Palveluverkkoa on uudistettava

Taloudellisia lähtökohtia palveluverkkokeskusteluun

Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätöksen ennakkotiedot vuodelta 2023 osoittaa -113,5 miljoonan euron alijäämää. Alijäämä on toimintakuluihin suhteutettuna noin 8,0 %. Tämän kokoluokan miljoonamäärää ei voida sopeuttaa vain prosesseja tehostamalla tai hallintoa keventämällä. Sitä paitsi hallinnon keventämistä on jo laajasti tehty. Keski-Suomen hyvinvointialue on nyt käynnistämässä jo kolmannet YT-neuvottelut. Aikaisempien YT-neuvottelujen tuloksena johtajien ja päälliköiden määrä on pienennetty ja hallinnon ja tukipalveluiden henkilöstöä vähennetty kymmenillä työntekijöillä niin irtisanomismenettelyin kuin poistumaa hyödyntäen. Hyvinvointialueelle siirtyi kaikkiaan 68 ylimmässä johdossa työskennellyttä henkilöä.  Ylimmän johdon lukumäärä viime vuoden lopussa oli 43 henkilöä.

Nyt alkaneissa kolmansissa YT-menettelyissä jatketaan edelleen johtamisjärjestelmän ja johtamisen tasojen tarkastelua. Näistä toimenpiteistä huolimatta hyvinvointialueen talous on yhä raskaasti tappiollinen. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös muutoksia ja heikennyksiäkin palveluiden tasossa hoitotakuun ja muun lainsäädännön puitteissa. Velalla ja alijäämällä emme voi rahoittaa peruspalveluita loputtomiin, vaikka ne tärkeitä ovatkin. Kasvavat lainan lyhennykset ja velanhoitokulut leikkaavat lapsiemme hyvinvointia.

Hyvinvointialueet ovat viestineet valtionhallinnolle, että lakisääteisten velvoitteiden lisäksi nykyistä hyvinvointialueiden talouden sääntelyä olisi kevennettävä ja laissa säädettyä alijäämien kattamiskautta pidennettävä. Tähän saatu vastaus valtionhallinnolta on ollut täysin yksiselitteinen: Helpotuksia talouden sääntelyyn ei ole tulossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön kansliapäälliköiden hyvinvointialueille 22.11.2023 lähettämässä ohjauskirjeessä lukee seuraavasti: Hyvinvointialueita koskeva lainsäädännön mukaan kertyneet alijäämät on saatava katettua viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä. Kauden pidennykseen tms. liittyvää valmistelua ei ole ministeriöissämme vireillä eikä sellaiseen ole Suomen julkisen talouden tila ja hallituksen talousohjelma huomioon ottaen edes edellytyksiä. Kertyneiden alijäämien kattamisvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa arviointimenettelyn käynnistämiseen.”

Teksti ei jätä tulkinnanvaraa.

Valtio kannustaa hyvinvointialueita palveluverkon keventämiseen

Hyvinvointialueiden tehtävät ja rahoitus päätetään eduskunnassa osana valtion talousarviota. Valtio ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa kolmen ministeriön toimesta: sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö. Yksi keskeinen ohjauksen muoto on hyvinvointialueneuvottelut alueiden ja ministeriöiden välillä. Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvottelut käytiin 10.11.2023. Neuvottelupöytäkirjaan on kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön hyvinvointialueelle antamat toimenpidesuositukset, joista kaksi ensimmäistä kuuluu seuraavasti:

1. Alueen on määrätietoisesti jatkettava päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi.

2. Alueen on kevennettävä palvelurakennetta ja -verkkoa sekä jatkettava digitaalisten palveluiden kehittämistä.

Edellä kuvatussa kansliapäälliköiden kirjeessä 22.11.2023 on puolestaan todettu seuraavasti: ”Osaava henkilökunta ja raha eivät maassa riitä nykyisen palveluverkon ylläpitoon. Onkin syytä löytää ratkaisut, joilla asukkaille voidaan turvata palvelujen saanti ja myös kokemus turvallisuudesta uudessa tilanteessa samalla, kun niin sanotusti seinistä on käytännössä pakko säästää.”

Valtioneuvosto myönsi 21.12.2023 Keski-Suomen hyvinvointialueelle lainanottovaltuutta 46,1 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Lainaottovaltuutta tarvitaan sen vuoksi, että Keski-Suomen hyvinvointialue pystyisi toteuttamaan välttämättömät investoinnit ja tekemään pitkäaikaiset vuokrasopimukset. Lainanottovaltuudelle on asetettu seuraava ehto: ”Hyvinvointialueelta edellytetään talouden tasapainottamisohjelmaa, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn pitkällä aikavälillä ja turvaa lakisääteiset palvelut.” Lisäksi päätöspöytäkirjassa todetaan, että ”palveluverkon tarkastelu on välttämätöntä niin alueen talouden kuin myös henkilöstön saatavuuden turvaamisen näkökulmasta.”

Vanhan sanonnan mukaan sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Toimitilanäkökulma palveluverkkoon

Oppikirjan mukaan palveluverkkoa tulisi suunnitella siten, että ensiksi määritellään tarvittavat toiminnot ja palvelut ja sen jälkeen tehdään tilasuunnitelmat. Hyvinvointialueilla tilanne on kuitenkin toinen lainsäädännön takia. Keski-Suomen hyvinvointialue on perinyt sen käytössä olevat tilat kunnilta. Kunnat ovat voimaanpanolain mukaisesti vuokranneet tilat hyvinvointialueen käyttöön 3+1 vuoden määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja vuokran määrä on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Tämän määräaikaisen kauden jälkeen kunnat eivät enää voi vuokrata tiloja hyvinvointialueelle, sillä vuokraustoiminta ei kuulu kunnan toimialaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat joko myymään sotekiinteistöt yksityiselle sijoittajalle tai yhtiöittämään tilahallinnon.

Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökulmasta tilanne taas tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevien tilojen vuokrasopimuksista noin 70 % päättyy kerralla 31.12.2025. Tilanne on äärimmäisen hankala, sillä kyse ei ole vähäisestä tilamäärästä. Hyvinvointialueen sotepalveluiden käytössä on noin 400.000 m2 tilaa ja toimipisteitä on liki 400. Vaikeuskerrointa lisää tilojen heikko kunto. Hyvinvointialueen laatiman tilaselvityksen mukaan 58 % tiloista on huonossa tai tyydyttävässä kunnossa ja tiloihin kohdistuu 117,0 M€ peruskorjaustarve.

Jos jatkamme toimintaa nykyisissä tiloissa, niin hyvinvointialueen vuokrat nousevat vuoteen 2030 mennessä lähes 10 miljoonaa euroa vuodessa. Olettaen, että tiloille löytyy ensiksi uusi omistaja, remontoija ja rahoittaja.

Palvelujen saatavuus jatkossa

Keski-Suomen hyvinvointialueen 21.2.2024 julkaisemassa palveluverkkoselvityksessä on esitetty eri vaihtoehtoja tilojen käyttöön, tehostamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Sote-asemien osalta vaihtoehdossa 1 nykyisistä asemista poistuisi käytöstä yhteensä 14 kappaletta ja vaihtoehdossa 2 yhteensä 19 kappaletta. Luvut ovat paperilla hätkähdyttäviä, mutta todellisuudessa esitys on maltillisempi.

Esitettyjen toiminnasta poistuvien 0–2 lääkärin sote-asemien palvelutarjonta on nykyiselläänkin hyvin suppea. Lääkärin vastaanotto saattaa olla avoinna vain yhtenä päivänä viikossa, ja loma-aikojen sulkukaudet ovat kuukausien pituisia. Aukioloaikoja joudutaan myös muina aikoina säännöllisesti rajoittamaan henkilöstöpulan vuoksi. Palvelu taas järjestetään usein kalliilla ostopalvelulla tai muilla järjestelyillä. Tämä yhdistettynä vajaakäytössä oleviin tiloihin nousee palvelun kustannukset korkeiksi, vaikka saatavuus on tosiasiassa heikko. Tähän taudinkuvaan lääke on tilojen käytön tehostaminen ja palvelukanavien monipuolistaminen.

Esityksen mukaan palveluja ei myöskään olla kunnista kokonaan lopettamassa, vaikka hyvinvointialue ei sote-asemaa enää jatkossa vuokraisi. Hyvinvointialue perustaa tarvittavia asiointipisteitä muiden kiinteistöjen yhteyteen ja tarjoaa korvaavia palveluja laajentuvilla sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla. Keskisuomalaisen näkökulmasta on parempi, että hyvinvointialue ei sitoudu 10 miljoonan euron vuotuisiin kiinteisiin lisäkustannuksiin tilavuokrien muodossa, vaan kohdentaa niukkenevat varat palvelujen kehittämiseen. Nykyaikaista tilahallintoa on mahdollisimman tehokkaat, monikäyttöiset ja muuntojoustavat tilat täydennettynä sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla.

Lasse Leppä

toimialajohtaja, konsernipalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue