Blogikirjoitus
Oikeus omiin toiveisiin ja valintoihin
7.1.2025
95-vuotiaan Raimon kotiin tulee seurue ihmisiä, joita hän ei tunne. He täyttävät Raimon lääkedosettia ikuisuudelta tuntuvan ajan ja muovitossut jalassa esittävät tunkeilevia kysymyksiä. Kertovat, että on tullut jokin huoli-ilmoitus. Sanovat, että asunnossa vierailevat varkaat muka ovat kuviteltuja asioita.
Raimo sanoo, että menkää pois ja hävetkää!
”Minä huolehdin itse asioistani. Olen aina huolehtinut. Osaan käydä kaupassa ja pankissa ja siivota asuntoni. Minulla on oikeus päättää, ketä päästän kotiini!”
80-vuotias Henriikka on elättänyt itsensä työtä tehden. Oman kodin ja pihan laittaminen kauniiksi on ollut hänen tärkeimpiä harrastuksiaan. Muistisairauden heikentämällä Henriikalla on omaishoitajana naapurissa asuva veli. Jämpti veli tekee omat ja siskon kotityöt ja korjaustyöt itse, hoitaa siskon raha-asiat ja myös päättää kaikesta.
Mutta mitä tapahtuukaan, kun Henriikalle nyt tulee hieno sisustusidea? Hän ei pysty enää itse toteuttamaan sitä, mutta suunnittelutaitoa on yhä. Toteutus riippuu siitä, ymmärtääkö veli asian tärkeyden hänelle. No nyt veli ei jaksa vaivautua ja lopulta vähän ärähtääkin. Uusi hankinta jää hankkimatta, vaikka Henriikka haluaisi sen itse maksaa. Asia suututtaa Henriikkaa todella paljon, mutta hän pelkää riitelyä veljen kanssa. Henriikka tietää, että jos veli ei hänestä huolehtisi, hän joutuisi lähtemään kotoaan. Henriikka nielee harminsa.
Joskus ihminen antaa vapaaehtoisesti oman tahtonsa läheisen taskuun. 85-vuotias Kauko sanoo: ”Poikani on minun muistini. Minulla on muistisairaus, enkä tiedä, mikä minulle on parasta. Kysykää pojalta, mitä pitää tehdä.”
Nämä henkilöt ovat keksittyjä, mutta piirteitä näistä tarinoista kohtaamme sosiaalityössä ikääntyneiden palveluissa usein. Olemme tekemisissä itsemääräämisoikeuden kanssa.
Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveyspalveluissa johtava periaate. Se tarkoittaa sitä, että ihmisellä on oikeus päättää itseään koskevista asioista ja oman elämänsä tärkeistä asioista. Ihmisellä on oikeus myös tehdä valintoja, jotka muiden mielestä ovat tyhmiä. Itsemääräämisoikeus ei häviä, vaikka henkilöllä olisi muistisairaus eikä silloinkaan, kun hänellä on edunvalvoja.
Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kuuluu myös ihmisyyteen. Jos toivot hyvää läheisellesi, autathan myös hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista!
Pakolla ei voi pelastaa
Usein meitä hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden sosiaalityöntekijöitä pyydetään pelastamaan iäkäs ihminen palvelukotiin hänen omasta kodistaan, jossa hän ei enää selviydy omaisten tai työntekijöiden mielestä turvallisesti. Palvelutarpeen arviota tehdessämme saatamme silti huomata, että asiakas pystyy itse ainakin jollakin tasolla huolehtimaan ruokailuista, kaupassa käynneistä, lääkkeiden ottamisesta ja hygieniasta. Voi myös käydä ilmi, että asiakas ei missään nimessä halua lähteä kotoaan mihinkään.
Raimon auttaminen on hankalaa. Häntä tapaavien työntekijöiden vaa’an punnuksina on toisella puolella itsemääräämisoikeus ja toisella puolella huoli turvallisuudesta. Jonkinlainen tasapaino näiden perusasioiden välille pitää synnyttää.
Jos tunkeileva keskustelu päästään käymään Raimon kanssa, voidaan varmistua, että hän ei vaaranna omaa tai toisten terveyttä esimerkiksi harhojensa vuoksi. Ja jos sellaista ei tapahdu, ei Raimo täytä tahdonvastaisen psykiatrisen hoidon kriteerejä.
Koska Raimolla kuitenkin oli pelkoja ja ”pienempiä” harhoja, olemme huolissamme ja koetamme tavalla tai toisella järjestää niin, että joku käy Raimoa aika-ajoin tapaamassa. Toivomme, että työntekijä tulee ajan myötä Raimolle tutuksi ja herättää hänessä luottamuksen tunteen. Tarkistamme, että Raimon puhelin toimii ja että hänellä on numero 112 tallennettuna.
Oma tupa, oma lupa
Se, missä ja miten asuu, on ihmiselle olennaisimpia itsemääräämisoikeuden ilmenemiä.
Siispä emme voi toimittaa pakolla palveluasuntoon asiakasta, joka sanoo selvästi, että hän haluaa ehdottomasti asua kotona. Mikäli asiakkaan avun tarve on suurta, asiakkaalle järjestetään kotihoitoa jopa neljä kertaa päivässä. Lisäksi tarjotaan yökäynti, turvapalveluita ja päivätoimintaa.
Itsemääräämisoikeuteen kuuluu valitettavasti myös oikeus tuhota oma terveytensä päihteiden liikakäytöllä. Kerran jos toisenkin olen lähtenyt asiakkaan luota toivoen, että päihteilevä vanhus voitaisiin viedä vastentahtoiseen katkaisuhoitoon – aivan kuten lapsi pelastetaan lastensuojelun keinoin, jos hän omalla toiminnallaan aiheuttaa itselleen vaaraa. Lapsi on vanhempiensa ja aikuisten vastuulla, mutta aikuisella ihmisellä on vastuu itsestään. Hänen pitää itse haluta päihdekuntoutusta ja katkaisuhoitoa.
Itse saa päättää mitä suuhunsa kaataa, mutta myös kantaa vastuu itsestään, kunnes sairaus tai vanhuus tämän estää. Toivon mukaan, pikkuhiljaa, kaikille meille itse itsestämme täydellisesti huolta pitäville alkaa kehittyä myös kykyä ottaa apua vastaan.
Arja Liinamaa, sosiaalityöntekijä
Lisätietoja itsemääräämisoikeudesta sekä hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä: