Perushoitoa kehitetään psykiatrian eri­kois­sai­raan­hoi­don vuo­deo­sas­toil­la

Laadukas perushoito on tärkeä osa psykiatrisen potilaan hoitoa. Psykiatrinen sairaus voi vaikuttaa sairastuneen toimintakykyyn, ja hänen voimavaransa voivat olla vähentyneet. Lääkehoito voi aiheuttaa myös väsymystä, jäykkyyttä ja vapinaa, mikä vaikuttaa arkielämän toimintaan. Potilas voi tarvita tukea esimerkiksi suunhoidosta, ravitsemuksesta tai hygieniasta huolehtimiseen. Hoidon aikana hoitotyöntekijöiden perushoidon osaaminen onkin tärkeässä asemassa.  

Erikoissairaanhoidon psykiatrian vuodeosastot liittyivät mukaan Steppi- perushoidon kehittämiseen keväällä 2022. Tämän jälkeen mukaan on liittynyt myös aikuispsykiatrian vastaanottopalveluiden työryhmiä. Psykiatrian Steppi-agentit osallistuvat hyvinvointialueen yhteisiin tapaamisiin ja toimintaan. Tämän rinnalla järjestetään myös psykiatrian agenttien omia tapaamisia, joissa yhteistä kehittämistä suunnitellaan ja arvioidaan.  

Huomiota suunhoitoon 

Ensimmäiseksi yhteiseksi kehittämisen kohteeksi valikoitui suunhoito. Psykiatrian potilailla ruokavaliosta voi muodostua yksipuolinen ja se voi sisältää makeita välipaloja. Kun myös potilaan käytössä oleva psyykenlääke voi aiheuttaa suun kuivumista, on päivittäinen suunhoito tärkeä osa potilaan hyvinvointia sekä suun tulehdusten ja infektioiden ehkäisyä. Potilaan suunhoito voi kuitenkin olla puutteellista vähentyneiden voimavarojen tai esimerkiksi hammashoitopelon vuoksi.  

Image

Tavoitteeksi asetettiin, että potilaan suunhoidon huomioinnista muodostuu osa potilaan hoitoa heti hoitoon tulosta lähtien. Pienet arjen toimet todettiin tärkeiksi keinoiksi mahdollistaa hyvä suunhoito. Potilaalta esimerkiksi varmistetaan, että hänellä on hammasharja ja -tahna käytettävissään. Samalla selvitetään potilaan suunhoidon toteutumista. Jos huomataan puutteita ja tuen tarvetta, huomioidaan tämä myös potilaan hoitotyön suunnittelussa.  

Suunhoidon välineiden löytymisen tilannetta on varmistettu toteuttamalla ”hammasharjaratsiat”, jolloin Steppi-agentit tarkastavat, että jokaiselta potilaalta löytyy henkilökohtaiset suunhoidon välineet. Ratsioiden yhteydessä nämä ovat löytyneet lähes kaikilta. Steppi-toiminnan kautta esimerkiksi psykiatrian kuntoutusosastolle muodostui toimintatavaksi varmistaa potilaan suunhoidon tilanne ja suunhoidon välineiden löytyminen heti hoidon alussa. 

Tukea tunteiden säätelyyn 

Suunhoidon rinnalle on kehittämisen kohteeksi nostettu myös tunteet ja niiden huomioiminen. Erilaisten tunteiden avulla ihminen viestii omista tarpeistaan, ja ne vaikuttavat myös mieleen ja kehoon. Potilaan tunnetilan tunnistaminen on tärkeää, ja potilaita on tärkeä myös tukea tunteiden kohtaamisessa. Tunteiden säätely voi osalle potilaista olla kuitenkin haastavaa ja Steppi-toiminnan kautta lähdettiin miettimään tukikeinoja tähän.  

Image

Nuorisopsykiatrian osastoilla oli jo aiemmin koostettu työkirja, joka toi hoitotyöntekijöille välineitä tukea potilaan ymmärrystä omista tunnereaktioistaan. Tätä jalostettiin eteenpäin ja laadittiin aikuisille soveltuva Tunne-elämän työkirja, joka sisältää tehtäviä ja tietoa aiheesta. Kirjaa, tai sen yksittäisiä tehtäviä, voi käyttää kaikilla potilailla, jotka hyötyvät tunnesäätelytaitojen harjoittelusta.

Kirjan käyttöönottoa on tuettu tallennetulla koulutuksella, joka näin on hyödynnettävissä esimerkiksi perehdyttämisessä. Työkirjaa esiteltiin myös laajasti psykiatrian yksiköissä, jotta sitä osataan hyödyntää läpi potilaan hoitopolun. Psykiatrian hoitokeskus onkin jatkanut työkirjan käyttöä niiden potilaiden kanssa, joilla se on otettu osaksi hoitoa vuodeosastolla. Myös yksittäisiä kirjan harjoituksia on potilaiden kanssa käytetty. Osastoilla on myös hyödynnetty mahdollisuutta käyttää työkirjan yksittäisiä harjoituksia ja koettu, että kirjan avulla haastavammistakin teemoista on helpompaa keskustella. Erityisesti vielä vähemmän hoitotyön kokemusta omaavat hoitajat ovat hyötyneet työkirjasta.  

Kehittämisen juurruttaminen ja tuttujenkin toimintatapojen ylläpitäminen vaativat pitkäjänteistä asian esillä pitämistä. Kun taas otamme uuden perushoidon osa-alueen kehittämisen kohteeksi, palaamme näihin aiempiin myös säännöllisesti ja arvioimme niiden tilannetta. Näin saamme kehitettyä ja pidettyä yllä perushoidon laatua, jossa hyvin pienilläkin toimilla on mahdollista saada merkittäviä hyötyjä potilaalle. 

Anne Kanerva
kliinisen hoitotyön asiantuntija