Moniammatillisessa tiimimallissa asiakas on aidosti keskiössä

Vastaanottojen uudenlaista toimintamallia, moniammatillista tiimimallia viedään nyt vauhdilla eteenpäin ympäri Suomea. Vahvaan ja aitoon moniammatilliseen työskentelyyn nojautuvalla mallilla on nopeutettu ja sujuvoitettu hoitoon pääsyä. Hyvinvointialue-uudistuksen myötä, laki tulee velvoittamaan meitä järjestämään palvelumme niin, että kiireettömään hoitoon pääsy on jatkossa alle seitsemän vuorokautta. On siis täysin ymmärrettävää, että uusia toimintatapoja vastaanotoille pohditaan kuumeisesti. 

Moniammatillisessa tiimimallissa tiimissä työskentelee esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia, mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia, sosiaali- tai palveluohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja kuntoutuksen ammattilaisia. Joissakin organisaatioissa tiimiin on integroitu myös suun terveydenhuolto, kotihoito ja erikoissairaanhoitokin. Myös järjestöt ovat olleet mukana tiimimallien suunnittelussa eri paikkakunnilla. 

Mikä konkreettisesti tehdään eri tavalla?

Asiakkaan asian ratkaisemisessa hyödynnetään tiimin jäsenten osaamista ja ammattitaitoa heti ensimmäisellä yhteydenotolla, eikä asiakasta laiteta jonoon. Kun olen keskustellut eri ammattilaisten kanssa tiimimallista, moni on ilmoittanut, ettei asiakkaita laiteta tälläkään hetkellä jonoon, eli mitä uutta tiimimalli oikeastaan tuokaan? Näissä tilanteissa olemme lähteneet pohtimaan asiaa käytännön esimerkkien kautta, ehkä hieman kärjistäenkin. Kuinka me vastaanottojen sairaanhoitajina olemme tottuneet siihen, että teemme asiakkaasta hyvän ja perusteellisen hoidon tarpeen arvion, mutta asiaa ei saada ihan heti ratkaistua loppuun asti. Kiireetön lääkärinaika menee usean viikon päähän, tai sellaista ei ole antaa. Puheluunkaan ei olisi käyttää paljon aikaa, koska puhelinjono olisi saatava purettua saman päivän aikana. Asiakkaan asiaan ei ehdi ehkä perehtyä sillä intensiteetillä, kuin haluaisi. Lääkäriä voisi konsultoida, mutta häntä ei saa heti kiinni samassa hetkessä. Ratkaisu on monestikin se, että asiakas saa kiireettömän ajan viikkojen päähän. Mitä tässä tilanteessa on tapahtunut? Asiakas on laitettu jonoon. Asiakkaan asian ratkaiseminen aloitetaan viikkojen päästä, ja se olisi voitu saada alulle jo ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä esimerkiksi lääkärin määräämillä verikokeilla, lääkekokeilulla, tutkimuksilla, kotihoito-ohjeilla. Jos ammattilaiset toimivat samassa tilassa, kuten tiimimallissa toimitaan, hoitaja pystyy konsultoimaan lääkäriä vaikka ihan kättä nostamalla ja asiaa voidaan pohtia yhdessä. 

Enemmän asiakkaan lähtökohdista kuin organisaation 

Vaikka tiimimalli on osoittanut vaikuttavuutensa hoitoon pääsyn parantamisessa, minua kiehtoo mallissa myös muut asiat. Olemme kyllä tottuneita tekemään moniammatillista työtä sote-alalla, siinä ei ole mitään uutta. Osaamme kohdata ihmisen ihmisenä, katsoa ja kohdata hänet kokonaisuutena. Mutta kun pysähtyy tarkastelemaan asiaa tarkemmin, teemmekö työtämme pitkälti organisaatiolähtöisesti? Olen kuullut monesti oman tiimimallin kehittämistyöni aikana, että "eihän meillä ole mitään ylimääräisiä palveluita olemassa". Tai jos hieman taas kärjistän, joitakin kysymyksiä pitäisi kysyä asiakkaalta hieman varovaisesti, koska mehän olemme vain terveysasema. Nämä keskustelut ja kommentit ovat saaneet minut pohtimaan edelleen sitä, miten sitkeästi pidämme ammattilaisina kiinni omasta asiantuntijuudesta, oman toimintakenttämme seinistä ja rajoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentästä on tullut monimuotoisempi ja se tulee edellyttämään meiltä kaikilta rajojen ylittämistä, verkostojen huomioimista, vuorovaikutusta ja tiivistä yhteistyötä. Meidän on jatkossa tarkasteltava asiakkaan tarpeita hänen omista lähtökohdistaan, ei organisaation lähtökohdista. Tämä on ainoa keino siihen, että asiakkaan palveluista saadaan rakennettua yhtenäisiä palvelupolkuja, eikä pelkkiä yksittäisiä palveluita. 

Palvelusta monipuolisempaa ja yksilöllisempää

Jos tiimimalliin siirtyminen on iso muutos ammattilaisille, on se toisaalta sitä myös asiakkaille. Tiimimalliin kuuluu olennaisena osana se, että asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan nykyistä monipuolisemmin. Jatkossa kun asiakas on yhteydessä terveysasemalleen, häneltä kysytään monipuolisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Kysymysten perusteella pyritään löytämään jo ennakoiden ne asiakkaat, jotka hyötyisivät tarkemmasta tilanteen tarkastelusta tässä hetkessä, eikä vasta sitten, kun hänellä on jo oireita tai haasteita. Hoidosta ja palvelusta tulee siis entistä yksilöllisempää. Asiakkaita myös kannustetaan entistä enemmän ottamaan vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, asettamaan tavoitteita joita myös yhdessä seurataan. Kaiken tämän tukena meillä on heti moniammatillinen tiimi, ja heidän ammattitaitonsa. Tiimimallin hienous on siis myös sen mahdollisuus lisätä terveyshyötyä asiakkaille, ja tätä kautta tuoda kustannussäästöjä syntymättöminä kustannuksina. Puhumattakaan hoidon ja palvelun jatkuvuudesta, kun enemmän palveluita käyttävät tai pitkäaikaissairaat saavat oman tiimin tai yhteyshenkilön, joka jatkaa heidän asioidensa hoitamista. 

Sote tuli sittenkin. Tällä hetkellä tulevien hyvinvointialueiden sote-keskusten toimintamalli on varmasti monen ammattilaisen mielessä. Meillä on oltava koko ajan kirkkaana mielessä se, miksi teemme tätä mahtavaa työtä: teemme tätä ihmisiä varten. Me sote-ammattilaiset olemme ihmisiä varten ja työmme tavoite on auttaa, parantaa, helpottaa, sujuvoittaa, tukea, välillä myös kannatella. Myös tiimimallissa keinot voivat joustaa, mutta tämä tavoite ei. 

Emilia Nygren
Projektipäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, tiimimalli
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet