Hyppää pääsisältöön
Nuori istuu hymyillen seinää vasten ja ojentaa vesipulloa.

Blogikirjoitus

Nuorten mielenterveys on meidän yhteinen asia

1.8.2024

Nuorten mielen hyvinvoinnin viestintäkampanja

Vuoden 2024 alussa alkaneella nuorten mielen hyvinvoinnin kampanjalla tuomme esiin nuorten mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä sekä opiskeluhuollon ja mielenterveyden palveluita lähemmäksi nuoria. Pääviestinä ammattilaisille muistutamme, että mielenterveys- ja nepsy-aiheet kuuluvat kaikkien ammattilaisten työhön. Tavoitteena on, että ammattilaisten itseluottamus mielenterveys- ja nepsy-aiheiden käsittelyyn lisääntyy ja kaikilla ammattilaisilla on yhteinen ymmärrys lasten ja nuorten mielenterveyden hoito- ja palveluketjuista.

Lisätietoja: Nuorten mielen hyvinvoinnin kampanja

Hoito- ja palveluketjut

Mielenterveyden peruspilarit koostuvat unesta, ravinnosta, sosiaalisista suhteista ja mielekkäästä tekemisestä. Nämä ovat asioita, joita ammattilainen voi omassa työssään kartoittaa ja nostaa esille näiden asioiden vaikutuksia nuoren vointiin. Päihteiden käytön kartoittaminen on erityisen tärkeää, jotta asioita pystytään ottamaan esille ja tarvittaessa puuttumaan. 

Jokaisen ammattilaisten tehtävänä on tukea nuorten mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden ja päihteiden käytön haasteita. Mitä aikaisemmin nuoret ottavat vastaan apua ja tukea, sitä lievempinä ja lyhytkestoisempina yleensä haasteet näyttäytyvät. Tuoreesti julkaistuissa hoito- ja palveluketjuissa liittyen nuorten nepsy-, mielenterveys- ja päihdetyöhön löytyy paljon tietoa, jota jokainen ammattilainen pystyy omassa työssään hyödyntämään ja täten auttamaan nuoria isojenkin haasteiden edessä. 

Osaamisen vahvistamisen lisäksi tarvitaan ammatillisen itseluottamuksen vahvistamista

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen mielenterveyden kysymyksissä on tärkeää, mutta tärkeää on myös oman ammatillisen itseluottamuksen vahvistuminen.  Ratkaisukeskeinen ennaltaehkäisevä työote ja mielenterveyden oireilujen hoito nuorten kohdalla vaatii myötätuntoista kohtaamista, aikaa ja kiinnostusta. Jo se, että nuori luottaa ammattilaiseen, joka kuuntelee ilman kiireen tuntua, usein auttaa.

Nuorten ADHD-diagnoosit ja lääkehoidot ovat lisääntyneet. Syiksi on arveltu muutoksia diagnoosi- ja hoitokäytännöissä, tunnistamisessa ja palveluiden saatavuudessa. Tarkkaavaisuusongelmia aiheuttavat myös muut mielenterveysongelmat ja taustasyinä voivat olla esimerkiksi liiallinen digi- ja älylaitteiden käyttö, liian vähäinen liikunta, epäterveellinen ja epäsäännöllinen ravitsemus tai vähäinen uni. On hyvä miettiä, oireileeko nuori perheympäristön tai häntä heikosti tukevan oppimisympäristön vuoksi.  Jo näiden perusasioiden tutkiminen arjessa ja niiden laittaminen kuntoon yhteistyössä koulun ja perheen kanssa auttaa nuorta. Jokaisella meistä on kyky tehdä havaintoja siitä millaista nuoren arki ja toimintakyky on ja sitä kautta myös kyky auttaa nuoria heidän haasteissaan.

Mari Kolu, kouluterveydenhuollon palvelupäällikkö

Anna Mustonen, nuorisovastaanoton vs. palveluvastaava