Mitä yhteistä on sairaanhoitajalla ja tutkimushoitajalla?

Vuonna 2020 työskentelin sairaanhoitajana ja kiperän paikan edessä: tarvitsin päivätyön ja mielellään äkkiä, sillä elämäntilanteeni takia kolmivuorotyössä jatkaminen ei ollut mahdollista. Sairaanhoitopiirin sisäisestä hausta löysin ilmoituksen, jossa Keski-Suomen Biopankki etsi projektityöntekijää tutkimushoitajan tehtäviin. Koko biopankin käsite oli minulle vieras, mutta pikaisen googlauksen jälkeen innostuin: Keski-Suomen Biopankki kerää vapaaehtoisilta kansalaisilta suostumuksia, joiden perusteella heidän terveydenhuollosta saatavia näytteitään ja terveystietojaan voidaan tallentaa biopankkiin ja luovuttaa sieltä tutkijoille sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. Tämä kuulosti niin itsestään selvästi järkevältä ja hyödylliseltä, että halusin olla mukana.

Loikkaus potilastyöstä projektityöhön ei ollut aivan pieni. Kätilönä, terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana olin ehtinyt tehdä hoitotyötä monissa ympäristöissä, mutta tutkimushoitajan työ oli aivan erilaista. Tavoitteena oli tehostaa Keski-Suomen Biopankin suostumusten ja näytteiden keräystä, mutta keinot sain keksiä ja toteuttaa koko lailla itse. Edessä oli paljon verkostojen rakentamista, biopankkitoiminnan opiskelua, luennointia, kouluttamista ja kirjoittamista.

Uudenlaisen työn alkushokista toivuttuani aloin huomata myös yhtäläisyyksiä. Potilastyö antaa itse asiassa varsin paljon eväitä myös projektityöhön, ja vasta näin pienen etäisyyden päästä olen osannut todella nimetä ja arvostaa niitä melkein näkymättömiä hoitotyössä opittuja taitoja, jotka myös mahdollistavat koko hoitoprosessin sujuvuuden. Tällaisia yhtäläisyyksiä löysin:

Kokonaisuuden koordinointi. Hoitajan rooliin kuuluu asiakkaan elämäntilanteen ja hoidon kokonaisuuden hahmottaminen ja koordinointi useimmissa paikoissa neuvolasta vuodeosastolle. Olipa kyse sitten keisarileikkaukseen varautumisesta synnytyksessä tai vanhuksen lähestyvästä kotiutumisesta sairaalajakson jälkeen, hoitaja on aina kaksi askelta tilanteen edellä. Tutkimushoitajan työ Keski-Suomen Biopankissa on suurelta osin suostumuskeräyksen koordinointia sekä viestintää eri tahojen välillä yllättävän samaan tapaan kuin potilastyötä tekevällä hoitajalla. Lääkäreiden, kotisairaanhoidon ja omaisten sijaan vain pidetään yhteyttä potilasjärjestöjen, tutkijoiden ja poliklinikoiden kanssa.

Tieteen tulkki: Hoitajan ammattitaitoon kuuluu selventää asiakkaalle kaikki vieraat käsitteet ja toimintatavat niin, että joka ikinen terveyspalveluja käyttävä ymmärtää, mistä hänen vaivassaan ja sen hoidossa on kyse. Tutkimushoitajana puolestaan kansantajuistan lääketieteellistä tutkimusta sekä ammattilaisille että kansalaisille. Näin jokainen voi tehdä tietoisen ja informoidun päätöksen, haluaako hän auttaa lääketieteen kehitystä antamalla biopankkisuostumuksen.

Yhteinen tavoite: Työnkuvan vaihtuessa moni asia meni uusiksi, mutta pitkän tähtäimen tavoite on edelleen aivan sama kuin kaikilla hyvinvointialueella työskentelevillä: Parantaa aivan tavallisten ihmisten terveyttä ikään ja asemaan katsomatta. Vain tutkimustiedon avulla voimme nimittäin löytää entistä nopeampia, kevyempiä ja halvempia keinoja ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia. Pitkällä aikavälillä se myös keventää terveydenhuollon kuormitusta.

Entä olenko oppinut tutkimushoitajana mitään sellaista, mistä olisi ollut hyötyä kliinisessä työssä? Kyllä vain. Koska toteutan työtäni hyvin itsenäisesti ilman työparia, oman työn arviointia tulee tehtyä paljon itsenäisesti. Ja itselleenhän on tunnetusti helpompi antaa kritiikkiä kuin kiitosta. Kuin huomaamatta mieli jää pyörimään epäonnistumisten ympärille ja tavalliset, onnistuneet tehtävät painuvat unohduksiin. Siksi avaan nykyään vähintään kerran viikossa onnistumispäiväkirjani ja kirjaan onnistumiseni sinne. Samalla tulen lukaisseeksi edellisiä onnistumisia. Otan asiakseni pysähtyä hetkeksi paistattelemaan siinä tiedossa, että osasin ja pystyin, ja jatkan sitten töitä hyvällä mielellä. Pikkuhiljaa onnistumisia oppii huomaamaan herkemmin. Jaetaan siis kaikki kiitosta ja kehuja sekä itsellemme että työkavereille!

-Senni Lipponen