Nostattavia kohtaamisia

Eräs kohtaaminen keväällä 2019 oli alku tarinalle, jota tässä nyt yhteisesti kirjoitamme. Tuon kohtaamisen hyvänä haltijana toimi MLL Järvi-Suomen piirin Tuula Pitkänen, joka kokosi meidät yhteisen pöydän ääreen. Tapaamisessa huomasimme puhuvamme samaa kieltä ja saimme heti yhteisen jutun juonesta kiinni: Hyvä arki lapselle -koulutuksen sisältöjä liitettäisiin mukaan tuolloin vasta hakuvaiheessa olleeseen hankesuunnitelmaan.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin Keski-Suomessa on toteutettu Hyvä arki lapselle - koulutuksia osana Meijän perhe liikkeellä -hankkeen työpajakokonaisuutta, yhteistyössä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Osaava vanhemmuus -hankkeen kanssa.

Kokemukset pärjäävyydestä ja toimivasta arjesta koulutusten keskiössä

Hyvä arki lapselle -koulutus pohjautuu tutkitusti vaikuttavaan Lapset puheeksi - menetelmään. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda yhteistä kieltä sekä avata lasten, vanhempien ja vanhemmuuden parissa toimivien aikuisten kesken avointa keskustelua muun muassa pärjäävyydestä, arjen toimivuudesta sekä nostattavan kohtaamisen merkityksestä.

Hyvä arki lapselle -koulutus on ensisijaisesti suunnattu järjestöjen, seurakuntien ja seurojen vapaaehtoistoimijoille, jotka kohtaavat lapsia, nuoria ja vanhempia. Toimijoiden yhteisen kielen ja edellä kuvatun nostattavan kohtaamistavan löytäminen ja kehittäminen ovat punaisena lankana myös Meijän perhe liikkeellä - hankkeessa.

Tässä tekstissä avaamme yhteisesti toteutettujen koulutusten sisältöä, keskeisiä käsitteitä ja viitekehystä osallistujapalautteisiin peilaten.

"Huomaa hyvä, sano se!"

Hyvä arki lapselle -koulutuksessa vahvistetaan lapsia ja vanhempia kohtaavien aikuisten toimijuutta. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja sanoittaa arkisten, joskus pieniltäkin tuntuvien tekojen riittävyyttä ja merkitystä. Koulutuksessa tunnistetaan keinoja onnistumisten ja hyvien tekojen esiin nostamiseksi. Parhaimmillaan se tuottaa pärjäävyyttä tukevia tunteita ja kokemuksia arkeen.

”Hyvän huomaamisen ja sen ääneen sanoittamisen tärkeys jäi vahvimmin mieleen ja mukaan vietäväksi.”

”Arjen pientenkin kokemusten arvostaminen, lapsien omien kokemusten kysyminen, tulevaisuussuuntautuneisuuden ja haaveiden arvostaminen lapsen pärjäävyyden tukemisessa.”

Kannustava ja nostattava kohtaaminen voi olla niin merkityksellinen, että se kantaa tietämättämme pitkälle tulevaisuuteen. Tämä pätee myös perheiden liikkumisen edistämiseen, jota Meijän perhe liikkeellä -hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan. Keskeistä on huomioida ensin askeleet, joita arjessa jo kertyy ja pohtia sitten, mihin kohtaan päivää aktiivisuutta voisi lisätä. ”Mahtavaa, että olette pystyneet sisällyttämään arkeenne liikkumista..”, ”Osasitpa kiivetä taitavasti..”, ”Jaksoitpa kävellä hienosti..”, ”Olipa mukava käydä kanssasi leikkimässä puistossa”.

”Sain sanat sille, mitä olen jo kauan tehnyt.”

Koulutuksissa eri taustaiset toimijat pääsivät yhteisen keskustelun ja ymmärryksen äärelle sekä saivat vapaaehtoistyölleen lisäaineksia. Koulutus tarjosi toiminnalle taustateorian ja käsitteitä, joihin kiinnittyä. Tämä näkyy muun muassa toimijoiden arvoissa, asenteissa ja asioiden sanoittamisessa, jolloin eri yhteyksissä tapahtuvat kohtaamiset myös nostattavat ja kannattelevat samaan suuntaan. Vaikka perheiden elämäntilanteita kohdataan erilaisista rooleista käsin, tuottaa jokaisen näkökulma oman merkityksellisyytensä kohtaamisiin.

”Paljon hyvää asiaa ja paljon ajateltavaa ja vahvistusta niille seikoille, jotka ovat askarruttaneet omassa vapaaehtoistoiminnassa ja töissä.”

”Sain asioihin aivan uudenlaista näkökulmaa.”

”Otan mukaani varmuutta omasta tekemisestä, siitä ettei tarvitse osata kaikkea tai tietää vastauksia kaikkeen.”

Yhteisissä keskusteluissa pohdittiin yhtenä keskeisenä näkökulmana universaalia vanhemmuutta. Universaali vanhemmuus on avarakatseista, tukevaa ja turvallista kohtaamista. Hyväksyntää, avoimuutta ja ymmärrystä tarvitaan niin lasten kuin vanhemmuudenkin tukemisessa. Kuka tahansa aikuinen voi toimia universaalina vanhempana lapsille ja vanhemmille, joita elinpiirissään kohtaa. Universaali vanhemmuus voi toteutua esimerkiksi harrastustoiminnassa tai missä tahansa muussa yhteisössä.

”Pärjäävyyden merkitys, se on niin arvokasta.”

Pärjäävyys ei ole ominaisuus joka ihmisellä on, vaan se kehittyy kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa. Tämä havahdutti osallistujat huomaamaan, että hyvän sanoittamisen ja nostattavan kohtaamistavan kautta myös oma pärjäävyys vahvistui. Pärjäävyys ei ole sama asia kuin pärjääminen. Jokaiselle tulee elämässään eteen hankaluuksia ja vaikeita tilanteita. Pärjäävyys on prosessi, joka sisältää kärsimystä ja tästä oppimista ja selviytymistä. Voidaan puhua myös selviytymiskyvykkyydestä.

Joskus liikkumiseen liittyy kielteisiä kokemuksia ja tunteita, ja liikunnan edistämisen näkökulmasta olisi tärkeää puhua psykologisesta joustavuudesta. Kun oppii hyväksymään hankalat tuntemukset sellaisenaan ja niistä huolimatta tekemään valintoja liikkumisen lisäämiseksi, on mahdollista löytää mielekkäitä liikkumisen muotoja perheen arkeen.

”Vuorovaikutuksessa lapseen voin auttaa häntä pärjäävyyden kehittämisessä ja voin myös itse kehittää omaa pärjäävyyttäni. Sillä tavoin paremmin pystyn auttamaan muita.”

Kirjoittajat

• Jenni Tolvanen (MIELI Suomen Mielenterveysseura ry) toimi Osaava vanhemmuus - hankkeen työntekijän roolista käsin kouluttajana yhteistyössä toteutetuissa Hyvä arki lapselle -koulutuksissa. Osaava vanhemmuus -hanketta (2018−2020) rahoitti Veikkauksen tuotoilla sosiaali- ja terveysministeriö.
• Jyrki Saarela (Keski-Suomen Liikunta ry) ja Kaisa Koivuniemi (Likes) työskentelevät Meijän perhe liikkeellä -hankkeessa (2020−2022), jota toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla.