Hyppää pääsisältöön
Ville Mensala

Blogikirjoitus

Pelastustoimi tuottaa turvallisuutta ‒ ja varautuu kaikkiin turvallisuustilanteisiin

27.10.2022

Kirje uudelta johtajalta -blogisarjassa kirjoittaa tällä kertaa pelastusjohtaja Ville Mensala.

Euroopan turvallisuustilanne ja koronapandemia ovat herättäneet kansalaisten ja julkishallinnon kiinnostuksen varautumista kohtaan. Koronapandemian eri vaiheissa organisaatioiden päätöksenteko mukautui terveysturvallisuustilanteeseen. Tämä näkyi monen organisaation palvelutuotannon painopisteissä, joita muokattiin rajoitteiden ja tautitilanteen mukaisesti. Tilanteista selvittiin, mutta ”korjausvelkaa” syntyi. Varautumisen merkitys nousi aivan uudelle tasolle konkreettisten kokemuksien myötä.

Varautuminen tarkoittaakin ensisijaisesti valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ‒ kriisitilanteisiin.

Pelastustoimi varautuu

Pelastustoimi tuottaa turvallisuutta. Samalla pelastustoimi ja sen alueelliset käytännön toimijat, hyvinvointialueiden pelastuslaitokset, varautuvat varmistamaan omien lakisääteisten tehtäviensä mahdollisimman häiriöttömän hoitamisen kaikissa turvallisuustilanteissa: yhteiskunnan arjessa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yleisiä varautumistoimenpiteitä myös Keski-Suomen pelastuslaitoksella ovat muun muassa valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus ja valmiusharjoitukset.

Pelastusviranomaisilla on oman pelastuslaitos-organisaation varautumisen lisäksi tärkeä lakisääteinen rooli varautumisessa suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Velvoitteet tulevat pelastuslaista ja valmiuslaista. Pelastusviranomaiset toimivat yleisjohtajina useamman toimialan viranomaistehtävissä. Näitä ovat esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamat pelastustilanteet sekä valmiuslain mukaiset poikkeusolojen tehtävät.

Pelastusviranomaiset tukevat tarvittaessa myös muita viranomaisia niiden toiminnassa. Kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukeminen on ollut pelastuslaitokselle tärkeä tehtävä. Hyvinvointialue ja sen pelastusviranomaiset tulevat jatkossakin osallistumaan kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemiseen.

Kokonaisturvallisuuden rakentajan roolissa

”Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017” on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Turvallisuusstrategiassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa.

Kokonaisturvallisuus rakentuu kuntien, elinkeinoelämän, valtion viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten yhdessä tekemisellä. Hyvinvointialueen viranomaiset liittyvät maakuntamme kokonaisturvallisuuden rakentajiin ja alueellisen varautumisen yhteensovittamiseen Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan (KSTURVA) jäseninä.

Kokonaisturvallisuutta ei rakenneta pelkästään hyvinvointialuekonsernin sisällä tai sen omalla palvelutuotannolla. Keski-Suomen pelastuslaitos on jo vuodesta 2004 alkaen toiminut maakunnan kokonaisturvallisuuden rakentajana muiden maakunnallisten viranomaisten rinnalla.

Hyvinvointialueemme valmius ja varautuminen tehdään yhdessä

Kun siirrymme uuteen vaiheeseen, jossa hyvinvointialue aloittaa palvelutuotantonsa, on ehdottoman tärkeää varautua ja panostaa kaikilla hyvinvointialueen toimialoilla toiminnan jatkuvuudenhallintaan. Pelastuslaitos ja pelastusviranomaiset jatkavat hyvinvointialuekonsernissakin kokonaisturvallisuuden strategian mukaisesti omia lakisääteisiä varautumisen, valvonnan ja häiriötilanteiden hallinnan tehtäviään. Pelastuslaitoksen jatkuva toimintavalmius ja hyvä suorituskyky varmistavat varautumisen vakaviin laaja-alaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja myös pelastuslaitokselle säädettyihin väestönsuojelujärjestelyitä edellyttäviin tilanteisiin ‒ kaikissa oloissa.

Hyvinvointialueen toimialojen oman varautumisen ja lakisääteisten tehtävien lisäksi hyvinvointialueella on konsernina varautumisvelvoite, joka perustuu valmiuslakiin ja hyvinvointialuelakiin. Hyvinvointialueen yhteisellä varautumisella luodaan konsernin johdolle edellytykset johtamistyöhön niin, että toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimialojen yhteistyöllä rakennetaan jatkuvaa ajantasaista turvallisuustilannekuvaa hyvinvointialueen johdon päätöksenteon tueksi: valmius ja varautuminen tehdään yhdessä.

Valmis hyvinvointialuekonsernin organisaatiorakenne ja varautumisvelvoitteiden mukainen ennakolta valmistautuminen tukevat tärkeintä yhteistä tavoitettamme: toiminnan turvallista siirtymää hyvinvointialueen järjestämisvastuulle ja toiminnaksi.

Turvallista syksyä meille kaikille.

Terveisin

Ville Mensala,

pelastusjohtaja ja pelastustoimen vastuuvalmistelija