Hyppää pääsisältöön
Tyttö ja koira.

Lastensuojelu on kriisissä, kunnes työolosuhteet muuttuvat 

8.6.2022

Hyvinvointialueelle siirtymisessä on mahdollisuus lastensuojelun uudistamiseen sekä parempiin oloihin sekä lapsille että sosiaalityöntekijöille, kirjoittaa erityissosiaalityöntekijä Reeta Kosonen.

Lastensuojelun sosiaalityötä tekevät korkeasti koulutetut, ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat, oman alansa asiantuntijat. Lastensuojelun sosiaalityöntekijältä edellytetään työssä laajaa osaamista: erinomaisia vuorovaikutustaitoja, paineensietokykyä, kykyä toimia päivystyksellisissä tilanteissa, palveluverkoston tuntemusta, laajaa lastensuojelulain tuntemusta ja käytäntöön saattamista, sekä taitoja työskennellä eri ikäisten lasten kanssa. 

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimii tehtävässään henkilökohtaisella virkavastuulla ja joutuu usein uransa aikana tilanteisiin, jossa hän joutuu toimimaan vasten perheen, vanhemman tai lapsen tahtoa. Lapsen tilanteen turvaaminen vaatii tiiviitä avohuollon tukitoimia ja toisinaan lapsen tilanne joudutaan turvaamaan myös kodin ulkopuolisella pitkäaikaisella sijoituksella, huostaanotolla. 

Erityisesti isommissa kunnissa lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnkuvaa määrittää toistuvat raskaat ja työläät huostaanottoprosessit. Työn luonteen vuoksi, työssä kohdataan myös verrattain paljon verbaalista ja fyysistä uhkaa, ja tehdystä työstä saa harvoin kiitosta. Viime kädessä vastuusosiaalityöntekijä puolustaa tekemiään lakisääteisiä päätöksiä hallinto-oikeudessa.   

Palkkaus työtehtäviä vastaavaksi

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta vähentämällä voimme vaikuttaa suoraan lastensuojelun laatuun ja ehkäistä perheiden vakavien kriisien syntymistä. 

Lastensuojelun sosiaalityöstä puuttuu työssäjaksamisen peruselementtejä. Työtä tehdään vaativissa olosuhteissa, työssä puututaan lapsen ja perheen perusoikeuksiin ja työ on laadultaan viimesijaista ja korjaavaa. Kyse ei siis enää ole perinteisestä auttaja-ammatista, vaan lakisääteisestä asiantuntija-ammatista. Kuitenkaan tehdystä työstä ei saa monessa kunnassa lähimainkaan ammattijärjestöjen suosittamaa palkkaa. 

Joissain kunnissa lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perhesosiaalityöntekijän, tai palvelutarpeen arviota tekevän sosiaalityöntekijän palkat ovat lähes samat. Kuitenkaan perhesosiaalityössä ja palvelutarpeen selvityksessä ei tehdä huostaanottoja, eikä työskennellä sijaishuollossa olevien lasten kanssa. Myös sijoitusprosessit palvelutarpeen aikana ovat poikkeuksellisia. Lisäksi lastensuojelun sosiaalityöntekijän uralla etenemisen mahdollisuudet ovat heikot, eivätkä esimerkiksi erikoistumisopinnot näy työnkuvassa. 

Asiakkaiden tarpeet vaativat sosiaalityöntekijältä jatkuvaa kouluttautumista ja sosiaalityöntekijän erikoistuminen vahvistaa lastensuojelun laatua. Vallitsevat työolosuhteet eivät kuitenkaan tue tai motivoi jatkokouluttautumaan. Lisäksi kokeneiden työntekijöiden työkuorma kasvaa kohtuuttomaksi työntekijävaihdosten myötä. Uusien työntekijöiden perehdytysvastuu ja raskaimmat asiakkuudet kasaantuvat kokeneimmille työntekijöille, eikä tästä tehdystä työstä saa erillistä korvausta, eikä sitä pystytä huomioimaan kokonaistyömäärässä.  

Hyvinvointialueelle siirtyminen on mahdollisuus muutokseen 

Hyvinvointialueelle siirryttäessä katseet kääntyvät päättäjiin. Siinä, missä moni peräänkuuluttaa lastensuojelulain kokonaisvaltaista uudistamista, tulee saman tapahtua myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden urapoluille. 

Hyvinvointialueelle siirtyminen tuo mukanaan monia mahdollisuuksia parantaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työolosuhteita esimerkiksi palkkaharmonisaation, laajempien tiimien ja moniammatillisen yhteistyön lisääntymisen myötä. Toiveena on, että sosiaalityöntekijät saavat hyvinvointialueella riittävän kollegiaalisen tuen tiimiltään ja, että lähiesihenkilötyön saatavuus paranee. Erilaisia työn tuen rakenteita vahvistamalla ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän palkkoja nostamalla työtehtäviä vastaaviksi, vaikutetaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työolosuhteisiin ja työhön sitoutumiseen. Tätä kautta vahvistuu myös hyvinvointialueen tavoite tasalaatuisista palveluista. 

On hyvä muistaa, että lastensuojelun sosiaalityön kentällä ei puhuta resurssipulasta, vaan työolosuhteiden puutteellisuudesta. Valviran ammattihenkilörekisterissä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on lähes 8 000, mutta kunnissa heitä työskentelee vain 4 700.  

Erityistä huolenpitoa ansaitsevilla lapsilla on oikeus pysyvään sosiaalityöntekijään   

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkavastuulla saa lakisääteisesti olla enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta alkaen 30 lasta. Tämä tarkoittaa, että sosiaalihuoltolainmukaisiin palveluihin tulee resursoida riittävästi ja palveluiden tulee olla riittävän laadukkaita ja perhettä oikea-aikaisesti tukevia. Lastensuojeluun siirtyvät asiakaslapset ovat lakimuutoksen myötä entistä enemmän suojelun tarpeessa ja kynnys lastensuojeluasiakkuuteen siirtymiselle kasvanee. 

Varhaista tukea lisäämällä ennaltaehkäistään korjaavien palveluiden tarvetta, mutta se ei poista erityistä huolenpitoa ansaitsevien sijoitettujen ja lastensuojelun piirissä olevien lasten oikeutta saada lakisääteistä, laadukasta tukea ilman jatkuvia työntekijävaihdoksia. Työntekijävaihdokset näkyvät sosiaalityöntekijän ja lapsen luottamuksellisen suhteen luomisen mahdollisuuksissa. THL:n (Työpaperi 4/2022) mukaan vuonna 2019 sijoitetuista lapsista vain noin puolet oli tavannut vastuusosiaalityöntekijänsä kahden kesken viimeisen vuoden aikana. 20–30 prosenttia ei ollut tavannut sosiaalityöntekijää lainkaan viimeisen vuoden aikana. Erilaisia kaltoinkohtelun muotoja (fyysistä, henkistä, seksuaalista väkivaltaa/häirintää) kohtaa yhteensä peräti 18 prosenttia ammatillisiin perhekoteihin tai lastensuojelulaitoksiin sijoitetuista lapsista. Sijoitettujen lasten mahdollisuus kertoa epäkohdista kärsii työntekijävaihdoksista ja samalla heikkenee sosiaalityöntekijän mahdollisuus osallistua sijaishuollon valvontaan. 

Ilman juurisyihin puuttumista, emme saa muutosta kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen. Lastensuojelun perheillä on isoja avun tarpeita ja näihin vastataan parhaiten ja ajantasaisimmin sosiaalityöntekijöiden työolosuhteista huolehtimalla. Jos mikään vallitsevissa työolosuhteissa ei muutu, ei voida myöskään olettaa sosiaalityöntekijöiden jäävän alalle.  

Reeta Kosonen 
erityissosiaalityöntekijä 
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma

Kuvan tyttö ei liity aiheeseen.