteutettavat palvelut. Esimerkiksi sairaalasta kotiutuminen on Suomessa huippuluokkaa, koska meillä on mahdollista saada kotiin suunnattavia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämä ei ole itsestäänselvyys muissa maissa. 

Suomessa on kuitenkin kymmeniä tuhansia sairaalajaksoja, joita voitaisiin välttää. Puhutaan vältettävissä olevista, päivystyksellisesti alkaneista sairaalahoitojaksoista (VOS-jaksot). VOS-jaksoja voidaan vähentää sairauksien ehkäisyn lisäksi panostamalla esimerkiksi varhaiseen hoitoon, rokotuksiin ja palvelujen toimivuuteen. 

Sairaalajaksojen määrään voidaan vaikuttaa myös nykyistä paremmilla sosiaalipalveluiden tukitoimilla. Erityisessä riskissä joutua sairaalajaksoille ovat henkilöt, joilla matala koulutus, köyhyys ja yksinasuminen esiintyvät yhtäaikaisesti vuodesta toiseen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa köyhät ja varattomat ajautuvat ensiapuun ja sairaalahoitoon, koska sosiaalista tukea ei ole saatavilla. Pelkästään sosiaalityöntekijän lisääminen ensiavun työntekijäryhmään vähensi toistuvia päivystyksellisiä käyntejä.

Sairauksia ei vähennetä panostamalla pelkästään terveydenhuoltoon. VOS-jaksojen määrään voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota terveysongelmien lisäksi ihmisten kokonaistilanteeseen, mukaan lukien heidän toimintakykynsä ja asuinympäristöihinsä. Näissä toimintaympäristöissä esimerkiksi kotihoidon työntekijät työskentelevät päivittäin. 

Mielestäni tätä tietoa tulisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän palvelujen suunnittelussa ja suuntaamisessa ehkäisevään varhaiseen tukeen ja turvaan, jotta kalliimpia palveluja voitaisiin välttää.

Minna Kivipelto
sosiaalityön työelämäprofessori

Lisätietoa:

Kivipelto, M. (2020) Kansainväliset mallit ja niiden soveltuvuus Suomessa Julkaisussa: Koivisto, Juha & Tiirinki, Hanna (toim.) (2020) Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 38/2020. Helsinki, 16–29. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-908-0

Kuusikko-työryhmä (2022) Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut ja kustannukset vuonna 2021. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_07_08_Kuusikko_Paihde_ja_mielenterveyspalvelut_2021.pdf

Satokangas, M. (2022) Avohoidon keinoin vältettävissä olevat, päivystyksellisesti alkaneet sairaalahoitojaksot (VOS). Diagnoosi- ja toimenpidekohtainen määrittelytaulu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/lomakkeet/VOS_jaksot%20m%C3%A4%C3%A4rittelytaulu.pdf

Satokangas M., Arffman M., Koskela T., Hetemaa T. & Keskimäki I. (2023) Vältettävissä olevien sairaalahoitojaksojen mittari tukee perusterveydenhuollon suoriutumisen arviointia. Suomen Lääkärilehti 2023;78. www.laakarilehti.fi/e34914

Sotkanet https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index 

Vaikuttavuustieto sosiaalityön tiedonmuodostuksessa (Efecto2030) -tutkimushanke: https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/vaikuttavuustieto-sosiaalityon-tiedonmuodostuksessa-efecto2030